RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21934, DIGIT - Digitaidoilla ja -ratkaisuilla työelämään

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Leppänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 535 1952

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DIGIT-hankkeen yleisenä tavoitteena on parantaa osallistujien työllistymistä tehostamalla työhön ja työympäristöön perehdyttämistä ja työvaiheiden oppimista digitaalisin menetelmin ja ratkaisuin.
Hankkeen tavoitteet ovat:
1. Kehittää yrityskontekstissa ratkaisuja joilla heikossa työmarkkina-asemassa olevat osallistujat voivat omaksua vaativampia työtehtäviä
2. Työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia

Hanke perustuu osatoteuttajien yhteistyöyrityksien ilmaisemaan tarpeeseen. Tarvetta on erityisesti sote-alan yrityksissä, ravintoalalla ja logistiikassa. Näiden yrityksen moniin työtehtäviin sopisi myös osatyökykyiset ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, mutta he tarvitsisivat käytevästi saatavilla olevia ja itsenäisesti käytettäviä ohjauksen ja työhön opastuksen apuvälineitä. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat (maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, selvästi puutteellisilla digitaidoilla varustetut työnhakijat, osatyökykyiset).
Toimenpiteet
1. Yritysympäristöjen kartoitus ja sopiminen
2. Digitaalisten ratkaisujen kartoitus
3. Ratkaisujen kehittäminen ja kokeilu välityömarkkinoiden trio-hautomossa (välityömarkkinatoimija, koulutusorganisaatio, yritys, digitaalisten ratkaisujen palvelutuottajat)
4. Ratkaisujen soveltaminen ja työllistyminen työsuhteeseen sekä oppisopimukset kumppaniyrityksiin tai muihin avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin (=tuotantomallin soveltaminen vertaiskehittäjien (opiskelijoiden) kanssa) toimialalla/yrityksessä
5. Ratkaisujen tuotteistaminen ja tulosten levittäminen

Hankkeen kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon ns. horisontaaliset periaatteet sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen), joista hankkeessa painottuu kestävän kehityksen sosiaalinen ja kultuurinen sekä taloudellinen ulottuvuus.
Tulokset:
1. Työllistynyt työsuhteeseen joko palkkatuella tai ilman, 15 hlöä
2. Oppisopimussopimuksia, 5 kpl
3. Luodut digitaaliset ratkaisut ovat käytössä (1 kpl per kehittämisalustana ollut toimiala/yritys, yhteensä 2 kpl)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat
- muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat (maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, selvästi puutteellisilla digitaidoilla varustetut työnhakijat, osatyökykyiset)

4.2 Välilliset kohderyhmät

- yritykset
- työllistymistä tukevat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 286 815

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 250 486

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 339

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 309 457

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Hamina, Kotka, Virolahti, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 62

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen suunniteltuina kokeilu- ja kehittämisympäristöinä ovat työpaikat ravintola- ja hoiva-alalla sekä teollisuuden tuotannossa. Ammattialat ovat hyvin sukupuolittuneita Suomessa. Palvelualojen taskutilaston 2017 mukaan majoitus- ja ravintola-ala ovat hyvin naisvaltaisia. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan sukupuolen mukainen tasa-arvo toteutuu huonoiten sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla. Teollisuuden tuontanto on taas miesvaltaista. Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus mm. tuotannossa tarvittavista tekniikan opiskelijoista oli vain 19& vuonna 2016 ja tietotekniikassa vielä sitäkin pienempi. Suunnitellut kehittämiskontekstit ovat yksityisiä yrityksiä. Hankkeessa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen yhteiskehittäminen osallistujien, tutkija-kehittäjien ja yritysten kesken. Kehittäminen liittyy läheisesti tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan joka on jossain määrin sukupuolittunutta. Vuonna 2017 naisten osuus tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevistä henkilöistä oli keskimäärin 35 prosenttia. Naisten aliedustus kehittämiskonteksteissa korostuu yrtyksissä joissa naisten osuus oli 20% kun taas julkaisella sektorilla ja korkeakouluissa naisten osuus oli noin 50% tutkimus- ja kehittämistehtävissä toimivista. Kohderyhmään liittyvillä välityömarkkinoilla on Kouvolan seudulla sekä miehiä että naisia melko tasaisesti ainakin päätellen siitä että Parikin asiakastietojärjestelmän tietojen mukaan vuonna 2019 työkokeilijoista ja palkkatukityöllistetyistä naisia oli 40 % ja miehiä 60%.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tiedostetaan sukupuoliroolien vaikutus työllistymisprosessissa ja kehitettävissä ratkaisuissa. Tästä syystä hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo osallistamalla kohderyhmän edustajat kehittämisprosessin yhteissuunnitteluun sukupuolesta riippumatta. Erityisesti naisia kannustetaan yhteiskehittämiseen ja korostetetaan myös naisten näkökulman olennaisuutta digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä, koska teknisten digitaaliset ratkaisujen kehittämisessä miehet ovat usein yliedustettuja. Yhteiskehittämistä fasilitoidaan myös sukupuolinäkökulmasta siten että naisvaltaisilla työpaikoilla tuodaan esiin miesten näkökulmaa kehittämiseen ja taas miesvaltaisilla (teknisillä) aloilla tuodaan esiin naisten näkökulmia ja tarpeita. Lopputuotteessa huomioidaan eri sukupuolten tuomat kehitysehdotukset ja moninaiset käyttäjätottumukset sekä -tarpeet.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanketta ei ole suunniteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	1
Ei erityisiä luonnonvarojen käyttöön liittyviä vaikutuksia. Hankkeessa toteutettavan sovelluksen kestävän kehityksen periaate toteutuu huomioimalla sovelluksen toimintavarmuus yleisimmillä laitealustoilla, joten sovellusta voidaan hyödyntää jo olemassa olevalla laitekannalla. Sovelluksen suunnittelussa huomioidaan myös muuttuvat laitejärjestelmät ja päivitysmahdollisuus tulevalle tekniikalle sopivaksi
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vähennä eikä lisää ilmastomuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutuksia vesiin, maaperään tahi ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutuksia Natura-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	3
Osallistujien työkokeiluja tehdään kiertotalouden yrityksissä. Sisältö kehitettävässä sovelluksessa ohjeistaa käytännön tasolla eri työvaiheiden toteutuksen lisäksi työvälineiden oikeaoppisen siistimisen sekä materiaalin kierrätyksen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	2
Kehitettävät digitaaliset ratkaisut ja yhteiskehittäminen turvaa yritysten työvoiman saatavuutta ja siten vaikuttaa elinkeinorakenteen kestävyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	4
Välityömarkkinoille ja yritysten työhön opastukseen luodaan uusia palveluja jotka voidaan tuotteistaa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei erityisiä vaikutuksia liikkumiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	6
Parantaa osallistujien hyvinvointia omien kykyjen kehittymisen, niiden huomioimisen ja työllistymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen	3	5
Vaikuttaa positiivisesti osatyökykyisten ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien tasa-arvoon työmarkkinoilla. Sovelluksen sisällöntuotannossa otetaan huomioon selkokielisyys ja käytettävyys. Tällä varmistetaan sovelluksen käytön helppo omaksuminen kohderyhmän näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	3
Vaikuttaa myönteisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien yhdenvertaiseen kohteluun työpaikoilla
Kulttuuriympäristö	1	1
Lisää työympäristöjen tietoisuutta erilaisten kulttuurien tarpeista työn opastuksessa.
Ympäristöosaaminen	2	3
Henkilöiden valinta-arkkitehtuurin pohtimisella työympäristöissä on myönteisiä vaikutuksia ympäristötietoisuuteen. Sisältö kehitettävässä sovelluksessa ohjeistaa käytännön tasolla eri työvaiheiden toteutuksen lisäksi työvälineiden oikeaoppisen siistimisen sekä materiaalin kierrätyksen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DIGIT-hankkeen tavoitteena oli parantaa osallistujien työllistymistä tehostamalla työhön ja työympäristöön perehdyttämistä ja työvaiheiden oppimista digitaalisin menetelmin ja ratkaisuin. Hanke perustui osatoteuttajien yhteistyöyritysten ilmaisemaan tarpeeseen.

Hankkeen kohderyhmänä olivat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Kohderyhmiä osallistettiin digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen koko hankkeen ajan haastatteluiden, kartoitusten ja testaustyöpajojen kautta. DIGIT-hankkeessa kehitettiin hankesuunnitelman mukaisesti kahdelle eri Kouvolan seudun yrityksille sovellukset perehdytyksen tueksi. Sovelluksen kehitystyötä tehtiin yhteistyössä yrityksen kanssa, lähtökohtana yrityksen tarpeet sovelluksen sisällölle. Sovellukset räätälöitiin yritysten toiveiden mukaisesti.

Hanke toteutti työllistämistoimenpiteenä Parikilla järjestettyjä työnhakuvalmennuksia. Valmennuksen muodot vaihtelivat yksilömuotoisten - ja ryhmämuotoisten työnhakuvalmennusten välillä. Hankkeessa järjestettiin lisäksi pikatyöhaastattelupäiviä kahden kouvolalaisen henkilöstöpalvelualan yrityksen kanssa. Henkilöstöpalvelualan yrityksillä on tarjolla paljon eri alojen työmahdollisuuksia, jotka nähtiin kohderyhmän kannalta potentiaalisina työllistymisvaihtoehtoina. Yhteistyötä toteutettiin pikatyöhaastattelupäivien lisäksi ohjaamalla osallistujia suoraan henkilöstöpalvelualan yrityksiin haastatteluihin.

Lisäksi kehitimme DIGIT-APP – Tärpit työelämään -sovelluksen, joka rakennettiin DIGIT-APP-pohjaan. Sovelluksen tehtävänä on edistää kohderyhmän työelämätietoisuutta ja lisätä hankkeen sekä DIGIT-APP -sovelluksen näkyvyyttä. Sovellus toimii esimerkkinä mahdollisille tuleville DIGIT-APP -sovelluksille. DIGIT-APP – Tärpit työelämään -sovellus pitää sisällään työelämän perustietoja selkeässä ja helppolukuisessa muodossa. Sovellus sisältää mm. työkäsitteitä, työnhakuun liittyviä asioita ja työelämän pelisääntöjä.

Pidimme hankkeen loppuwebinaarin Digitaalinen tie kohti työelämää 9.3.2022. Esittelimme loppuwebinaarissa julkiseen käyttöön tarkoitetun DIGIT-APP – Tärpit työelämään -sovelluksen sekä hankkeen muuta toimintaa.

Hankkeen tulokset:
1. Työllistynyt työsuhteeseen joko palkkatuella tai ilman 3 henkilöä
2. Oppisopimussopimuksia, 6 kpl
3. Luodut digitaaliset ratkaisut, yhteensä 5 kpl:
DIGIT-APP- pohja
DIGIT-APP & Leijona Catering
DIGIT-APP & Recticel
DIGIT-APP – Tärpit työelämään
DIGIT-APP – Tärpit työelämään EduKo

4. Opinnäytetyö 1 kpl

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke