|
|
|
Hankekoodi: S21932
Hankkeen nimi: Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: PL 1001
Puhelinnumero: (02) 620 3000
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Huhtala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3473
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon palvelukseen valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hanke toteutetaan verkostoyhteistyönä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun ja SASKY koulutuskuntayhtymä kesken. Hankkeen yhteistyökumppanina on Porin kaupungin kotihoito ja Sastamalan kaupunki.
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on, että pohjoismaalainen hyvinvointivaltio ja sen peruspilarit, toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus sekä osaaminen luovat vahvan ja oikeudenmukaisen alustan uudistustyölle. Erityisen haastavaa tavoitteen saavuttaminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, koska palvelujärjestelmän palveluksessa ei ole riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole helppo tehtävä, ja tälläkin hetkellä esimerkiksi kotihoidossa on jatkuva tarve pätevistä työntekijöistä.
Tässä hankkeessa rakennetaan opiskelijoille väylä, joka lisäisi kotihoidon vetovoimaisuutta ja tukisi opiskelijan siirtymistä kotihoidon tehtäviin. Keskiössä ovat opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat, jotka yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa kehittävät kotihoidon työn erityispiirteet huomioivia työn tekemisen tapoja ja työn organisoinnin käytäntöjä. Kehittämisen tueksi laaditaan digitaaliseen oppimisympäristöön materiaalia opiskelijoiden ja työntekijöiden käyttöön. Kehittämisessä hyödynnetään työpajatyöskentelyä. Työpajojen teemoista muodostuu digitaalinen työkirja, jota käytetään koko hankkeen ajan.
Kotihoidon veto- ja pitovoimaisuuden vahvistamiseksi hankkeessa tuotetaan mentorointimalli ja –opas alalle valmistuvien opiskelijoiden, kotihoidon ammattilaisten ja esimiesten käyttöön. Tähän pyritään myös kehittämällä työuran rakentamisen ja hallinnan malli, jota pilotoidaan hankkeen aikana. Hankkeen jälkeen mallia levitetään valmistuvien opiskelijoiden ja alan ammattilaisten käyttöön.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat sote –alalle valmistuvat ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijat.
Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla on tasavertainen ja sukupuolten yhdenvertaisuutta tukeva mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan tiiviiseen kehittämistyöhön.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kotihoidon ammattilaiset ja esimiehet. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös kotihoidon palveluita järjestävät ja tuottavat organisaatiot. Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista kotipalveluiden järjestäjistä ja tuottajista, esim. Porin kaupunki, Apukolmio Oy, Jyllinkodit Oy sekä Sastamalan kaupunki ovat jo valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös koulutukseen hakeutuvat (työelämälähtöisen kehittämistyön tuloksena myönteisemmän mielikuvan luominen alasta).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 343 717
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 428
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 458 297
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 437 911
Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta
Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Porin, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Kokemäki, Parkano, Merikarvia, Tampere, Ulvila, Mänttä-Vilppula, Hämeenkyrö, Pori, Ikaalinen, Sastamala, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 242
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä kehitetään Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien palvelurakenteen edellytyksiä kehittämällä monialaista yhteistyötä ja osaamista yhdessä koulutuksen, työelämän ja monialaisen kehittämisen kautta. Toimenpiteillä valmistuvien opiskelijoiden pysyvyys ja kotihoidon sekä samalla maakuntien vetovoimaisuus lisääntyvät | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä kehitetään aineettoman osaamisen / hiljaisen tiedon siirtoa tuleville ammattilaisille. Samalla myös työelämän edustajat saavat osaamista monialaisen yhteistyön kautta. Hanke tuottaa myös ymmärrystä eri koulutusalojen ja -tasojen välillä. Tämä luo edellytykset palveluiden vahvistumiseen ja kehittymiseen alueilla. Vaikutukset kohdistuvat myös alueiden kotihoidon kehittymiseen. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen lisääntyy ja samalla laitoshoidon resursseja vapautuu. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa pyritään optimoimaan opiskelijoiden liikkumista oppilaitosten ja kotihoidon asiakkaiden kotien välillä, jolloin hiilijalanjälki pienenee. Henkilöautoliikenteen osuutta pyritään vähentämään joukkoliikenteellä sekä tarvittaessa käyttämällä sähköautoa, johon SAMKissa on mahdollisuus. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Kehittämällä uusia koulutuksen toimintamalleja yhdessä työelämän kanssa voidaan lisätä ikäihmisten osallisuutta palvelujen kehittämiseen. Samalla ikäihmiset saavat tietoa erilaisista palveluista. Samalla kun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat enemmän kokemuksia ikäihmisistä, myös ikäihmisten näkemykset koulutuksen kehittämisestä ja vanhustyössä tarvittavasta osaamisesta tulevat koulutuksen kehittämisen käyttöön. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Uudistamalla ja kehittämällä oppimisympäristöä lisätään kotihoidon vetovoimaisuutta miesopiskelijoiden osalta perinteisesti naisvaltaisella alalla. Tarkoituksena on saada opiskelijoiksi sekä miehiä että naisia. Monialainen yhteistyö eri koulutusohjelmien ja -tasojen välillä lisää sukupuolten välistä yhteistyötä, koska tietyt aloilla esim. Fysioterapia) miesopiskelijoita on muita aloja enemmän. Lisäksi kotihoidon asiakkaiksi valitaan sekä miehiä että naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 7 |
| Hankkeessa osallistetaan kehittämistyössä mukana olevia opiskelijoita, opettajia ja opintohallinnon sekä osallistuvien organisaatioiden henkilöstöä uusien työmuotojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yhteisöllisyys on hankekokonaisuuden perusta ja läpikulkeva periaate. Eri osapuolten asiantuntijuutta hyödyntämällä kehitetään toimia, joissa hyödynnetään digitalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, mikä on suotavaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi erilaiset opiskelijaryhmät (sukupuolineutraalisuus, monikulttuurisuus ja esteettömyys) hyötyvät ajasta ja paikasta riippumattomista opiskelun ja ohjauksen mahdollisuuksista. Kaikessa toiminnassa noudatetaan eettisiä periaatteita. Kehitettävät toimintamuodot palvelevat korkeakouluyhteisöä kokonaisuutena yhdenvertaisuuden periaatteella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon ESR-hankkeen toiminta ja tulokset liittyvät neljään osatavoitteeseen: 1. Opiskelijoiden ja kotihoidon ammattilaisten osaamisen ja muutoskyvykkyyden kehittäminen sekä uudenlaisten palveluiden kehittämiseen tarvittavien valmiuksien vahvistaminen (OT1), 2. Kotihoidon työtapojen ja työn organisointia tukevien käytäntöjen kehittäminen (OT2), 3. Mentorointimallin kehittäminen ja men-torointioppaan laatiminen alalle valmistuvien opiskelijoiden, kotihoidon ammattilaisten ja esimiesten käyttöön (OT3), 4. Työuran rakentamisen ja hallinnan mallin toteuttaminen alalle valmistuvien opiskelijoiden, heitä ohjaavien ammattilaisten sekä kotihoidon työntekijöiden käyttöön (OT4).
1. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon ESR-hankkeessa järjestettiin 4 työpajaa eri teemoissa osallistujat rekrytoiden osatavoitteen 1 mukaisesti. Teemoiksi nousivat: 1.muutoskyvykkyys (sisältäen toimintaympäristön ja teknologian); oman osaamisen tunnistaminen, 2. eri asiakasryhmien palvelutarpeet; työnhallinnan ja organisoinnin työvälineet, 3.itsensä johtaminen ja 4.verkostot ja moniammatillinen työskentely asiakkaan tarpeiden kokonaisuudessa. Teemojen aihepiirit nousivat tehtyjen kotihoitotyöntekijöiden ja esihenkilöiden alkuhaastattelujen, kotihoidossa tehtävän työn haasteiden ja alalle valmistuvien opiskelijoiden sekä kotihoidon ammattilaisten osaamistarpeiden tunnistamisen pohjalta (osatavoite 2). 3. työpajassa pelattiin Seppo-peliä, joka löytyy nimellä: Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon – Helin työpäivä kotihoidossa/ ESR 2021, https://play.seppo.io/
Digitaalinen materiaali ja oppimisympäristö luotiin Samkin yhteistyömoodleen, joka on kirjautumalla osallistujien ja kotihoidon työntekijöiden käytössä. Työpajojen vaikuttavuudesta otetun koonnin mukaan osallistujat kokivat saaneensa hyötyä omaan työhönsä ja työyhteisöönsä sekä ammatilliseen kehittymiseensä. Esimerkkinä uusien, laajempien näkökulmien ja toimintatapojen, työssä kehittymisen sekä ideoiden saaminen omaan työhön.
2. Osatavoitteen 2 mukaisesti toteutettiin tarkistuslista, joka kohdistettiin 1.4.2023 pakolliseksi tulleeseen RAI-arviointiin. RAI-järjestelmä (Resident Assesment Instrument) on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu mm. iäkkäiden palvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Tarkistuslista tukee tätä arviointityötä. Tarkistuslistan sisältö työstettiin satakuntalaisten ja pirkanmaalaisten RAI-asiantuntijoiden ja hanketyöntekijöiden yhteistyönä. Siitä valmistui mobiilisovellus, joka on saatavissa ja ladattavissa ilmaiseksi googlen Play-kaupasta nimellä: TsekkiLista (Tatu Katajisto) osoitteessa: https://play.google.com/store/apps/details?id=org.godotengine.tsekkilista . Tarkistuslistasovellus työstettiin oppilaitosyhteistyönä Sataedun pelialan opiskelijan ja opettajan, Satakunnan HVA:n RAI adminin sekä Sataedun projektitoimijan kanssa. Jatkokehittämisenä Tsekkilista käännettiin englanniksi ja käytettäväksi mm. Samkin Nursing-koulutusohjelmassa.
3. Osatavoitteen 3 mukaisesti hankkeessa valmistui kotihoidon mentorointimalli ja siitä tuotettu sähköinen opas, joka löytyy Tamkin julkaisusarjasta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7266-69-4 Lisäksi mentorointimallin oheen valmistui Tamkin kahden opiskelijan yhteisenä opinnäytetyönä työhyvinvoinnin Seppo-peli, jota voi pelata 5/23 asti osoitteessa: https://play.seppo.io/ , nimellä Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon – Työhyvinvointi kotihoidossa/ ESR 2023.
4. Osatavoitteen 4 mukaisesti hankkeessa valmistui kotihoidon uramalli, joka löytyy verkkoympäristöstä nimeltä ThingLink: https://www.thinglink.com/scene/1647269417228173313 . Uramallin tiedostomateriaalit löytyvät Samkin yhteistyömoodlesta ja niihin on pääsy mm. ThingLinkin kautta kirjautumalla.
Hankkeella on www-sivut: https://vetojapitokotihoito.samk.fi/, Facebook- ja Instagram-sivut osoitteella: veto- ja pitovoimaa kotihoitoon, ESR-hanke. Hankkeessa on julkaistu 12 blogia (hankkeen www-sivuilla), 3 artikkelia (Sosiaali- ja Kuntatalous-lehti sekä Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti) ja 4 lehtijuttua, pidetty 4 kansallista yhteiswebinaaria vanhustyön ja kotihoidon hankkeiden kanssa ja saatu 15 hankkeelle valmistunutta Samkin ja Tamkin ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä (löydettävissä Theseus-tietokannasta (yleiset toimenpiteet).