|
|
|
Hankekoodi: S21913
Hankkeen nimi: SOPIEN 2.0 - Liiketoimintaa ja digitalisaatiota kehittämällä digisyrjäytymistä vastaan
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0775736-4
Jakeluosoite: Wredenkatu 2, PL 1
Puhelinnumero: 0407202401
Postinumero: 78201
Postitoimipaikka: Varkaus
WWW-osoite: http://www.navitas.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Niiranen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447209395
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on pienten sote-alan yritysten, järjestöjen ja yhdistysten liiketoiminnan kehittäminen niin, että ne kykenevät tuottaman palveluja monituottajamallilla verkostona, jossa hyödynnetään (erilaisia yhteistyömalleja huomioiden) järjestämisvastuussa olevien kuntien/kuntayhtymien kanssa tehtävää yhteistyötä. Mukaan otetaan vähintään 160 yritystä, järjestöä ja yhdistystä sekä kuntien yritysyhteistyöhenkilöitä esim. hyvinvointikoordinaattoreita, jotka sitten toimivat yrityksiin päin yhdyshenkilöinä
Hankkeessa valmennetaan monipuolisesti yrityksien ja järjestöjen sekä julkisen toimijan yhteistyöhenkilöitä. Valmennuksessa käytetään hyväksi digitalisia menetelmiä, ja kehittämisteemat kohdistuvat yritysten liiketoiminnan kannattavuuden, markkinoinnin, laatutyön ja verkostomaisen tuotantotavan kehittämiseen sekä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tämä vaatii yrityksiltä voimakasta panostusta digitaaliseen tiedon kulkuun ja tiedolla johtamiseen sekä Kanta- yhteyksien käyttöönottoon.
Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pienet sote- alan yritykset sekä tukipalvelujen tuottajat. Toimialueena ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savon pohjoisosan kunnat Rantasalmi ja Sulkava, Pohjois-Karjalasta Outokumpu ja Polvijärvi sekä Keski-Suomesta Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Karstula, Kannonkoski, Viitasaari, Pihtipudas ja Saarijärvi. Yritykset eivät tunne maakuntarajoja ja kaikki kunnat kuuluvat samaan Erva- alueeseen.
Hankkeen tuloksena Kanta- valmiudet saadaan 50 yritykselle ja laatujärjestelmän auditointivalmius 30 yritykselle. Digitaalisten asiakastieto- ja/tai toiminnanohjausjärjestelmän kaikki mukana olevat tahot ottavat käyttöön ja omavalvonta on lain vaatimalla tasolla. Järjestelmät mahdollistavat tiedolla johtamisen ja ennakoinnin, ja liiketoiminnan kokonaishallinta ja strateginen johtaminen kehittyy. Kaikilla mukana olevilla on päivitetty strategia, markkinointisuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, kehittämissuunnitelma, asiakkuuksien kehittämissuunnitelma sekä laatupolitiikka, joihin liiketoiminta pohjautuu. Tietoturva on lain vaatimalla tasolla, kannattavuus parantuu ja tulosta seurataan vähintään kuukausitasolla. Palvelumuotoilua on hyödynnetty laajasti verkostossa ja työntekijöiden toimenkuvat selkeytyvät, vastuut jaetaan, tieto kulkee sekä työhyvinvointi parantuu. Alueella toteutetaan nopeita kokeiluja ja alueiden välille muodostuu omia kehittämisryhmiä eri sote-erikoisaloille. Yhteistyö järjestämisvastuussa olevien tahojen kanssa selkeää ja tulee suunnitelmalliseksi, mikä vähentää toimijoiden resurssihukkaa ja hyöty tulee asiakkaille, jotka saavat yhä parempia palveluita. Palvelusetelit otetaan laajasti käyttöön. Useiden muiden hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä ja toimissa on selkeä työnjako.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien, Pohjois-Karjalasta Outokummun ja Polvijärven alueen sekä Keski-Suomesta kahdeksan kunnan alueen (Viitasaari-Saarijärvi seutukunnat) sote-alan yritykset, jotka ovat kooltaan, mikroyrityksiä, pienyrityksiä tai keskisuuria. Mukaan otetaan myös järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tuottavat kunnan/maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Näissä organisaatioissa kohderyhmänä ovat yrittäjien lisäksi kaikki työntekijät ja myös järjestämisvastuussa olevien tahojen yhdyshenkilöt. Sote-alan toimijoiksi lasketaan myös ne yritykset ja järjestöt, jotka tarjoavat monituottajamallissa ns. tukipalveluita, kuten ravitsemus-, siivous-, kuljetus-, tilitoimisto- ja kotitalkkaripalveluita. Valmennuksien hyötyä saavat myös kuntien / kaupunkien valmennuksiin osallistuvat tahot.
Arvio osallistuvista yrityksistä/organisaatioista toteuttajittain on:
- Navitas Kehitys 30 kpl
- Savonia-ammattikorkeakoulu 40 kpl
- Kehitysyhtiö Savogrow 30 kpl
- Iisalmen kaupunki 30 kpl
- Kehitysyhtiö Witas 30 kpl
Välillisenä hyödynsaajana ovat kunnat/maakunnat sekä niiden asukkaat ja muut alueella olevat toimijat kuten koulutusorganisaatiot. Elinvoima alueella kasvaa ja riski digisyrjäytymisestä pienenee. Parantuva tiedonkulku julkisten ja yksityisten palveluiden välillä lisää asukkaiden mahdollisuuksia saada palveluista tietoa, ja samalla yritykset oppivat markkinoimaan palvelujaan. Lisäksi toteuttajatahojen henkilöstö kasvattaa omaa ja organisaation osaamista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 166 161
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 006 340
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 384 813
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 206 570
Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Saarijärven-Viitasaaren, Joensuun, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Savonlinnan
Kunnat: Tervo, Lapinlahti, Viitasaari, Rantasalmi, Polvijärvi, Kannonkoski, Pihtipudas, Kiuruvesi, Saarijärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Karstula, Vesanto, Kinnula, Kaavi, Keitele, Rautalampi, Kuopio, Kyyjärvi, Sulkava, Outokumpu, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Kivijärvi, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 160
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 115
Suunniteltu: 510
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa etävalmennukset säästävät aikaa ja liikkumisesta johtuvaa kulutuksen ja päästöjen määrää. Yritysneuvojat tekevät osittain etätyötä ja tapaavat asiakkaita etänä erilaisia digitaalisia järjestelmiä hyväksi käyttäen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Suurin osa materiaaleista on digitaalisessa muodossa ja paperitulosteita ei käytetä juuri lainkaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Pienten yritysten roolia tulee korostaa paikallisen elinvoiman, kehityksen ja palvelujen tuottajana. Tämä toiminta korostuu harvaan asutun Itä-Suomen alueella, jossa ainoat kasvavat toimialat ovat sote-ala ja matkailuteollisuus. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Itä-Suomessa pitkistä matkoista johtuva palvelujen saannin heikkeneminen on mahdollista korvata digitaalisilla palveluilla ja palvelujen muotoilemisella monimallilla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 6 |
| Mikäli hankkeen tavoitteena olevat 700 koulutuspäivää toteutuvat suurimmaksi osaksi etänä, niin hiilijalanjälkeä on huomattavasti säästetty. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Kuntien tärkein tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Sopien-hanke tukee tätä tavoitetta tukemalla yrityksiä toiminnassa, jolla he täydentävät julkisia palveluja. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Vaikka hanke ei ole tasa-arvohanke, niin näillä alueilla naisista yli 30 %:ia työskentelee hyvinvointialalla ja sote-ammateissa, joten alan kehityksellä on suuria vaikutuksia naisten työllistymiseen ja sitä kautta työssä käynnin tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Digisyrjäytyminen on suuri riski niin yrityksille, yhteisöille kun yksittäisille henkilöille, siksi on tärkeää että digitalisaatio ja sen osaaminen nostetaan hankkeen keskiöön. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Kulttuuriympäristöön voidaan katsoa kuuluvaksi yritykset ja niien tapa toimia alueella. Ne luovat yhteistyökulttuuria ja ovat osa alueiden elinvoimaa, mikä mahdollistaa verotulojen kautta tapahtuvaa kulttuurityötä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Esim. yritysten omavalvonnassa korostuu jätteiden käsittely ja kierrätys. | ||
SOPIEN 2.0 - Liiketoimintaa ja digitalisaatiota kehittämällä digisyrjäytymistä vastaan -hankkeen tavoitteena oli mikro sekä pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten, yhdistysten ja säätiöiden että tukipalvelutuottajien liiketoiminnan kehittäminen niin, että ne kykenevät tuottamaan palveluja monituottajamallilla verkostona, jossa hyödynnetään erilaisia yhteistyömalleja järjestämisvastuussa olevien kuntien/ kuntayhtymien kanssa.
Hankkeen toimialueena oli Pohjois-Savo, Etelä Savosta Rantasalmi ja Sulkava, Pohjois-Karjalasta Outokumpu ja Polvijärvi sekä Keski-Suomesta Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Karstula, Kannonkoski, Viitasaari, Pihtipudas ja Saarijärvi. Hankkeen päätoteuttaja oli Navitas Kehitys Oy, osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, Iisalmen kaupunki ja Kehittämisyhtiö Witas Oy. Rahoittajana toimi ELY-keskus. ESR-rahoitteinen SOPIEN 2.0 -hanke oli jatkoa tammikuussa 2018 alkaneelle Sopien -hankkeelle.
SoLKi-työkalua hyödynnettiin uusien hankeosallistujien alkukartoituksessa. Aiemmassa Sopien -hankkeessa mukana olleiden tehtiin vapaamuotoisempia haastatteluja ja hyödynnettiin olemassa olevia SoLKI-kartoituksia kehittämissuunnitelmissa. Hankkeen aikana hankehenkilöstö laati digitaalisuuden tilan kartoittamiseksi digikartoituksen, jonka avulla selvitettiin osallistuneiden organisaatioiden digitaalisia valmiuksia, tilannetta sekä kehittämistarpeita. Työkalu toimii jatkossa liiketoiminnan digitaalisen kehittämisen työvälineenä, jolla toimintaa voidaan päämäärätietoisesti kehittää askel askeleelta kohti digitaalisten välineiden, alustojen ja järjestelmien maksimaalista ja kustannustehokasta hyödyntämistä.
Hankkeen aikana liiketoimintaympäristön tuleva muutos ohjasi koulutusteemavalintoja (johtaminen, lainsäädäntö, tulevat osaamis- ja organisaatiokohtaiset vaatimukset), että hakeutuminen hyvinvointialueiden palvelutuottajaksi, monituottajamalli, olisi mahdollista. Osallistamalla hankkeessa mukana olevat organisaatiot koulutusten suunnitteluun sekä keräämällä koulutustoiveita varmistettiin tarvelähtöinen toteutus.
Yrityskohtaisissa ohjauksissa ja valmennuksissa teemat painottuivat liiketoiminnan kehittämiseen sekä ohjaukseen myös muihin asiantuntijatahoihin tai palveluihin hankehenkilöstön tekemän neuvonnan lisäksi.
Hankehenkilöstön tietoisuuden vahvistumisella sosiaali- ja terveysalasta ja perehtyminen sote-uudistukseen sekä sen vaikutuksesta yksityisen palvelun tuottajan asemaan oli merkittävä rooli hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden ohjauksessa ja valmennusten suunnittelussa. Hankkeessa myös toteuttajatahojen omien organisaatioiden osaaminen kasvoi ja vahvistui ajantasaisen tiedon myötä.
Toimintaympäristön muutoksiin varauduttiin etsimällä ja välittämällä tietoa sekä rakentamalla kanavia ja verkostoja, jotta osallistuneilla organisaatioilla olisi tarvittava tieto ja valmiudet uudessa liiketoimintaympäristössä. Vuoropuhelua ja yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä vahvistettiin järjestämällä webinaareja, alueellisia kumppanuusiltoja sekä neljän podcastin sarja.
Parantunut tiedonkulku julkisen ja yksityisen sektorin välillä lisäsi tietoisuutta palvelujen tarjonnasta ja mahdollisuuksista rakentaa kattavaa palveluverkkoa. Tämä osaltaan edistää alueen asukkaiden mahdollisuutta saada palveluista tietoa.