|
|
|
Hankekoodi: S21906
Hankkeen nimi: Pienten kuntien elinvoimaa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Hartolan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0163734-5
Jakeluosoite: Kuninkaantie 16
Puhelinnumero: 0384320
Postinumero: 19600
Postitoimipaikka: Hartola
WWW-osoite: http://www.hartola.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarkko Seppälä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kunnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7432 217
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen avulla haetaan pienissä kunnissa leveämpiä harteita työllisyyden hoitoon ja palveluiden saatavuuteen maakuntarajat ylittäen, luonnollista työssäkäyntialuetta tukien. Hanke toteutetaan kolmen maakunnan alueella sijaitsevien neljän reunakunnan (Hartola, Joutsa, Pertunmaa, Sysmä) yhteistyönä. Oppilaitosyhteistyöllä ja linkittämällä työllisyydenhoito tiiviimmin osaksi elinkeinojen kehittämistä parannetaan reunakuntien elinvoimaisuutta, työllistymistä ja työvoiman saatavuutta.
Toimenpiteiden avulla madalletaan työttömien kynnystä palveluiden ja koulutusten saatavuuteen lähipalveluna. Hankkeessa mallinnetaan ja käynnistetään ylimaakunnallinen koulutusyhteistyö hoiva-alan työvoimapulaan yhdessä oppilaitosten (Salpaus, Gradia, Esedu), TE -toimistojen (Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo) ja alueella sijaitsevien yritysten kanssa. Paikallisesti toteutettavan koulutuksen avulla madalletaan työttömien kynnystä osallistua koulutukseen ja työllistymiseen alueen yrityksiin, joiden kanssa koulutus yhteistyössä tiiviisti suunnitellaan ja toteutetaan. Koulutus räätälöidään valmennukselliseksi, jonka avulla parannetaan työttömien ja osatyökykyisten elämänhallintaa, hyvinvointia ja terveyden edistämistä.
Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin kuuluu työttömien työhönhakutaitojen parantaminen lyhyempien valmennuksien avulla. Yrittäjyyttä tuetaan järjestämällä yrittäjyydestä kiinnostuneille paikallisesti toteutettavaa yrittäjäkoulutusta ja tukitoimia kevytyrittäjyydestä kiinnostuneille.
Hankkeessa luodaan alueellinen matalankynnyksen digiaikainen rekrytointimalli yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Uudenlaisen palvelualustan avulla parannetaan työllistymistä, työvoiman saatavuutta ja alueen ulkopuolelta tulevien parempaa integroitumista alueelle.
- Työttömät työnhakijat: erityisesti kaikki alueen nuoret ja yli 50 -vuotiaat, joiden työttömyys on pitkittynyt
- Työhön palaavat ja ammatinvaihdosta suunnittelevat
- Alueen työ- ja opiskelumahdollisuuksista kiinnostuneet alueen ulkopuolella asuvat ja opiskelevat
- Yrittäjyydestä ja kevytyrittäjyydestä kiinnostuneet
Koska reunakuntien väestöpohja on pieni, ei toimenpiteiden piiriin otettavia ole syytä rajata pelkästään esimerkiksi iän mukaan.
- Alueen yritykset, työnantajat ja asukkaat
- Kuntien työllisyyspalveluita tuottavat henkilöt
- Alueen TE -toimistot
- Alueen oppilaiotkset
- Alueen työpaikoista ja työmahdollisuuksista kiinnostuneet
Välillisenä kohderyhmänä on koko paikallisyhteisö, koska parantunut työllisyys lisää elinvoimaa, parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja vähentää asukkaiden sosiaalisia ongelmia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 300
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 300
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 224 420
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 420
Maakunnat: Päijät-Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Joutsan, Lahden
Kunnat: Joutsa, Pertunmaa, Sysmä, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 75
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tukee suoraan paikallisen elinkeionrakenteen kestävää kehittämistä lisäten alueen elinvoimaisuutta ja taloudellista kestävyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on toimintamallien kehittäminen työllisyyden edistämiseen ja työvoiman saatavuuteen alueen toimintaympäristö huomioiden. Toiminnna avulla parannetaan työnhakijan työllistymistä ja työvoiman saatavuutta. Myös alueelliseen rekrytointiin kehitetään uusi digiaikainen alustamalli. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää elinvoiman lisäämisellä alueellista hyvinvointia ja kulttuurista kestävyyttä. Alue/yritykset savat resurssia työvoimapulaan. Yksilötasolla hyvinvointi lisääntyy laadukkaampien ja monimuotoisempien työllisyys- ja koulutuspalveluiden ansiosta, jotka tähtäävät henkilön työllistymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää reunakuntien palveluiden saatavuutta ja lisää tasa-arvoa verrattuna keskuskuntiin, jonne palvelut ovat jo lähes täysin keskittyneet. Hankkeen toimnpiteet lisäävät yksilötasolla haja-asutusalueella ja pitkien etäisyyksien päässä asuvien työttömien tasa-arvoa palveluiden saatavuudessa. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, tuomalla esiin työmahdollisuuksia naisvaltaiselta hoiva-alalta; alueella on runsaasti työmahdollisuuksia miesvaltaisilla rakennus- teollisuus- ja kuljetusaloilla. Hoiva-alan koulutuksen markkinoinnissa kohderyhmänä ovat kaikki alasta ja maaseudun asumismahdollisuuksista kiinnostuneet sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta. Erityisesti naisia kannustetaan yrittäjyyteen ja tuetaan aloittavia naisyrittäjiä luomalla alueellinen naisyrittäjien menttori -toiminta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke vahvistaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, koska hankkeen asiakkaina ovat kaikki kohderyhmään kuuluvat sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan tai muuhun tekijään katsoamtta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Kulttuuriympäristö säilyy elinvoimaisena alueella sijaitsevien toimijoiden ja asukkaidensa ansiosta. Hankkeena toimenpiteiden avulla tähdätään palveluiden säilymiseen ja asukkaiden pysymiseen/lisääntymiseen alueella, jolla on positiivinen vaikutus kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Hankkeen kaikissa toiminnoissa korostetaan vastuullisuutta ja ympäristöarvoja. | ||
Hankkeen avulla haettiin pienten reunakuntien alueella ylimaakunnallisia ja samalla paikallisia ratkaisuja, joilla madalletaan työttömän ja alueen asukkaan kynnystä koulutukseen ja työllistymiseen. Toiminta-alueen muodosti Sysmä ja Hartola Päijät-Hämeestä, Joutsa Keski-Suomesta ja Pertunmaa Etelä-Savosta. Kunnat muodostavat maakuntiensa reunoilla yhtenäisen työssäkäyntialueen, josta matkaa kaupunkikeskuksiin noin 60-100 km.
Koulutuksen paikalliseen saatavuuteen kokeiltiin uusia keinoja yhteistyössä työnantajien, yritysten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Työvoimansaatavuuteen kokeiltiin uusia virtuaalisia rekrytointitapoja ja yrittäjyyteen kannustettiin uudenlaisella yhteistyöllä ja koulutuksella.
Hankkeessa pilotoitiin ylimaakunnallinen kahden oppilaitoksen tutkintoon johtava lähihoitajakoulutusmalli, jolla haettiin ratkaisua pienten kuntien hoiva-alan työvoimapulaan. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Gradian, Salpauksen ja alueen työnantajien kanssa. Lähihoitajatutkinto muodostui alueella toteutettavista lähiopinnoista, etäopinnoista ja painottui työssäoppimiseen. Alueella toteutettu koulutus herätti runsaasti kiinnostusta ja koulutukseen saatiin runsaasti hakijoita. Syitä hakeutua koulutukseen olivat opintojen ja työssäoppimispaikkojen läheinen sijainti, hyvät työllistymisnäkymät, opiskelun työelämäpainotteisuus, saavutettu tutkinto ja opintojen sopiminen elämäntilanteeseen. Suurin osa koulutuksessa jatkaneista ilmoitti, ettei olisi voinut osallistua koulutukseen, jos sitä ei olisi toteutettu paikallisesti.
Myös oppilaitokset kokivat jalkautumisen maakuntiin ja paikallisen yhteistyön arvokkaaksi. Oppilaitosten mielestä hankkeen toiminta oli erittäin ajankohtaista mietittäessä tulevaisuuden koulutusratkaisuja reuna-alueiden työpaikkojen tarpeeseen myös valtakunnallisesti. Hankkeen avulla myös oppilaitosten yhteistyö syveni ja oppilaitokset kokivat oppineensa toisiltaan.
Hankkeessa toteutettiin yrittäjyyteen kannustava koulutuskokonaisuus, jonka toteutuksessa hyödynnettiin alueella jo toimivia yrittäjiä, alueella toimivia asiantuntijaorganisaatioita, sekä myös vapaa-ajan asukkaita. Yrittäjyyttä edistettiin myös verkostotyöllä, tapahtumien ja tapaamisten avulla.
Työnantajan ja työntekijän väliseen matalankynnyksen kohtaamiseen luotiin Nelinvoimaa.fi palvelu. Alueelta löydettiin palveluun runsaasti piilotyöpaikkoja, joihin työllistyi hankkeen toimenpiteiden avulla noin 70 hlö. Myös ikääntymässä oleville yrittäjille haettiin jatkajia Nelinvoimaa.fi palvelun avulla.