|
|
|
Hankekoodi: S21897
Hankkeen nimi: Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Hiihtomajantie 2
Puhelinnumero: +3580207984202
Postinumero: 96400
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.santasport.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teo Jeskanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407106381
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella haetaan ratkaisua Lapin alueella toimivien urheiluseurojen työntekijöiden työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin seuratyön arjessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa lappilaisissa urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden työhyvinvointia kehittämällä työn organisoimisen ja johtamisen toimintamalleja sekä lisäämällä seurojen johdon ja työntekijöiden työhyvinvointi- ja rekrytointiosaamista.
Urheiluseurat ovat viime vuosina muuttuneet entistä merkittävimmäksi työllistäjiksi. Työntekijän näkökulmasta haasteena urheiluseuroissa on, että organisaatioissa on usein vain yksi tai vähän työntekijöitä eikä seurajohdolla välttämättä ole aiempaa kokemusta esimiehenä toimimisesta. Ensimmäisen ja mahdollisesti ainoan työntekijän hoidettavaksi tulee usein paljon työtä ja toisaalta hänen työstään suuri osa kuuluu vapaaehtoisen työntekijöiden rekrytointiin ja vapaaehtoisten työn organisointiin. Osa urheiluseuroissa työskentelevistä henkilöistä palkataan useamman urheiluseuran yhteistyönä, mikä aiheuttaa omat haasteensa työn organisointiin, johtamiseen ja tätä kautta työssä jaksamiseen.
Hankkeen alussa kartoitetaan pohjoissuomalaisten urheiluseurojen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja työhyvinvoinnin nykytilannetta. Kartoituksen perusteella kehitetään työhyvinvointia, työn organisointia ja uusien työntekijöiden rekrytointia tukevia toimintamalleja ja työkaluja. Hankkeessa järjestetään koulutuksia urheiluseurojen johdolle ja seuroissa työskenteleville henkilöille työssä jaksamiseen, työn johtamiseen ja ohjaamiseen sekä uusien työntekijöiden rekrytointiin liittyvistä teemoista. Osaamisen lisäämisellä parannetaan urheiluseuroissa työskentelevien työssä jaksamista ja työn tehokkaampaa organisointia ja toteutusta. Hankkeen kohderyhmänä on Lapin alueen urheiluseuraorganisaatioiden johto sekä urheiluseuroissa työskentelevät henkilöt.
Hankkeen tuloksena lappilaisten urheiluseurojen osaaminen työhyvinvointiin, työn organisointiin ja johtamiseen liittyvistä asioista lisääntyy. Organisaatiot saavat käyttöönsä uusia toimintamalleja ja työkaluja. Hankkeen konkreettisena tuloksena on urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden vireyden, palautumisen ja kuormittumisen seuranta- ja työssä jaksamista tukeva toimintamalli ja sitä tukeva sähköinen aplikaatio, työn organisoinnin ja johtamisen digitaalinen alusta sekä rekrytointitoimintamalli. Työn organisoinnin alustan avulla seurojen työntekijät voivat organisoida ja johtaa omaa ja vapaaehtoisten työtä tehokkaammin, mikä keventää usein ainoana palkattuna työntekijänä toimivien työntekijöiden työn kuormittavuutta. Hankkeessa kehitettävä rekrytointitoimintamalli ja uudenlainen toimintakulttuuri edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä urheilun ja liikunnan osaajille.
Hankkeen pääkohderyhmänä on Lapin alueen urheiluseuraorganisaatiot, niiden johto sekä seuroissa työskentelevät henkilöt.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on urheiluseuroissa toimivat vapaaehtoiset valmentajat, Lapin urheiluakatemian ja yläkouluakatemian oppilaitosverkoston opiskelijat ja urheilijat sekä heidän vanhempansa ja urheilijalle tukipalvelua tuottavat sidosryhmät kuten lääkärit, fysioterapeutit ja ravintovalmentajat.
Hankkeen välillisiä kumppaneita ovat lisäksi osaamis- ja yrityskumppanit: yliopistot, ammattikorkeakoulut, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ulkomaiset valmennuskeskukset sekä urheilijoiden vanhemmat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat toisen asteen liikuntaneuvojat ja korkea-asteen opiskelijat sekä Suomen Olympiakomitea, Ski Sport Finland, Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Painonnostoliitto, Uintiliitto, urheiluseurojen ja urheiluopiston vapaan sivistystyön asiakkaat.
Lisäksi hankkeessa kehitettäviä toimintamalleja ja työkaluja voivat hyödyntää muut kuin urheilu- ja liikunta-alan järjestöt ja yhdistykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 680
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 746
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 600
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 682
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Kolari, Sodankylä, Inari, Ranua, Savukoski, Enontekiö, Pelkosenniemi, Posio, Pello, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Simo, Muonio, Utsjoki, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite: Hiihtomajantie 2
Postinumero: 96400
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 18
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 105
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus. Hankkeen aikana, huolimatta maakunnallisen ja kansallisen yhteistyön merkittävästä painotuksesta, pyritään luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Lento- ja auto/junamatkojen toteutus harkitaan tapauskohtaisesti ja yhteisiä palavereja, kokouksia ja koulutuksia pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan video/skypeyhteyksien avulla. Liikunnallisen kulttuurin edistäminen tukee kevyen liikenteen suosimista motorisoidun liikenteen sijaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus. Hankkeen aikana, huolimatta useiden tahojen yhteistyön merkittävästä painotuksesta, pyritään luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Lento ja auto/junamatkojen toteutus harkitaan tapauskohtaisesti ja yhteisiä palavereja, kokouksia ja koulutuksia pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan video/skype-yhteyksien avulla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeessa painotetaan osaamisen kehittämistä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hanke toteutetaan jo kokonaan rakennetulla alueella ja rasitus suoraan luontoon on hyvin vähäinen ja lähes olematon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus vesistöihin, maaperään sekä ilmaan. Hankkeessa ei ole mukana erityisesti vesiin, maaperää tai ilmaan kohdistuvia toimia, rakentamista, kulkemista tai prosesseja. Ainoa ilmaan kohdistuva toimi on matkustus toimijoiden ja toimipaikkojen välillä. Se ei kuitenkaan ole hankkeen perustoimintaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Kaikki materiaali pyritään tuottamaan lähes paperittomasti ja hanketta hallinnoidaan sähköisellä työkalulla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Santasport Lapin urheiluopiston energialähteinä on kaukolämpökeskus, joka toimii biomassalla ja jätteellä. Sähkö tuotetaan paikallisella vesivoimalla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen avulla vaikutetaan uusien työpaikkojen syntyyn urheiluseuroihin, mikä vaikuttaa paikalliseen elinkeinorakenteeseen. Lapin liiton mukaan liikunta ja urheilu ovat nousevia aloja Lapissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 9 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välitön vaikutus työssä jaksamisen, aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tuloksena syntyy pääasiassa aineettomia toimintamalleja ja työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan. Hanke pyrkii mahdollisimman suuressa määrin paikalliseen ja alueelliseen toimintaan ja edistää siten vähäistä liikkumista sekä joukkoliikenteen käyttöä. Hankkeen koulutuksiin on mahdollista osallistua etäyhteyden kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen päätavoite on vaikuttaa urheiluseuraorganisaatioiden ja niissä työskentelevien henkilöiden työhyvinvointiin. Välillisen kohderyhmän huomioiden hankkeen vaikutukset hyvinvoinnin edistämiseksi ovat vielä laajemmat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankeen vaikutukset ovat neutraalit yhteiskunnalllisesti ja kulttuurillisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 4 |
| Hankkeen osaamiskehitystyössä huomioidaan ympäristövaikutukset monimuotoisesti. | ||
Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hankkeen päätavoitteena oli hakea ratkaisuja Lapin alueella toimivien urheiluseurojen työntekijöiden työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin seuratyön arjessa. Urheiluseurat ovat viime vuosina muuttuneet entistä merkittävimmäksi työllistäjiksi. Työntekijän näkökulmasta haasteena urheiluseuroissa on, että organisaatioissa on usein vain yksi tai vähän työntekijöitä eikä seurajohdolla välttämättä ole aiempaa kokemusta esimiehenä toimimisesta. Hankkeen tavoitteena oli parantaa lappilaisissa urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden työhyvinvointia kehittämällä työn organisoimisen ja johtamisen toimintamalleja sekä lisäämällä seurojen johdon ja työntekijöiden työhyvinvointi- ja rekrytointiosaamista. Hankkeen kohderyhmänä olivat Lapin alueen urheiluseuraorganisaatioiden johto sekä urheiluseuroissa työskentelevät henkilöt.
Hankkeen alussa kartoitettiin työhyvinvointikyselyllä pohjoissuomalaisten urheiluseurojen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja työhyvinvoinnin nykytilannetta. Kartoituksien tulosten perusteella hankkeessa lähdettiin kehittämään työhyvinvointia, työn organisointia ja uusien työntekijöiden rekrytointia tukevia toimintamalleja ja työkaluja. Kumppanuusseuroille toteutetuilla kahdella vuosittaisella kyselyllä pyrittiin selvittämään hankkeessa mukana olleiden kokemuksia hyvinvoinnista ja miten siihen tulee muutosta hankkeen aikana. Hankkeen toimenpiteiden myötä suurin muutos tapahtui ymmärryksessä seuran kehittämisen ja työhyvinvointiin panostamisen vaikutuksista seuran työväen pysyvyyteen. Seuroissa ymmärretään hankkeen myötä työhyvinvointiin panostamisen positiiviset vaikutukset. Haasteena on saada tarvittavaa resurssia seurassa panostaa kehittämistyöhön pitkäjänteisesti sekä juurrutettua toimenpiteet osaksi seuratyötä.
Urheiluseuroissa työskentelevien työssä jaksamista ja työn tehokkaampaa organisointia sekä toteutusta tuettiin osaamisen kehittämisellä. Hankkeessa järjestettiin tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä tapahtumia urheiluseurojen johdolle ja seuroissa työskenteleville henkilöille. Näin vahvistettiin aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista työssä jaksamisen, työn johtamisen ja ohjaamisen sekä uusien työntekijöiden rekrytointiin liittyvistä teemoista. Lappilaisten urheiluseurojen osaaminen työhyvinvointiin, työn organisointiin ja johtamiseen liittyvistä aiheista lisääntyi hankkeen aikana. Kolme hankkeen kumppanuusseuraa eteni hankkeen avustuksella ja omien kehittämistoimien kautta Tähtiseuraksi, joka on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma.
Organisaatiot saivat käyttöönsä uusia toimintamalleja ja työkaluja, joita testattiin ja koottiin yhteisissä työpajoissa ja sparrauksissa. Näistä hyväksi koetuista toimintamalleista koottiin kokoelmaksi sähköinen työkalu; Seuraopas – seuratoiminnan hyvinvoinnin työkalupakki. Oppaan sisältämät artikkelit, linkit ja tiedostot auttavat hankkeen loppumisen jälkeen urheiluseuroja hyvinvoinnin kehittämisessä. Tämän työkalupakin sisällön avulla seurojen työntekijät voivat organisoida ja johtaa jatkossa omaa sekä vapaaehtoisten työtä tehokkaammin, mikä keventää usein ainoana palkattuna työntekijänä toimivien työntekijöiden työn kuormittavuutta.