RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21893, Yhdessä työhön

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Diakonissalaitoksen Yhdessä työhön hanke edistää työttömien nuorten pääsyä ja kiinnittymistä työelämään uravalmennuksen keinoin. Hanketta toteuttaa Vamos nuorten palvelut. Hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää, jotka toteuttavat yksilö- ja ryhmämuotoista uravalmennusta työelämään haluaville haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja työelämässä jo oleville nuorille, joilla on runsaasti työn ulkopuolisia haasteita elämässään. Hankkeen kohderyhminä ovat niin työttömät nuoret, joita tuetaan valmennuksen keinoin kohti työelämää sekä jo työsuhteessa olevat nuoret. Jo töissä olevissa nuorissa fokusoidaan erityisesti nuoriin työntekijöihin, joilla on selkeitä työelämän ulkopuolisia haasteita omassa elämässään ja ovat sen vuoksi suuressa riskissä joutua työttömiksi. Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä ensimmäisissä työsuhteissaan olevat nuoret eivät kohderyhminä välttämättä eroa toisistaan. Haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevilla työttömillä nuorilla voi olla työhistoriaa jonkin verran, mutta taustalla voi olla haasteita aiemmissa työsuhteissa ja työssäjaksamisessaan. Lisäksi hankkeen kohderyhmä on paljon nuoria työllistävät työnantajat (erityisesti rekrytoinnista vastaavat tahot ja lähiesimiehet).

Hankkeen tavoitteena on tavoittaa 70 kohderyhmän nuorta ja edistää heidän edellytyksiä työelämään kiinnittymisessä ja jaksamisessa, lisätä lähiesimiesten keinoja haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa toimimiseen sekä toteuttaa avoimeen vuorovaikutukseen ja kohtaamisen taitoihin työelämässä kannustava viestintäkampanja, jonka toteuttamiseen osallistetaan nuoria. Hankkeen tuloksena 60% hankkeeseen osallistuneista nuorista on edennyt työllisyys- ja koulutuspoluille tai he jatkavat työsuhteissaan, 85% hankkeen nuorista kokee hyvinvointinsa kohentuneen valmennusjakson päätteeksi sekä 85% hankkeeseen osallistuneista esimiehistä kokee edellytyksiensä nuorten työssäjaksamisen ja työhön kiinnittymisen tukemiseen kohentuneen. Hankkeen tuloksena myös mallinetaan kumppanityönantajien kanssa pilotoituja toimintamalleja kohderyhmien tukemiseksi sekä lisätään nuorten ja työelämän ymmärrystä toisistaan. Toimenpiteet, joilla tulokset saadaan aikaan ovat asiakasohjausverkoston ja ohjausryhmän kokoaminen, yhteispilottien konseptointi, uravalmennus nuorille, monipuolisen työnantajayhteistyön vahvistaminen pääkaupunkiseudun Vamos yksiköissä, onnistumisten viestintä, toteutuksen arviointi sekä asiakastyytyväisyyden ja vaikuttavuuden mittaaminen.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Nuoret 16-29-vuotiaat työttömät ja työelämän ulkopuolella nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulutukseen ja työelämään siirtymisessä.

Hankkeen ensimmäinen kohderyhmä on työmarkkinoille suuntaavat nuoret, joilla on kiinnostus kumppanityönantajien edustamia aloja kohtaan ja jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen. Helsingin Ohjaamon ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa on alustavasti suunniteltu hankkeen aikaista asiakasohjausta siten, että hankkeeseen ohjattaisiin työttömiä nuoria, jotka ovat työttömiä ja työttömyyden pitkittyminen on todennäköistä, jotka ovat vastavalmistuneita sekä joilla on useita määräaikaisia työsuhteita ja niiden välillä työttömyysjaksoja. Hankkeen avulla pyritään saamaan näitä nuoria työmarkkinoille ja kasvattamaan heidän keinojaan pysyä työmarkkinoilla. Hankkeeseen voi ohjautua nuoria myös muista Vamoksen toiminnoista tai verkostoista, jos heillä on lähitulevaisuuden tavoitteena työelämään siirtyminen. Helsingin Vamoksen yksikössä toimii STEA-rahoitteinen Vamos urapalvelut, joka tarjoaa uravalmennusta Vamoksen nuorille sekä muualta ohjautuneille nuorille. Urapalvelujen kanssa tehdään kohderyhmäjakoa siten, että haettava hanke tavoittelee nuoria, joiden ensisijainen tavoite on työmarkkinoille siirtymiseen, ei opintoihin hakeutuminen.

2. Työsuhteessa olevat nuoret, joilla on paljon työn ulkopuolisia haasteita ja riski joutua työttömäksi

Toinen kohderyhmä on kumppanityönantajilla työsuhteessa olevat nuoret työntekijät, joilla on useita haasteita, jotka eivät liity pelkästään työhön. Työnantajien kanssa kehitetään toimintamalli, joilla hankkeeseen ohjautuneet nuoret valikoituvat. Nämä nuoret saavat hankkeen uravalmentajalta yksilöllistä tukea, minkä tavoitteena on nuoren tilanteen kohentuminen sekä työsuhteen sujuminen. Tukea annetaan työsuhteen aikana nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hankkeeseen ohjautuneet nuoret voivat olla eri vaiheissa työsuhteen elinkaarta, mutta heille on yhteistä haasteet työn tekemisessä, työhön sitoutumisessa ja jaksamisessa tai työsuhteen jatkumisessa. Osalla nuorista työntekijöistä voi olla heikot työelämätaidot ja –tiedot, joita voidaan valmennuksella pyrkiä parantamaan.

3. Kumppanityönantajien esimiehet ja rekrytoiva taho

Kolmas kohderyhmä hankkeessa on kumppanityönantajien nuoret esimiehet sekä rekrytoinnista vastaavat henkilöt. Esimiesten ja rekrytoijien kanssa pilotoidaan ja kehitetään toimintamalleja tukemaan kriittisiä kohtia työsuhteen elinkaaren aikana esim. rekrytoinnissa, perehdytyksessä, työssäjaksamisessa, esimiestyössä tai työsuhteen päättymisessä. Esimiehiä ja rekrytoijia tuetaan kohtaamaan ja ohjaamaan nuoria, joilla on haasteita pärjätä työelämässä tai rekrytointitilanteessa. Hankkeen avulla pyritään havainnoimaan ja löytämään niitä kohtia, jotka syrjäyttävät osan nuorista työnhakijoista ja -tekijöistä pois työelämästä sekä löytämään niihin kohtiin yhdessä ratkaisuja. Kumppanityönantajien Helsigin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n ja Tradeka Oy:n kanssa fokusoidaan kehittämistyö ja pilottien toteuttaminen niihin työsuhteen elinkaaren kohtiin, joissa juuri kyseisellä kumppanityönantajalla on eniten tarvetta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kumppanityönantajien muut työntekijät, muut yhteistyötyönantajat, pääkaupunkiseudun työllisyystoimijat ja nuoria työllistävät työnantajat valtakunnallisesti. Kumppanityönantajien muut työntekijät hyötyvät hankkeen kehittämistä toimintamalleista ja nuorten kollegoidensa saamasta tuesta. Ne työnantajat, joiden kanssa thedään yhteistyötä Vamoksen pääkaupunkiseudun yksiköissä hyötyvät hankkeen uravalmentajien tuesta yhteistyön eri muotojen juurruttamisessa muihin yksiköihin. Hanke osaltaan vähentää pääkaupunkiseudun - eristyisesti Helsingin - työllisyyspalveluiden asiakkuuksia. Hankkeen viestinnän kautta hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja parhaat käytännöt jaetaan, mikä hyödyttää kaikkia nuoria työllistäviä työnantajia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 154 019

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 789

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 154 019

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 146 789

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysissa tarkasteltiin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden asiakastilastoja, Tulostähtiaineistoa sekä seurantatietoaineistoa vuosilta 2015-2018. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin taustaaineistona Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos-nuorten palveluja käyttävän 18 29-vuotiaan nuoren haastatteluun (Alanen, Kainulainen, Saari: 2014). Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin saman ikäisillä naisilla (22 %). Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Teemaan on tartuttu THL:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 2017-2019 (KEHUVA), jonka alustavia tuloksia on hyödynnetty hankkeen tausta-analyysissa. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin saman ikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamostyöotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	3
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastasi 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen	5	3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja mm. yhteiskunnallisen ja itsetuhoisen riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja koulutukseen sekä työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta
Kulttuuriympäristö	1	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen	2	0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tukea nuorten pääsyä ja kiinnittymistä työelämään ja toisaalta lisätä erityisesti lähiesihenkilöiden keinoja kohdata haastavissakin elämäntilanteissa olevia nuoria. Perinteisen uravalmennuksen rinnalle nostettiin työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö ja nuorten työelämässä pysymistä tukevien toimintamallien kehittäminen yhteistyössä työnantajayritysten kanssa. Hankkeen toteutukseen osallistui kaksi yritystä: Tradekan Burger King ja Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Hankkeessa tuotetut toimintamallit löytyvät hankkeen materiaalipankista täältä: https://trello.com/b/ZEr0Sy1L/yhdess%C3%A4-ty%C3%B6h%C3%B6n-hanke

Hanke toteutti toiminta-aikanaan yhteensä kolme pilottia, joiden tarkoituksena oli luoda uusia toimintamalleja nuorten työntekijöiden tukemiseen Hoiva Oy:llä ja Burger Kingillä. Pilottien aikana Vamoksen työntekijät saivat lisäksi monia hyödyllisiä oppeja erilaisissa yrityskulttuureissa toimimisesta ja yritykset puolestaan käytännön tukea ja oppeja Vamos- työotteesta.

Burger Kingin piloteissa keskityttiin vuorovaikutustaitoihin. Ensimmäisessä pilotissa hankkeen työntekijät järjestivät yrityksen vuoro- ja ravintolapäälliköille yhteensä 5 työpajaa, joiden aikana jaettiin tietoa vuorovaikutuksesta ja harjoiteltiin haastavia vuorovaikutustilanteita vertaisoppimisen keinoin. Työpajojen aikana kerättiin tietoa nuorten työntekijöiden kohtaamista haasteista ja heidän tuen tarpeistaan. Tätä tietoa hyödynnettiin toisen pilotin rakentamisessa. Toisen pilotin aikana Vamoksen työntekijät ja kolme Burger Kingin johtotiimin jäsentä kehittivät ravintoloiden käyttöön etäalustalla pelattavan vuorovaikutustaitoja harjoittavan, Burger Kingin arvoihin perustuvan pelin. Peli jää Burger Kingin käyttöön, ja kaikki yrityksen vuoro- ja ravintolapäälliköt saavat siitä apua esihenkilötaitojensa kehittämiseen.

Pilottien lisäksi Burger Kingin nuorille työntekijöille tarjottiin henkilökohtaista valmennusta Vamoksella. Valmennusten sisällöt nousivat nuorten tarpeista ja vaihtelivat haastavista työelämän tilanteista urasuunnitteluun.

Hoiva Oy:n kanssa toteutettiin yksi pidempi pilotti. Koronan vuoksi Hoivan työaikaresurssit olivat hetkittäin tiukilla, ja suunnitelmat muuttuivat tautitilanteen aaltoillessa muutamaankin kertaan. Haastavasta tilanteesta huolimatta Hoivalla haluttiin panostaa hankkeeseen ja nuorten tukemiseen ja oltiin valmiita ideoimaan uusia toimintatapoja. Pilotin aikana hanke kartoitti nuorten työntekijän tarpeita ja tilanteita kaikille alle 30-vuotiaille työntekijöille lähetetyn kyselyn avulla. Kyselyn sekä työntekijöiden ja esihenkilöiden haastatteluiden perusteella luotiin Vamos-työotteeseen perustuva ryhmämuotoinen, työhyvinvointia ja työhön sitoutumista parantava perehdytysvalmennus uusille nuorille työntekijöille. Valmennuspaketti jää lähiesimiesten käyttöön nuoria työntekijöitä tukevaksi työkaluksi.

Hankkeen kantavana ajatuksena oli, että nuorten tarvitsema tuki ei ole kiinni työmarkkinastatuksesta, vaan sille voi olla tarvetta sekä ennen että jälkeen työllistymisen. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi hankkeessa valmennettiinkin myös työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria kohti työ- ja koulutuspaikkoja. Tarjottu uravalmennus toteutettiin Vamos-työotteella, jossa korostuvat kohtaamisen taidot ja nuoren tarpeiden kuuntelu. Nuorten tuen tarve lisääntyi koronapandemian aikana, ja työllistymisprosessit olivat aiempaa pidempiä vallitsevan työllisyystilanteen vuoksi.

Hankkeen aikana toteutettiin myös nuoria osallistava viestintäkampanja. Kampanja aloitettiin nuorille ja yrityksille pidetyllä viestintätyöpajalla, jossa koottiin yhteen nuorten toiveita työelämälle. Näistä toiveista muokattiin some-kuvat, joita käytettiin lokakuussa 2020 järjestetyssä Twitter-chatissä. Chattiin osallistui keskustelijoita niin järjestöistä kuin yrityksistäkin.

Hankkeen toimintaa arvioitiin ja kuvattiin piloteista ja hankkeen kokonaisuudesta tehtyjen IOOI-mallien avulla.

Hankkeen aikana moni nuori sai uuden suunnan ja toivoa elämäänsä. Lisäksi Vamos ja yhteistyöyritykset saivat palkitsevia kokemuksia uudenlaisesta yhteistyöstä. Pilottien toteuttaminen kahden hyvin erilaisen yrityksen kanssa haastavassa maailmantilanteessa näytti, että rohkeasti kokeilemalla ja riittävästi kommunikoimalla yritys- ja järjestökulttuureilla on toisilleen paljon annettavaa.

Hankkeessa kehitetyt toimintamallit, IOOI-mallit sekä linkit hankkeesta kirjoitettuihin artikkeleihin löytyvät täältä: https://trello.com/b/ZEr0Sy1L/yhdess%C3%A4-ty%C3%B6h%C3%B6n-hanke

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot