|
|
|
Hankekoodi: S21888
Hankkeen nimi: Teemme yhdessä! Työllisyyden palveluiden ja hankintojen kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Hämeenlinnan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0146921-4
Jakeluosoite: PL 84
Puhelinnumero: 03 6211
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hameenlinna.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Mikkola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erityissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7061828
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hämeenlinnan kaupungin hallinnoimassa Teemme Yhdessä! Työllisyyden palveluiden ja hankintojen kehittämishankkeessa kehitetään työllistymisen tueksi uudenlaisia yksilöllisiä ostopalveluita sekä palveluiden hankintamallia. Tarkoituksena on tehostaa työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastaamiseen perustuvaa nopean työllistymisen prosessia. Tämä edellyttää ketterämpiä hankintatapoja, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työkulttuurin muutosta sekä asiakastyötä että hankintasuunnittelua tekevien ammattilaisten ja eri organisaatioiden yhteistyössä.
Hankkeessa ovat Hämeenlinnan kaupungin lisäksi mukana Hattulan ja Janakkalan kunnat sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. TE-toimisto ja ELY-keskus toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina. Hankkeen kohderyhmänä ovat rakennetyöttömät työnhakijat sekä haastavassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret. Hankkeen varsinaiset toimenpiteet suunnataan 130 asiakkaalle.
Hankkeessa kehitetään uusia ja yksilöllisiä kuntien työllisyyden edistämisen palveluita, otetaan käyttöön dynaaminen hankintamalli ja rakennetaan digitaalinen palvelutarjotin. Uusia palveluita yhteensovitetaan työvoimahallinnon palveluiden kanssa. Uusi dynaamisen hankinnan tapa edistää osaltaan seudun elinvoiman vahvistumista. Dynaaminen hankintamalli ja yksilölliset yhteensovitetut palvelut mahdollistavat uusien markkinoiden syntymisen, palveluntuottajien määrän lisääntymisen ja monituottajamallisen palvelutuotannon kehittymisen.
Hankkeessa on integroiva lähestymistapa peruspalveluun. Hankkeessa tapahtuva kehitystyö tehdään pääasiassa nykyisen henkilöstön voimin eikä hankkeeseen palkata erillistä hanketyötä tekevää henkilöstöä. Poikkeuksena on hankinta-asiantuntija. Kehittämisessä hyödynnetään myös kehittäjäasiakkaiden asiantuntemusta. Yhteiskehittämisen ja henkilöstökoulutuksen keinoin hankkeen toimintamallit ja hyvät käytännöt juurtuvat perustyöhön jo hankeaikana.
Hämeenlinnan seudulla laajan rakennetyöttömyyden piirissä on 2420 asiakasta (06/19) . Laaja rakennetyöttömyys on jakautunut seuraavasti:
• Pitkäaikaistyöttömät (1190)
• Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät (495)
• Palvelulta työttömäksi jääneet (633)
• Palvelulta palveluille siirtyneet (102)
Lisäksi haastavassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria (15-29v) on 559.
Nuorten määrä on viitteellinen ja koskee alle 30v rakennetyöttömiä ja yli 6kk työttömänä olevia alle 25v.(06/2019)
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on 130 laajan rakennetyöttömyyden piiriin kuuluvaa asiakasta. Asiakkaat jakautuvat hankkeessa mukana olevien kuntien kesken rakennetyöttömyyden piirissä olevien asiakkaiden suhteessa: Hämeenlinnan osuus 104, Janakkalan 17 ja Hattulan 9 asiakasta.
Näille asiakkaille kokeillaan hankkeessa kehitettyjä yksilöllisiä palveluratkaisuja. Varsinaisen kohderyhmän asiakkaat ovat hankkeessa toimivien työntekijöiden asiakkaita ja hankkeeseen valikoituminen tapahtuu yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi otetaan huomioon se, että hankkeen tasa-arvotavoitteet saavutetaan (sukupuoli- ja ikätasa-arvo), ja tämä huomioidaan palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Asiakkaita ohjautuu hankkeeseen koko hankkeen keston ajan siten, että toimintamallia voidaan jatkuvasti kehittää asiakaskokemusten perusteella. Asiakastyötä tekevät työntekijät valikoivat hankkeeseen ohjattavat asiakkaat omista asiakkaistaa. Asiakkaiden valikointi tehdään siten, että toiminta on hanketyön päätteeksi skaalattavissa koko kohderyhmälle: palvelutarpeen arvioinnin tulisi jatkossa tunnistaa yksilöllisen palveluhankinnan tarpeita kaikille asiakkaille.
Hämeenlinnan seudun kunnat ovat hakeutumassa työllisyyden kuntakokeiluun. Osa rakennetyöttömistä työnhakijoista tulee sijoittumaan kuntakokeilun piiriin ja osa jää TE-toimiston asiakkaiksi. Kuntakokeilun käynnistyttyä asiakasohjauksessa otetaan huomioon se, että hankkeeseen ohjautuu sekä kuntakokeiluun että TE-toimiston asiakaskuntaan kuuluvia asiakkaita, millä tuetaan yhdyspintatyötä kunnan ja valtion välillä.
Hankkeella on useita välillisiä kohderyhmiä.
Asiakastyötä monialaisissa työelämäpalveluissa tekevät kunta- ja TE-taustaiset työntekijät sekä kumppaneiden mm. oppilaitosten asiantuntijat. He muodostavat yhden välillisen kohderyhmän (20-25 henkilöä). He osallistuvat hankkeen yhteiskehittämiseen ja soveltavat hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja työssään.
Toisen välillisen kohderyhmän muodostavat ne asiakkaat, jotka eivät sisälly hankkeen varsinaiseen kohderyhmään (130 henkilöä). Nämä asiakkaat hyötyvät siitä, että työntekjöiden osaaminen yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseksi monipuolistuu ja uusia palveluja kehitetään. Jatkossa yksilölliset dynaamisesti hankittavat palvelut otetaan käyttöön asiakastyöhön laajemmin.
Palveluntuottajaverkosto muodostaa kolmannen välillisen kohderyhmän. Uuden hankintamallin kautta mahdollistetaan palveluntuottajille uusien ja vaikuttavien palvelutuotteiden kehittäminen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 065
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 221 632
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 333 420
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 860
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna, Janakkala, Hattula
Jakeluosoite: PL 84
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Rakennetyöttömyyden purkaminen systeemisellä tasolla vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen. Hankkeessa kehitettävä dynaaminen hankintamalli luo uusia markkinoita alueella,monipuolistaa palvelujen kysyntää ja vahvistaa paikallista elinvoimaa. Palveluiden kehittämisellä luodaan uutta alueellista tarjontaa uusille markkinoille ja palveluntuottajille. Uusilla palvelutuotteilla pyritään lisäämään uuden yritystoiminnan syntymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita, joilla on keskeisiä aineettomia (digitaalisia) sisältöjä (dynaaminen hankintajärjestelmä, digitaalinen palvelutarjotin) | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen. Toimintamallilla tavoitellaan työhyvinvoinnin lisääntymistä monialaisessa ohjaustyössä mm. sitä kautta, että henkilöstö voi kokea saavansa entistä yksilöllisemmillä tavoilla vaikuttaa asiakkaidensa työllistymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen asiakkuudet on tavoitteena kiintiöidä 60-40. Sukupuolitasa-arvon lisäksi huomioidaan muut tasa-arvoulottuvuudet, mm. ikä. Hankkeen kohderyhmästä yli 50-vuotiaita on 43% rakennetyöttömien kohderyhmästä, 30-49-vuotiaita on 38% ja 15-29-vuotiaita on 19% rakennetyöttömien kohderyhmästä 6/2019). Pyritään turvaamaan tarpeenmukaiset palvelut kaikille asiakkaille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 10 |
| Hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä sekä luodaan hankinta- ja palvelumallia osatyökyisten yksilöllisille palveluratkaisuille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hämeenlinnan kaupungin hallinnoimassa Teemme Yhdessä! -työllisyyden palveluiden ja hankintojen kehittämishankkeessa kehitettiin työllistymisen tueksi uudenlaisia yksilöllisiä ostopalveluita sekä palveluiden hankintamallia. Tarkoituksena oli tehostaa työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastaamiseen perustuvaa palveluprosessia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitettiin ja testattiin ketterämpiä ja läpinäkyviä hankintatapoja, palveluita ja henkilöstön osaamista.
Hankkeessa olivat Hämeenlinnan kaupungin lisäksi mukana Hattulan ja Janakkalan kunnat. TE-toimisto ja ELY-keskus toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat rakennetyöttömät työnhakijat sekä haastavassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret. Määrällisenä tavoitteena oli kohdentaa toimenpiteitä vähintään 130 kohderyhmän työnhakijalle. Yhteistyön tavoitteena oli kehittää kohderyhmien työllistymistä edistäviä palveluja ja palveluprosessien rakenteita, yhdessä kuntien ja TE-toimistojen kanssa.
Hankkeessa kehitettiin:
• Uusia ja yksilöllisiä kuntien työllisyyden edistämisen palveluita.
• Otettiin käyttöön dynaaminen pienhankintamalli kohderyhmien työllistymisen edistämisessä.
• Rakennettiin työllisyyspalveluiden palvelutarjotin työllistämispalvelujen käyttöön.
• Yhteensovitettiin uusia joustavampia palveluita työvoimahallinnon ja palveluntuottajien kanssa.
Uuden hankintamallin avulla palveluntuottajien verkosto laajeni hankkeen aikana merkittävästi. Palvelun tuottajien monituottajamallista muodostui työllisyyspalveluiden yksi tärkeä osa. Hankkeen periaatteena oli tehdä kehitystyötä osana päivittäistä toimintaa, yhteistyössä kaikkien työllisyyspalvelujen toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tästä kehitystoiminnasta on muodostunut hankkeen aikana hankekuntien yhteinen toimintatapa. Hankkeen aikana hyödynnettiin myös kehittäjäasiakkaiden asiantuntemusta, yhteiskehittämistä ja rakennettiin henkilöstökoulutusten sekä tiiviin yhteistoiminnan avulla yhdessä tekemisen kulttuuria, joka auttoi hyvien käytäntöjen juurtumista perustyöhön jo hankeaikana.
Palvelutilauksia tehtiin innovatiivisiin palveluihin yhteensä 349 kappaletta, joista 290 tilausta toteutui.
Eniten tilauksia tehtiin seuraaviin palveluihin: Työnhaun tehotreeni (176 kappaletta), Hyvinvoinnin palaset (67 kappaletta) ja Irti veloista ja arkitalous haltuun –palveluun (30 kappaletta).
Kohderyhmille palveluja tarjoavia toimijoita oli dynaamisissa pienhankinnoissa 25 vuonna 2020 ja 43 vuonna 2021. Palveluntuottajien verkosto laajeni dynaamisen pienhankintamallin käyttöönoton avulla.