RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21848, VALSKU - Monitoimijuudessa kehitetty Valmentava Sosiaalinen Kuntoutus työelämästä syrjäytyneille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää monitoimijuudessa sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa, jonka avulla kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat kansalaiset kiinnittyvät toimintakykyä edistäviin tai työelämään ja opiskeluun tähtääviin palvelupolkuihin. Hankkeen toteuttavat kiinteässä yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Nauha ry Tampereella sekä Sovatek-säätiö, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut sekä Keski-Suomen TE-toimisto Jyväskylässä. Tampereella kehitetään osallisuutta ja toimintakykyä edistävää ryhmätoimintaa, vertaisohjaajavalmennusta ja vertaispalveluohjausta sekä toimintakyvyn arvioinnin väline vertaistoimijoille. Jyväskylässä kehitetään matalan kynnyksen työtoimintaa polkuna työllistymistä edistäviin palveluihin sekä kotiin vietävää aktivoivaa valmennusta ammattilaisten ja vertaistoimijoiden toteuttamana. Tampereella ja Jyväskylässä kehitettävä toiminta otetaan käyttöön puolin ja toisin kuntien toimintaympäristössä.

Rinteen hallitusohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa otetaan huomioon pitkäaikaistyöttömän tai heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön yksilöllinen kuntoutustarve työelämävalmiuksien vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseksi. Hanke tuottaa kohderyhmäspesifiä tietoa voimavaroista ja tarpeista huomioitavaksi sosiaalista kuntoutusta kehitettäessä kunta- ja maakuntatasolla sekä valtakunnallisesti.

Uutuutena syntyy haastavalle kohderyhmälle kehitetty sosiaalinen kuntoutus, jota ei vielä ole käytössä sote- ja te-palveluissa. Hankkeen tuloksena syntyvä toiminta on matalan kynnyksen työtoimintaa, kotiin vietävää aktiivista valmennusta, kansalais- ja arjen taitojen ryhmätoimintaa, vertaisohjaajavalmennusta polkuna vertaispalveluohjaukseen ja ryhmänohjaamiseen. Vertaispalveluohjauksen käyttöön kehitetään toimintakyvyn arviointiväline, esim. työkalupakki, joka sisältää tsekkauslistan ihmisen hyvinvointia, osallisuutta ja toimintakykyä kuvaavista kysymyksistä. Vertaisten toimintakyvynarvioinnin työkalupakki on täysin uusi innovaatio. Esimerkiksi Toimia-tietokannassa olevat mittarit eivät hankekonsortion kokemusten mukaan sovellu kaikkein syrjäytyneimpien, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, usein myös asunnottomuusuhan alla elävien ihmisten tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin.

Tulokset:
- 325 kohderyhmän edustajaa on osallistunut toimintaan (valtaosa 28-45 vuotiaita, 30 % naisia)
- 70 osallistujaa on siirtynyt kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai palkkatyöhön (20 % osallistujista)
- 10-15 on siirtynyt opintoihin (4 %)
- 48-60 on valmistunut vertaisohjaajiksi (16 %)
- 30-40 % vertaisohjaavalmennuksen käyneistä on sitoutunut vertaispalveluohjauksen toimintoihin

Pitkällä aikavälillä huono-osaisimpien kuntalaisten osallisuus ja hyvinvointi on lisääntynyt ja heidän elinajanodotteensa kasvanut. Työelämän ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus ja syrjäytyminen ovat vähentyneet. Yhteiskunnalle on koitunut säästöjä, kun kohderyhmä on päässyt oikea-aikaisesti heille tarkoituksen mukaisiin palveluihin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on vähentynyt.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, huomioimalla mies- ja naiserityisyys. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus on keskeinen hankkeelle, joka nimenomaan edistää kohderyhmän osallistumista ja toimimista tasavertaisina kansalaisina. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat sosiaalisen osallisuuden ja työeläpalveluiden ulkopuolella olevat moniongelmaiset ihmiset. He ovat pääsääntöisesti syrjäytyneet kaikista opinto- ja työelämäpalveluista. Heillä on vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia ja/tai he elävät asunnottomuuden uhan alla. Kohderyhmällä on useita samanaikaisia ominaisuuksia, jotka syrjäyttävät heidät ja vaikeuttavat arjen toimintakykyä ja hyvinvointia: neuropsykiatriset ja kognitiiviset vaikeudet, rikostausta, toimeentulovaikeudet, pitkäaikaistyöttömyys, luottotietojen menetys, somaattiset terveyshaasteet ja usein myös keskeytyneet opinnot. Eriarvoisuustyöryhmän 2018 mukaan juuri kohderyhmän kaltaisille kansalaisille, joiden elämäntilanteet ovat monimutkaisia ja joilla on useita sosiaalisia riskejä, kuten sairaus, osatyökykyisyys ja työttömyys, yhteiskunnan palveluiden rajat ovat epäselviä ja niiden hallinta haasteellista. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan näihin riskitilanteisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hakija- ja osatoteuttajaorganisaatioiden sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaiset ja johtajat sekä yhteistyökumppanien, yritysten, järjestöjen ja te-toimistojen työntekijät ja johtajat. Monitoimijamallilla toteuttava toiminta voimaannuttaa yksilöitä ja yhteisöjä, mutta myös kyseenalaistaa ja sen myötä muuttaa olemassa olevia toimintatapoja ja -kulttuuria. Erilaisten ihmisten luoma toiminnallinen työskentely-ympäristö haastaa jokaisen jäsenen yhdessä ja erikseen miettimään omia arvojaan, ennakkoluulojaan, mielikuviaan ja asenteita
sekä samalla oppimaan uutta.

Yhteistyöorganisaatiot ja yritykset ovat tärkeä välillinen kohderyhmä, koska ne ovat potentiaalisia kohderyhmän työllisyyspolkujen ja vertaistoiminnan yhteistyön näkökulmasta. Korkeista työttömyysluvuista huolimatta tietyillä aloilla on jatkuva ja kasvava tarve työvoimalle tehtävissä, joissa ei vaadita koulutusta tai koulutustasovaatimus on matala. Toisaalta yrityksen riski työllistää tai ottaa vastaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia kuntalaisia työtoimintaan on suuri. Hankkeen työvalmennus, joka jalkautuu yksittäisten kansalaisten tueksi, pienentää eri organisaatioiden ja yritysten riskiä vastaanottaa vertaistoimijoista ja työtoimijoita sekä työntekijöitä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 525 717

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 448 542

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 643 688

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 448 542

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Tampereen

Kunnat: Jyväskylä, Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 325

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli kohderyhmän syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä. Lisäksi hyödynnettiin hakijan ja osatoteuttajien käytännön kokemuksia. Pitkäaikaisasunnottomista ja asunnottomuus uhan alla elävistä sekä päihdeongelmaisista miehet ovat yliedustettuina, mutta naisten määrän on kasvamassa. Asunnottomia naisia on Tampereella 23 % ja Jyväskylässä 22 %. Tampereella asunnottomien naisten määrä on ollut kasvussa. Päihdehoidon piirissä naisia on noin 30%. Huumeitakäyttävien nuorten naisten 20-29-vuotiaiden kuoleman riski on suurempi verrattuna saman ikäisiin miehiin. Naiset ovat kohderyhmässä miehiä heikommassa ja alisteisessa asemassa. Heihin lyödään usein vahva sosiaalinen stigma, etenkin jos he ovat äitejä. Heidän päihteidenkäyttöään tai asunnottomuutta paheksutaan enemmän kuin miesten, mikä vaikuttaa estävästi naisten avunhakemiseen. Heille kehittyy päihderiippuvuus nopeammin, fyysisiä haittoja ja mielenterveysongelmia kehittyy herkemmin kuin miehille. Naisilla tavallisimpia mielenterveysongelmia päihdeongelmien ohella ovat masennus, ahdistuneisuus, pelkotilat, psykoseksuaaliset häiriöt, syömishäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö. Kohderyhmän miesten asema on yhteiskunnassa heikko. Huono-osaisuus, yksinäisyys ja lähiverkoston puute monesti kulkevat käsikädessä. Esimerkiksi erotilanteissa huoltajuutta ratkaistaessa mies on usein heikommassa asemassa, mikä osaltaan pienentää miesten sosiaalista verkostoa ja voi muiden ongelmien ohella lisätä huono-osaisuutta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuoli ja sukupuolisensitiivinen näkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa hankkeen kohderyhmän tarpeista ja toiveista käsin. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös ihmisten tasa-arvon kannalta, mikä huomioidaan myös raportoinnissa. Hankkeessa toimitaan sukupuolisensitiivisesti ja pyritään huomioimaan erilaiset elämäntilanteet sekä suhteet perheisiin, lapsiin tai muihin läheisiin. Hankkeessa on erilaisia ryhmiä ja valmennusta. Hankkeessa on valmius profiloida toimintoja kohderyhmän tarpeista käsin. Tarvittaessa voidaan siis toteuttaa erillistoimintaa tai muutoin huomioida nais- ja mieserityisyys. Lisäksi hankkeessa kehitetään yksilöllisiä toiminta- opinto- ja työkyvyn polkuja, joissa sukupuolinäkökulmat huomioidaan. Helsingin Diakonissalaitos on osatoteuttajana NEA – naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeessa (2018–2020), jonka tavoitteena on naisten asumisen turvaaminen luomalla uusia asumispolkuja sekä kehittämällä uudenlaisia naiserityisiä työmenetelmiä yksilötyössä, ryhmätoiminnoissa, kokemusasiantuntijuudessa sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Kehitettävät työmenetelmät otetaan välittömästi käyttöön nyt käsillä olevassa hankkeessa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan kansalaisen tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia, jolla on laajempaa heijannaisvaikutusta asiakkaan läheisiin ja laajempaan yhteisöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia, jolla on laajempaa heijannaisvaikutusta asiakkaan läheisiin ja laajempaan yhteisöön.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	0
Hankkeen kaikessa toiminnassa kierrätetään. Hankehallinnoinnissa pyritään paperittomaan tietojen keräämiseen, kuvaamiseen ja raportointiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeessa kuvatut tavoitteet ja toimintatavat tukevat hankkeeseen osallistuvien, yhteistyötahojen sekä laajemmin alueellista ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan tukeminen kestävään kehitykseen ja järkevään kuluttamiseen. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän hyvinvointiin ovat positiivisia ja heijastuvat laajempaan yhteisöön ja asiakkaan läheisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	10
Vahvaan näyttöön perustuen huumeongelmaisen hoitaminen on yhteiskunnalle halvempaa kuin hoitamatta jättäminen, vaikka päihdeongelmasta toipuminen on pitkäaikainen prosessi. Asiakkaiden osallistuminen ja aktiivinen kansalaisuus tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	10
Hanke vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin,terveyteen ja toimintakykyyn monin eri tavoin. Asiakkaiden osallistaminen aktiiviseksi kansalaiseksi tukee kestävää palveluiden kehittämistä. Lisäksi tässä hankkeessa kehitettävät toiminnot (vertaispalveluohjaus ja koulutus, laajennetussa yhteisössä toimijuus ja osallisuus, arjen toimintakyvyn arviointi) luovat hankkeen hakijan, osatoteuttajien ja yhteistyötahojen organisaatioissa/työpaikoilla aineetonta päomaa.
Liikkuminen ja logistiikka	5	0
Kohderyhmälle liikkuminen kävellen, pyöräillen ja julkisilla liikennevälineillä on luontevaa ja siihen pyrkii hankehenkilöstökin. Edellisessä huomioidaan toki rahoittajan ohjeet julkisen liikenteen kustannusten hyväksymisestä kohderyhmän osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Asunnottomat, päihderiippuvaiset, vankilasta vapautuvat, mielenterveysongelmista kärsivät ja muut syrjäytyneet ryhmät elävät useasti taloudellisesti ahtaalla ja yleisestikin arjen moniongelmaisuus kumuloituu. He myös monesti laiminlyövät itseään. Mielekkään ja toimintakykyä kuntouttavan yhteisöllisen toiminnan myötä ihmisen kokonaishyvinvointi lisääntyy. Kokemusten kautta ihmiset motivoituvat kuntoutumisen, opintojen ja työelämän poluille.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hankkeeseen voi osallista eri koulutustaustan, kulttuuritaustan, uskontokunnan, sukupuolen edustajia, mutta myös neutraalisti kertomalla taustaan sen, minkä itse kokee merkitykselliseksi oman kuntoutumisen näkökulmasta. Hankkeeseen osallistuminen perustuu kansalaisen omaan valintaan ja päätökseen. Hankkeeseen osallistuvat kansalaiset ovat edustettuna kaikissa hankeen toiminnallisissa ja hallinnollisissa rakenteissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Kohderyhmä on yhteiskunnassa huono-osaisia ja marginalisoituja sekä stigmatisoituja, mikä entisestään lisää heidän kokemaansa häpeän tunnetta. Tässä hankkeessa mahdollistetaan kohderyhmän osallisuus yhteisöön tasavertaisina kansalaisina. Hyväksyvään yhteisöön kuuluminen on itsessään voimauttavaa ja kuntouttavaa.
Kulttuuriympäristö	5	5
Sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyy itsessään taide- ja kulttuuritoimintaa. Hankkeessa kehitettävä kansalaislähtöinen toimintakykyä edistävä ryhmätoiminta sisältää kulttuuri- ja taideryhmiä. Laajennetun yhteisön ja kansalaisten kanssa syntyy teematapahtumia, joissa osaamisen ja kiinnostuksen mukaan toimintaan yhdistyy taide- ja kulttuuri esimerkiksi vapaaehtoisten, opiskelijoiden tai kansalaisten toteuttamana. Kaikki kiinnostuneet kulttuuritoimijat voivat olla vapaaehtoisia tässä toiminnassa ja tuoda omaa osaamistaan yhteisölle ja olla itse osa yhteisöä.
Ympäristöosaaminen	5	5
Huono-osaisten päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä asunnottomuusuhan alla elävien ihmisten osallistuminen ja elämän perustarpeiden tyydyttäminen, integroiminen palveluihin sekä vuorovaikutus lähiympäristön kansalaisten ja toimijoiden kanssa lisäää turvallisuuden tunnetta ja vähentää ympäristöön kohdistuvia ongelmia. Hankkeessa kehitetään ympäristötyön toimintaa, mikäli kohderyhmän kansalaiset kokevat sen merkityksellisenä. Käytännössä se tarkoittaa ympäristötyönkartoitusta ja -suunnitelmaa sekä aktiivista vuorovaikutuksta lähiympäristön asukkaiden, toimijoiden, yritysten ja muidenkin tarkoituksen mukaisten tahojen kanssa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VALSKU-hanke oli Pirkanmaan maakunnassa Tampereella sekä Keski-Suomen maakunnassa Jyväskylän alueella monitoimijuudessa – kiinteässä yhteistyössä hankkeen kohderyhmän eli vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa - toteutettu hanke. Hankkeen yhteiskehittäjyyden alustan muodostivat Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Nauha ry Tampereen alueella, Sovatek-säätiö sr Jyväskylässä.

Valsku-hankkeessa huomioitavaa oli, että lähes sen koko toiminta-ajan maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia aiheutti haasteita niin yhteiskunnallisesti, kuin erityisen haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten elämässä. Rajoitustoimien seurauksia, lisääntyneitä mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä syrjäytymistä vastaan taistelussa tullaan jatkossakin tarvitsemaan erityisiä, matalan kynnyksen ja kynnyksettömiä palveluita.
Hankkeen päätavoitteena oli kehittää monitoimijuudessa sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa, jonka avulla hankkeeseen osallistuvat, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset kiinnittyivät toimintakykyä edistäviin tai työelämään ja opiskeluun tähtääviin palvelupolkuihin. Tampereen alueella kehittäminen painottui osallisuutta ja toimintakykyä edistävään ryhmätoimintaan, vertaisohjaajavalmennukseen sekä vertaispalveluohjaukseen. Jyväskylässä kehitettiin matalan kynnyksen työtoimintaa polkuna työllistymistä edistäviin palveluihin yhteistyössä paikallisten TE-palveluiden kanssa, sekä kotiin vietävää aktivoivaa valmennusta ammattilaisten ja vertaisten muodostamien tiimien toteuttamana. Kehitettyjä toimintoja pilotoitiin soveltuvin osin viimeisenä hankevuonna kaupunkien välillä.

Hankkeen yhtenä tehtävänä oli myös laajennetun työyhteisön mallin kehittäminen. Mallissa palveluiden käyttäjät ovat osallisina toiminnan kehittämisen ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa, tasa-arvoisina kansalaisina ammattilaisten, opiskelijoiden ja eri verkostoissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Laajennetun työyhteisön ja sitä kautta yhteiskehittäjyyden toimintamallin on hankkeen kuluessa havaittu vaativan jatkuvaa työskentelyä, ja tästä on hankkeen kuluessa viestitty eri yhteistyökumppaneille, sekä tuettu heitä jatkamaan mallia soveltuvin osin osana omaa toimintaansa. Hankkeessa havaittiin myös, että osallistuneiden asiakkaiden näkökulmasta tärkeää on nostaa arjessa esille kunkin yksilön työpanoksen merkitys suuremmassa mittakaavassa, esimerkiksi vertaispalveluohjaajan tekemän vuoron vaikutus ammattilaisten työhön: kun vertainen tukee toista asiakasta vaikkapa KELA-hakemuksen kanssa, voi ammattilainen keskittyä jonkun toisen oman asiakkaansa hoidettaviin asioihin.

Hankkeeseen osallistui sen toiminta-aikana 276 kohderyhmän edustajaa, eri syistä yhteiskunnasta, opinto- ja työelämäpoluilta syrjäytynyttä henkilöä. Heistä 105 henkilöä (38%) jatkoi sovitusti esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, opintoihin tai vapaille työmarkkinoille, ja 16 henkilöä lähti hankkeeseen osallistumisen päätteeksi opiskelemaan. Hankkeen aikana huomattiin, että monelle kohderyhmään kuuluvalle henkilölle jopa yhtenä päivänä viikossa tapahtuva kuntouttava työtoiminta voi olla liian suuri askel kerralla otettavaksi, etenkin, kuin palveluista pudotessa tästä koituu taloudellisia sanktioita. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää myös huomioida erilaiset vaihtoehtoiset, yksilön kuntoutumista edistävät ja/tai toimintakykyä ylläpitävät toiminnot paremmin osana työllisyyspolkuja.

Hankkeen aikana etenkin vertaistoiminnan merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen kasvoi etenkin paikallisissa verkostoissa. Vertaisohjaajuus vakiintui toimintamalliksi niin Sovatekin toiminta-alustalla Jyväskylässä, kuin Tampereella osana toteuttajaorganisaatioiden päihde- ja asumispalveluita. Matalan kynnyksen työtoiminta juurtui Sovatekin toiminta-alustalle hankkeen kuluessa, jatkuen hankkeen päätyttyä. Tampereella yhteistyö kohderyhmään kuuluvien henkilöiden matalan kynnyksen valmennusten järjestämiseksi (niin vertaisohjaajavalmennukset kuin sosiaalisen kuntoutuksen ryhmät) jatkuu hankeaikana vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi hankkeessa saadun tiedon perusteella on lähdetty Hoivan toimesta kehittämään ammattilaisille suunnattua koulutusta, jossa keskiössä ovat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaaminen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat