|
|
|
Hankekoodi: S21841
Hankkeen nimi: Kuhmon Taitotehdas
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0214958-9
Jakeluosoite: Opintie 3
Puhelinnumero: 08 - 61651
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hänninen Osmo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0819951
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on luoda kustannustehokas ammatillisen koulutuksen uusi toimintamalli, jossa yhdistetään yhteisöllinen tiimioppiminen yrityksissä tapahtuvaan oppimiseen samalla hyödyntäen digitaalisen ohjauksen välineitä, alustoja ja liikuteltavia oppimisympäristöjä. Hankkeessa tullaan kartoittamaan kuhmolaiset yritykset, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan uuden koulutusmallin yhteistyöyrityksinä tarjoten opiskelijoille työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ympäristön ja ohjauksen. Hankkeessa järjestetään koulutusta tiimioppimisen menetelmiin ja luodaan alueen toimijoista koostuva yhteistyöverkosto, joka on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kuhmon taitotehdasta hankkeessa ja sen päätyttyä. Hankkeen aikana syntynyt tiimioppimiseen perustuvaa taitotehdasta kehitetään jatkuvan kehittämisen mallilla, mikä mahdollistaa sen toiminnan juurruttamisen, levittämisen muihin kuntiin sekä kehittymisen edelleen. Mallin jatkokehittämiselle luovat perustan hankkeen aikana rakennetut yrityskontaktit, koulutetut tiimioppimisen valmentajat opetukseen, ohjaukseen ja työelämään, alueelle syntynyt toimintaa ohjaava yhteistyöverkosto sekä toimintamallin tunnettuuden lisäämiseksi tehty brändäys, markkinointi ja tiedottaminen. Pitkän aikavälin vaikutuksena taitotehdas -mallilla voidaan tarjota monipuolisesti ammatillista koulutusta sellaisilla alueilla ja paikkakunnilla, joilla ei enää ole pysyvää toisen asteen ammatillista koulutusta. Tämä lisää alueiden vetovoimaa asuinpaikkana, yritysten työvoiman saatavuutta ja kasvun edellytyksiä.
Varsinaiset kohderyhmät ja niiden lukumäärät ovat seuraavat:
- Perusopetuksen päättävät nuoret, jotka harkitsevat aloittavansa opiskelut taitotehtaassa (20 + 20). Näistä 10 vuosittain aloittaa opinnot taitotehtaassa.
- Työttömät ja ELSA -hankkeesta taitotehtaan toimintaan tulevat henkilöt (15 + 15, yhtensä 30 henkilöä).
- Peruskoulun päättävien nuorten huoltajat, jotka osallistuvat minivalmennuksiin (7 + 7, yhteensä 14).
- Ammatinvaihtajat ja paluumuuttajat, jotka harkitsevat taitotehtaassa opiskelua (20 henkilöä).
- Yhteistyöyritysten ja muun työelämän henkilöstö, joiden kanssa neuvotellaan yhteistyöstä taitotehtaassa (20 henkilöä).
- Perusopetuksen opettajat, opinto-ohjaajat, TE-toimiston henkilöstö ja muut (yhteensä 6).
Välillisen kohderyhmän muodostavat henkilöt ja alueen työelämä, jotka osallistuvat yleisiin taitotehtaan info- ja tiedotustilaisuuksiin sekä vastaanottavat tiedotusmateriaalia hankkeesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 295 908
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 783
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 544
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 710
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Kajaani, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Opiskelijoiden matkustaminen pitkien välimatkojen päähän toiselle paikakunnalle vähenee ja siten matkustamisesta aiheutuvat päästöt vähenevät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Taitotehdas ei vaadi suuria tiloja eikä välineitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 7 |
| Taitotehtaan toimintamallilla voidaan kouluttaa Kuhmossa henkilöitä paikallisen elinkeinoelämän ja muiden organisaatioiden työvoimatarpeisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Taitotehtaan tiimioppimiseen perustuva koulutusmallia kehitetään ja toteutetaan uutena koulutuspalveluna alueella. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Koulutuksen toteuttaminen pääasiassa työelämässä ja paikallisesti vähentää oleellisesti opiskelijoiden tarvetta matkustaa Kajaaniin opintojen suorittamisessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Nuorten kiinnittyminen omaan tiimiin opintojen aikana lisää heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa löytämään kavereita ja lisää yhteisöllisyyttä. Uuden koulutuspalvelun toteuttaminen vähentää nuorten riskiä syrjäytyä työelämästä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Taitotehdas parantaa alueellista tasa-arvoa ammatillisen koulutuksen saatavuudessa Kainuussa. Opiskelija voi halutessaan suorittaa opinnot pääasiassa Kuhmossa ja hän saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Kainuun ammattiopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseti opetuksessa ja muussa tominnnassa. Toiminnan on sertifioinut OKKA -säätiö. | ||
Kuhmon Taitotehdas -hankkeella oli tavoitteena vastata Kuhmon tarpeeseen saada pysyvä opiskelija- ja yrityslähtöinen ammatillisen koulutuksen tarjonta paikkakunnalle. Samalla Kainuun ammattiopisto pilotoi ja rakensi uudenlaista ammatillisen koulutuksen toimintamallia, joka on kustannustehokas ja tukee sellaista osaamista, mihin löytyvät oppimisympäristöt Kuhmossa.
Kaksivuotisen hankkeen aika osoitti, että tämänkaltaiselle toimintamallille on selkeää tarvetta paikkakunnilla, joissa ammatillista koulutusta ei perinteisenä ”ammattikouluna” ole tarjolla. Hankkeessa mukana olleet opiskelijat edustivat kahdeksaa (8) eri tutkintoa. Opiskelijoita hankkeessa oli yhteensä 19.
Hanke osoitti, että uudenlainen toteuttamismalli on toimiva. Uudenlaisella toteuttamistavalla tarkoitetaan sitä, että on mahdollista toteuttaa eri alojen opiskelijoista yhtenäinen ryhmä, joka opiskelee oman hoksinsa (henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman) mukaisesti tutkintoon sisältyviä tietopuolisia opintoja (yhteiset opinnot ja ammatilliset), joko yhdessä tai yksilökohtaisesti.
Työelämän rooli on merkittävä mahdollistamalla alan opiskelijoille työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Hankkeessa luotu toimintamalli toimii parhaiten, kun opiskelijoilla on työssäoppimispaikka, jossa opiskelevat osan viikkoa. Myös työelämästä tulevien projektien toteuttaminen on opiskelijoita innostavaa. Jatkuva ja monipuolinen yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa on kantava voimavara niin oppimisen edistäjänä kuin yhteistyötapojen edelleen kehittäjänä.
Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna on haasteellista nojautua vain yhteen menetelmään tai suunnitella oppimista menetelmä edellä. Menetelmää valitessa on huomioitava opiskelijoiden valmiudet ja oppimisenvaihe, työpaikkojen valmiudet, tavoitteena olevan sisällön oppimisen ”vaateet” eli millä menetelmällä ja millaisessa oppimisympäristössä tavoitteet ovat parhaiten opittavissa. Toimintamallissa lähtökohtana on, että paikkakunnalla on ohjaaja, joka on oppimisen tukihenkilö niin tietopuolisten opintojen kuin työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana.
Taitotehdas oli kustannustehokas malli luoda uudentyyppisesti ammatillinen koulutus, varsinkin pienille paikkakunnille. Mallissa kustannukset koulutuksen järjestäjälle muodostuivat muun kehittämistyön lisäksi oleellisimmasta eli koulutusmallin kehittämisestä, ei tiloista, koneista ja laitteista, joita eri ammattialoilla opetuksessa käytetään. Mallin lähtökohtana oli, että spesifi ammatillinen osaaminen opitaan työpaikoilla työpaikkaohjaajan ohjauksessa.
Hankkeessa luotu toimintamalli on kustannustehokkuuden lisäksi myös osoitus yhteiskunnallisesta vastuusta koulutuksen järjestäjältä sekä Kuhmon kaupungilta ja paikalliselta työ- ja elinkeinoelämältä. Toimintamalli ehkäisee syrjäytymistä (ei haluta tai ei ole mahdollisuutta lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle), vahvistaa sukupuolten tasa-arvo (ei ole sukupuoleen sidottuja tutkintoja) ja on ympäristöteko (matkustaminen vähenee). Lisäksi hanke vaikutti alueellisen tasa-arvon paranemiseen (koulutusta voidaan toteuttaa myös harvaan asutuilla alueilla, joissa ei ole omaa ”ammattikoulua”).