RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21812, TULOS – kestävää tuloksellista tulevaisuuden osaamista

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä käynnissä olevat muutokset kuten digitalisaatio, monialaisen yhteistoiminnan kehittyminen ja uudenlaisten asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen, aiheuttavat palveluja tuottaville järjestöille sekä mikro-, pienille ja keskisuurille yrityksille haasteita seurata alan muutosta ja kehitystä. TULOS-hankkeen päätavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta palveluita tuottavissa järjestöissä ja sote-alan yrityksissä. Hankkeen kohderyhmänä ovat palveluja tarjoavat alueelliset järjestöt sekä mikro- ja pk-yritykset Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Hankkeessa rakennetaan maakunnallisia yhteistyöverkostoja järjestöjen ja yritysten välille. Verkostot tukevat sektorirajat ylittäviä kumppanuuksia ja mahdollistavat tuloksellisuutta ja organisaatioiden kilpailukykyä edistävien hyvien käytäntöjen jakamisen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää pienille yritys- ja järjestötyöpaikoille toimivia ja arjessa helposti käyttöönotettavia malleja organisaation toiminnan kehittämiseen yleisesti, sekä erityisesti toimintamalleja johtamisjärjestelmän ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tavoitteena on, että pienet ja keskisuuret työorganisaatiot olisivat jatkossa toiminnassaan entistä tuloksellisempia ja samanaikaisesti kiinnostavia ja houkuttelevia työpaikkoja, joihin työntekijät sitoutuvat.

TULOS-hankkeen lähtökohtana on kartoittaa työpaikoilla jo olevaa osaamista ja vahvistaa sitä. Tavoitteena on myös löytää ne kehittämiskohteet, joiden suhteen osaamista ja toiminta on hyvä parantaa ja tältä pohjalta tukea työpaikkojen proaktiivisuutta riittävän tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen hankkimiseen, jotta organisaatioilla on mahdollisuus menestyä myös tulevaisuudessa ja reagoida ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Työhyvinvointia ja tuottavuutta tuetaan hankkeen alussa laadittavista osaamiskartoituksista nousevien tarpeiden pohjalta konkreettisilla toimenpiteillä, jotka testataan pilottimalleilla yhdessä palveluja tarjoavien yritysten ja järjestöjen kanssa. Hankkeen kärkenä on ajatus osaamisen valmentamisesta järjestöille ja yrityksille siten, että tulevaisuus on kestävällä pohjalla.

Tuloksellinen tulevaisuuden osaaminen sisältää erilaisia tunnistettuja sote-alan tulevaisuuden osaamisen sisältöjä, kuten eettistä ja laadukasta asiakaslähtöiseen näyttöön perustuva palvelua, digitalisaatiota, moniammatillisuutta ja –alaisuutta sekä palvelumuotoilua. Pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa pienten yritysten ja järjestöjen tulee myös olla vahvoja liiketoimintaosaajia. Pienten organisaatioiden on tärkeää verkostoitua ja muodostaa konsortioita, joiden avulla laajennetaan osaamista ja vahvistetaan kilpailuasemia isojen toimijoiden rinnalla.

Hankkeen toimenpiteenä toteutetaan 20 pienessä tai enintään keskisuuressa järjestössä ja yrityksessä kehittämisprosesseja. Aluksi organisaatioissa toteutetaan osaamiskartoitukset, joiden pohjalta prosessit rakennetaan. Kehittämisprosessien toteuttamisessa huomioidaan erityisesti aiemmissa ESR-hankkeissa esille nousseet tarpeet sekä kohderyhmään kohdistuneiden aiempien selvitysten ja valtionhallinnon tulevaisuuden työelämävalmiuksia koskevien selvityksien tulokset. Kehittämisprosessit rakennetaan niin, että mahdollisimman moni mukaan lähtevien organisaatioiden työntekijä pääsee mukaan kehittämistyöhön. Kehittämisprosessien edetessä järjestetään kuhunkin teemaan liittyen eri organisaatioiden yhteisiä alueellisia tapaamisia, joissa vaihdetaan organisaatioiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen tulokset dokumentoidaan ja niistä rakennetaan toimintamalleja, joiden avulla myös hankkeeseen kuulumattomat organisaatiot voivat jatkossa kehittää omaa työyhteisöään. Nämä mallit tallennetaan SoteNavi-hankkeessa kehitettyyn navigaattoriympäristöön vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi

Hanke tuottaa toimintatapojen muutoksia sekä henkilöstön työhyvinvoinnin edellytysten lisääntymistä kohdeorganisaatioissa. Mukana olevia organisaatioita autetaan luomaan tulevaisuuttaan niin, että hyvät rakenteet takaavat tehokkaan ja tuottavan toiminnan, laadukkaat palvelut varmistavat asiakasvirrat ja hyvä työyhteisö toimii vetovoimatekijänä parhaista työntekijöistä kilpailtaessa. Valmennuksen tuloksena yritysten kyky kohdata muutoksia (kilpailutukset, henkilöstöresurssien suunnittelu, uusien työntekijöiden rekrytointi, eläköitymiset, digitalisaation vaatima osaamistarve ym.) parantuu ja työntekijöiden sitoutuminen omiin työorganisaatioihinsa lisääntyy. Lisäksi hankkeen tuloksena alueellinen yhteistyö vahvistuu ja hyviä, pienille työpaikoille sopivia kehittämismalleja levitetään muihinkin työpaikkoihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke on kohdistettu Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueiden sote-alan pienille ja keskisuurille palveluita tarjoaville yrityksille ja kansalaisjärjestöille, jotka tarvitsevat tukea ja uutta näkökulmaa johtamiskäytäntöjen, muutosvalmiuksien ja palveluntarjonnan kehittämiseksi erityisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämistoimenpiteiden kohderyhmänä on joko koko organisaation tai sen toimialueen henkilöstö. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös määräaikaiseen ja sijaistyövoimaan ja pyritään löytämään organisaatioihin pysyviä tapoja tukea osaamisen kehittämistä ja jakamista työpaikoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella tavoitellaan maakunnallista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä toimijoiden kesken. Välillisenä kohderyhmänä ovat verkostoja tulevaisuudessa ylläpitävät tahot, esimerkiksi yrittäjät, järjestötalot tai kauppakamarit. Hankkeen tuloksia pyritään implementoimaan mahdollisimman laajasti, jolloin niistä hyötyvät hankkeen toimenpiteiden ulkopuolella olevat yritykset ja järjestöt. Lisäksi hankkeesta hyötyvät oppilaitokset ja työelämään siirtyvät vastavalmistuneet, jotka saavat jo opiskeluaikana tietoa työelämävaatimuksista. Lisäksi työpaikkojen perehdytyskäytäntöjä pyritään hankkeessa vahvistamaan, mikä edistää nuorten kiinnittymistä työelämään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 040

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 012

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 216 250

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 210 177

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Kuusiokuntien, Salon, Turun, Loimaan, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Somero, Mynämäki, Kauhava, Aura, Koski Tl, Nousiainen, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Oripää, Salo, Lapua, Vehmaa, Kurikka, Sauvo, Turku, Kauhajoki, Teuva, Taivassalo, Kustavi, Paimio, Rusko, Naantali, Kemiönsaari, Soini, Masku, Lieto, Pöytyä, Pyhäranta, Vimpeli, Loimaa, Laitila, Raisio, Evijärvi, Isojoki, Kaarina, Ilmajoki, Alavus, Uusikaupunki, Marttila, Parainen, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysiin on käytetty paitsi kirjallisia lähteitä ja tutkimustietoa, myös hankkeeseen osallistuvien yritysten ja järjestöjen antamaa tietoa. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on naisvaltaista, vaikka yleisesti yrittäjinä toimii enemmän miehiä kuin naisia. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä naisia on yli 70 %. Yksinyrittäjien lisäksi 2 -9 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 18,3 % yrityksistä. Yksinyrittäjyys on yleisempää naisten kuin miesyrittäjien keskuudessa. Sote-kentän isoissa meneillään olevissa muutoksissa (digitalisaatio, palvelurakenteen murros) sukupuolinäkökulma on jäänyt pieneen rooliin. Hanke pyrkii osaltaan tuottamaan tietoa tähän osa-alueeseen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeeseen mukaan lähteviä yrityksiä ja järjestöjä lähestyttäessä oli otettu huomioon kohderyhmän naisvaltaisuus ja toisaalta naisvaltaisen alan miestyöntekijöiden näkökulmat. Mukaan lähteviltä yrityksiltä ja järjestöiltä tiedusteltiin yritysten johdon ja henkilökunnan sukupuolijakaumaa sekä mahdollisia organisaation omia näkemyksiä sukupuolittain eriävästä osaamisesta ja koulutustarpeesta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

TULOS -hankkeen kohderyhmän naisvaltaisuus, naisyrittäjyys ja miesten toiminta naisvaltaisella alalla on otettu huomioon hankkeen toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jo olemassa olevien pohjatietojen lisäksi TULOS –hanke analysoi ja suunnittelee kehittämistarpeiden kartoittamisen yhteydessä millaiseksi hankkeen aikana toteutettavat toiminnot muodostuvat valtavirtaistaminen huomioiden. Hankkeen toimenpiteet eivät tule olemaan täysin samanlaisia naisten ja miesten kohdalla. Hankkeen kehittämisprosessit ja verkostoitumismuodot suunnitellaan naisyrittäjyyden haasteet ja mahdolliset apukeinot huomioon ottaen. Naisyrittäjien määrän kasvua sosiaali- ja terveysalalla on hidastanut kuntien ostopalveluiden viimeaikainen kehitys. Palveluita hankitaan isoilta kansainvälisiltä terveys- ja hoiva-alan ketjuilta. Pienten erikoistuneiden yritysten verkostot voivat olla vastaus kilpailuun suuria kansainvälisiä yritysketjuja vastaan. Verkostot ja järjestäytyminen voisivat olla apu myös viranomaisten kanssa toimiessa. Hasasen (2013) tutkimuksessa naishoivayrittäjät näkevät vahvuutenaan oman ammattitaitonsa ja puutteinaan he pitävät johtamistaitojaan sekä myynti- ja markkinointikykyjä. Lisätietoa he katsovat tarvitsevansa taloushallinnosta, markkinoinnista, lainsäädännöstä ja henkilöstöasioista. Koska miehet ovat selkeä vähemmistö sosiaali- ja terveysalalla, TULOS -hankkeessa huomioidaan yhtä lailla miestyöntekijöiden asema, osaamisen hyödyntäminen ja koulutustarpeet naisvaltaisella alalla. Miesten asemaa naisvaltaisilla aloilla on ylipäänsä tutkittu hyvin vähän. Koska miehet ovat vähemmistönä sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, heiltä odotetaan usein tiettyä stereotyyppistä tapaa toimia. Mieshoitajat ovat ainakin uransa alussa enemmän tarkastelun alla kuin naishoitajat. Naisvaltaisten työpaikkojen tulee oppia hyödyntämään myös miesten osaaminen ja näkökulmat. Miesten mielestä naiset usein määrittelevät, miten tulee toimia ja mikä on oikein sosiaali- ja terveysalalla. Miesten tulo naisvaltaisille työpaikoille voi tuoda tehtävään työhön uusia lähestymistapoja ja näkemyksiä. TULOS -hankkeessa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikissa hankeen toimenpiteissä edellä mainitut sukupuolten väliset erot ja haasteet sote-alan yrityksissä ja järjestöissä sekä niiden kehittämistarpeissa. Oikeanlaisen kohderyhmille suunnatun kehittämisprosessien, verkostoitumisen ja koulutuksen kautta sekä olemassa olevien edellä mainittujen kaltaisten stereotyyppisten näkemysten tietoiseksi tekemisen myötä myös sukupuolisia eroja saadaan tasattua sosiaali- ja terveysalan yrityksissä. Näiden asioiden esiin ottaminen jo oppilaitostasolla on tärkeää ja siksi mukana olevat oppilaitokset panostavat myös omien organisaatioidensa tasaarvoisuuden edistämiseen sosiaali- ja terveysalan opintojen aikana. Sosiaali- ja terveysalan työntekijän ammattitaitoon kuuluu sukupuolinäkökulman huomioiminen asiakastyössä. Sukupuolen vaikutuksen huomioiminen omassa työssä on osa myös opettajan ammatillisuutta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta palveluita tuottavissa järjestöissä ja sote-alan yrityksissä riippumatta yritysten henkilökunnan sukupuolesta. Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvoasiat otetaan kyllä hankkeessa huomioon, mutta ne eivät ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Hankkeen toteutuksessa tullaan käyttämään sähköisiä viestintävälineitä yhteydenpitoon ja välttämään turhaa kopiointia ja tulostamista. Lisäksi suositaan digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia niin viestinnässä kuin liikkumisessakin, mikä osaltaan edistää luonnonvarojen kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Hanke pyrkii suosimaan sellaisia liikennemuotoja ja pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta. Tavoitteena on, että yritys- ja järjestöyhteistyössä myös ekologinen näkökulma tulisi huomioiduksi osana hankkeen toteuttamia kehittämisprosesseja ja verkostoja. Seminaareissa, virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään Adobe Connect ja Skypeyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	1
Hankkeen kokouksiin ja seminaareihin liittyvissä tarjoiluissa pyritään minimoimaan jätemääriä (esim. kertakäyttöastioita välttämällä ja tilaamalla oikea määrä tarjottavia). Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	3
Hankkeen kehittämisprosessien avulla tuetaan alueellisesti yritysten ja järjestöjen kehittämistoimia ja verkostoitumista hankkeen kohderyhmän tuottavuuden ja elinvoimaisuuden takaamiseksi. Valtakunnallisessa toiminnassa suositaan ja suositellaan uudenlaisten verkostoitumismuotojen hyödyntämistä. Projektin toteutuksessa (esim. tarjoilut ja muut palvelut) pyritään huomioimaan paikalliset palveluntarjoajat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	4
Hankkeessa luodaan toimintamalleja ja verkostoja, joita samankaltaisten toimijoiden on mahdollista kehittää eteenpäin myös hankkeen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka	2	1
Hankkeen toteutuksessa pyritään järjestämään kokoukset ja muu yhteydenpito sähköisesti ja tämän ollessa mahdotonta suositaan ensisijaisesti joukkoliikennettä, mikäli se on teknisesti ja aikataulullisesti mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	7
Hankkeen toimenpiteillä edistetään sekä yrittäjien, järjestöjen että niiden työntekijöiden hyvinvointia sekä välillisesti heidän asiakasryhmiensä ja yhteistyöorganisaatioidensa hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen	6	4
Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan sukupuolet ja niiden tiedostetut erilaiset tarpeet. Sukupuolisen tasa-arvon lisäksi osallistuminen kehittämiseen itsessään luo tasaarvoa, kuten myös se, että kohderyhmät ovat koko kehittämisprosessin ajan avaintoimijoina hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	6
Hankkeen myötä monikultuuristen näkökulmien tiedostaminen ja osaaminen vahvistuu kohderyhmän keskuudessa. Monikulttuurisuus on otettu huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheen yritysten ja järjestöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Osaamisen lisääntymisen kautta saadaan luotua tasa-arvoa. Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista osallisuutta ja saavutettavuutta sekä yhteenkuuluvuutta.
Kulttuuriympäristö	3	2
Hankkeen toimenpiteiden aikana panostetaan sekä monikulttuurisen osaamisen että toimintakulttuurin osaamisen lisäämiseen.
Ympäristöosaaminen	4	3
Hankkeen aikana pyritään nostamaan esille järjestöjen ja yritysten tietoisuutta ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa toimijana. Hankkeen työntekijöiden sekä kohderyhmän henkilöiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia valintoja projektin käytännön toteutuksissa (esim. viestintä ja liikkuminen). Hanke ei kuitenkaan kohdistu ympäristöosaamisen lisäämiseen tai sisällä erityisiä ympäristökasvatukseen liittyviä elementtejä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TULOS- kestävää tuloksellista tulevaisuuden osaamista -hankkeen tavoitteena oli kehittää työhyvinvointia ja tuottavuutta konkreettisilla toimenpiteillä, jotka kohdistuvat erityisesti osaamisen kehittämiseen, johtamisen tukemiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen pienillä sote-alan yritys- ja järjestötaustaisilla työpaikoilla. Tavoitteena oli tuottaa toimintatapojen muutoksia sekä henkilöstön työhyvinvoinnin edellytysten lisääntymistä, jotta organisaatioiden kyky kohdata muutoksia parantuu ja työntekijöiden sitoutuminen omiin työorganisaatioihinsa lisääntyy. Hankkeen aikana toteutetuista organisaatiokohtaisista toimenpiteistä sekä hankkeen pilottiorganisaatioiden muodostaman verkoston yhteisistä työpajateemoista laadittiin yleisempiä malleja ja konkreettisia esimerkkejä aiemmassa SoteNavi-hankkeessa laaditulle Sotenavigaattori.fi-verkkosivustolle vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. Jokaisen hankkeessa mukana olleen organisaation kanssa käytiin alkukeskustelu, jossa selvitettiin mm. osaamisen johtamisen käytäntöjä, muutosvalmiutta ja organisaation tavoitteiden ja brändin selkeyttä. Alkukartoituskyselyn tuloksia käytettiin hankkeen verkostotyöpajojen ja työpaikkakohtaisten kehittämisprosessien suunnittelun apuna. Työpaikkojen kehittämistarpeet muodostivat viisi kattoteemaa: osaamisen johtaminen, osaamisen kehittämisen käytäntöjen vahvistaminen, työpaikan veto- ja pitovoiman parantaminen ja perehdytys, itsensä johtaminen sekä henkilöstön osaamisen merkitys brändin rakentumisessa.

Hankkeen organisaatioprosessit tarjosivat monissa työpaikoissa henkilöstölle tärkeäksi koetun tilaisuuden osallistua yhteiseen keskusteluun ja reflektoida omaa työtilannetta ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Myös ulkopuolisen tuen saaminen kehittämiskohteiden eteenpäinviemiselle nähtiin tärkeänä.

Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suunnitella ketterä ja helppokäyttöinen henkilöstön osaamiskartoitustyökalu osaamisen johtamisen, yksilöllisten vahvuuksien ja osaamistarpeiden suunnittelun sekä tulevaisuuden ennakoinnin tueksi. Kartoituksen pohjana ovat kirjallisuuskatsauksen perusteella valitut sote-alan ja yleiset työelämän osaamisvaatimukset tulevaisuudessa. Näistä koostettiin 22 kohdan kysymyspatteristo, jossa jokainen vastaaja arvioi omaa osaamistaan tällä hetkellä ja osaamistarpeen muutosta omassa työssään. Jotta kartoitus toimisi lähijohtamisen tukena, siihen valittiin myös kaksi avointa kysymystä käsittelemään osaamisen kehittämisen tarpeita yksilö- ja työryhmätasolla. Osaamiskartoitusta testattiin 17 sote-alan yrityksessä ja järjestössä, joista kyselyyn vastasi yhteensä 137 henkilöä, vastausprosentti oli 64 %. Pilottiorganisaatioilta kerätty aineisto kerättiin viiteaineistoksi Sotenavigaattoriin. Osaamiskartoituksen vastaukset osoittivat, että osaamisvalmiudet ja -tarpeet ovat yritys- ja järjestösektorilla samankaltaisia. Vahvuuksina korostuvat vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot. Tulevaisuudessa arvioidaan tarvittavan enemmän digitaalisia käyttötaitoja, verkosto-osaamista ja mm. monikulttuurisuusosaamista

Hankkeessa mukana olleet organisaatiot tapasivat yhteisissä verkostotilaisuuksissa, joita järjestettiin hankkeen aikana yhteensä yhdeksän. Kaksi verkostotilaisuutta järjestettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan alueellisesti, loput koko hankkeen verkostolle etätoteutuksena pandemiatilanteen vuoksi. Tilaisuuksien suunnittelun runkona olivat hankesuunnitelman tavoitteiden mukaiset digitaalisuus, tulevaisuuden ennakointi ja muutoksen kohtaaminen työyhteisössä sekä organisaatioista nousseet ajankohtaiset tarpeet. Verkostotilaisuuksien teemoina olivat verkostoituminen, osaaminen kasvun voimavarana, työyhteisön toiminta ja osaaminen, osaamisen johtamisen käytännöt työpaikoilla, henkilöstö tekee brändin, osaamisen johtaminen, hyvä työnantajakuva - työpaikkojen veto- ja pitovoiman vahvistaminen sekä muutokseen sekä tulevaisuuteen valmistautuminen. Verkostotilaisuuksien tavoitteena oli vahvistaa hyvien käytäntöjen ja vertaistuen jakamista yli organisaatio- ja sektorirajojen sekä kehittää omia yhteistyöverkostojaan ja osaamista.

Osaamiskartoitus sekä hankkeen keskeisiä tuloksia on koottu sotenavigaattoriin viiden eri teeman alle: osaamisen johtaminen, osaamisen kehittämisen käytäntöjen vahvistaminen, työpaikan veto- ja pitovoiman parantaminen ja perehdytys, itsensä johtaminen sekä henkilöstön osaamisen merkitys brändin rakentumisessa. Kunkin teeman alta löytyy tietoa aiheesta ja konkreettisia esimerkkejä hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden prosesseista sekä verkostotapaamisista.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat