|
|
|
Hankekoodi: S21786
Hankkeen nimi: VR Fast track osaamisen arvioinnin kautta työelämään
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2029188-8
Jakeluosoite: Ratapihantie 13
Puhelinnumero: (09) 229 611
Postinumero: 00520
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Drake
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503275659
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Helsingin ja Turun alueilla on käynnissä positiivinen rakennemuutos, josta on seurannut työvoimapula useille eri aloille. Työvoimapulasta kertoo esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön 20.9.2018 julkaisema Ammattibarometri, jonka mukaan suhteellisesti eniten työvoimapula-ammatteja oli arvioiduista noin 200 ammatista Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön puheenjohtajan Timo Lapin mukaan Helsingin alueella työvoimapula johtuu osittain kohtaamo-ongelmasta. Samanaikaisesti Suomi on OECD-maiden hännänhuippu maahanmuuttajien työllistämisessä. Maahanmuuttajilla povataan olevan keskeinen asema työikäisen väestön määrän pysymisessä riittävällä tasolla. Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista neljä viidestä on työikäinen. Ongelma on, että työikäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on huomattavasti kantaväestöä matalampi. (Eronen ym. 2014.) Maahanmuuttajien yksi suurimmista työllistämisen esteistä on kielitaidon puute.
Aiemmat yritykset maahanmuuttajien työllistämisessä eivät ole OECD:n (2018) raportin mukaan olleet riittäviä, joten on kehitettävä uusia rohkeita avauksia ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata virtuaalitodellisuuden käyttöä osaamisen tunnistamisessa ja työllisyyskoulutuksen tukena siten että kielitaito on minimaalisena rajoitteena. Tavoitteena on niin ikään lisätä yritysten mm. rekrytointiryritysten tietoa virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä erilaisiin työtehtäviin kouluttamisessa ja perehdyttämisessä. Lisäksi kokeillaan matalan kynnyksen työpoolikokeilua, jossa maahanmuuttajat työskentelisivät myös pooleissa kevytyrittäjinä työnantajapooleille. Lähestymistapana ovat nopeat kokeilut, niiden arviointi ja mallintaminen.
Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä on tutkittu jossain määrin, mutta pääasiassa koulu- ja oppilaitosyhteyksissä. Työllistämiskoulutuksen ja osaamisen tunnistamisen yhteydessä virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty vain vähän. (Huang, Rauch & Liaw 2010.)
Virtuaalitodellisuudesta on todettu olevan hyötyä erityisesti maahanmuuttajien koulutuksessa, koska ohjeiden ei tarvitse välttämättä olla kielellisiä. Virtuaalitodellisuudessa voidaan tuottaa opetuskokonaisuuksia, joissa ensin näytetään oikeat toimintatavat, joita sitten virtuaalisesti voidaan harjoitella. Harjoituksia voidaan toistaa eikä väärin tekeminen haittaa. Osaaminen voidaan myös todentaa virtuaalimaailmassa tehdyllä näytöllä. Suurimmat esteet virtuaalitodellisuuden käyttämiselle ovat hinta ja henkilöresurssit. (Kavanagh ym. 2017.)
Opetushallituksen tuoreen raportin Osaaminen 2035 (2019) mukaan tutkintoperustelinen oppiminen on osa osaamisen kehittämistä.
Keskeiset tavoitteet ovat:
1) Kehittää virtuaalitodellisuutta hyödyntävä fast track malli osaamisen tunnistamiselle yhdessä maahanmuuttajajärjestöjen ja yrittäjien kanssa ja avata sitä kautta reittejä työllistymiselle erityisesti positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaan työvoimapulaan.
2) Ideoida, kehittää, testata ja mallintaa koulutuspaketti, joka hyödyntää virtuaalimaailman mahdollisuuksia maahanmuuttajien koulutuksessa yritysten tarpeiden mukaisesti. Mallissa selvitetään mm. koulutuksen laatimiseen tarvittavat sovellukset ja lisälaitteet, koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen hinta.
3) Kehittää malli, jolla yrittäjien yhteenliittymät (työnantajapoolit) voivat työllistää esimerkiksi maahanmuuttajatiimejä (työntekijäpoolit) ja kokeilla kevytyrittäjyyden mahdollisuuksia maahanmuuttajien työllistymisessä ja työkokemuksen hankinnassa yhdessä työllistävien yrittäjien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa
4) Tutkia, miten matalan kynnyksen työskentely edistää maahanmuuttajien kielivalmiuksia ja siten lisää mahdollisuuksia jatkotyöllistymiselle.
Hankkeen onnistumisen näkökulmasta hankkeen kohderyhmä on rajattu heikossa työmarkkina-asemassa oleviin maahanmuuttajiin. Erityisesti kohderyhmänä ovat suuret maahanmuuttajaryhmät esimerkiksi Virosta ja Venäjältä ja vaikeasti työllistyneet maahanmuuttajaryhmät esimerkiksi Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työllistävät yritykset Helsingin ja Turun seudulla sekä maahanmuuttajajärjestöt, yrittäjäjärjestöt, työllisyysviranomaiset, rekrytointiyritykset, jotka saavat hankkeen aikana tärkeää tietoa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta ja työllisyyskoulutuksen järjestämisestä virtuaalitodellisuuden keinoin. Välillisinä kohderyhminä ovat niin ikään kaikki koulutusta tarjoavat tahot, jotka haluavat oppia lisää virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä koulutuksessa sekä yritykset, jotka tarjoavat virtuaalitodellisuuteen liittyvää ohjelmisto- ja kehittämispalvelua.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 401 046
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 381 968
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 572 925
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 545 669
Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Helsingin, Turun
Kunnat: Turku, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 80
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeella on jossain määrin välillisiä vaikutuksia, koska koulutusmateriaalit pyritään tekemään virtuaalisiksi ja muutoinkin pyritään tekemään kehitystyötä mahdollisimman ympäristöystävällisin keinoin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Useiden yritysten tavoitteena on vähentää tuotannossa syntyvää materiaalia ja jätettä. Hankkeen työllistävistä yrityksistä osa on todennäköisesti tälle alueelle sijoittuvia. Näin myös työllistettävien tietoisuus asiasta lisääntyy. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Maahanmuuttajien saaminen osaksi yhteiskuntaa vaikuttaa oleellisesti paikallisen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen. Hankkeessa vastataan työvoimaresurssien hyödyntämiseen ja tuotetaan ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan ja osaavaan työvoiman pulaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Osa yrityksistä todennäköisesti sijoittuu palvelualoille, jolloin myös voidaan osallistua niiden yritysten palvelujen kehittämiseen yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Aineeton näkökulma hankkeessa liittyy VR-teknologian käyttöön osana osaamisen tunnistamista ja koulutusta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Mikäli maahanmuuttajia saadaan työllistettyä, heidän hyvinvointinsa kohentuu huomattavasti - he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Useissa tutkimuksissa on myös havaittu, että jos työyhteisö on monikulttuurinen, niin tällöin myös työyhteisö on innovatiivisempi ja voi paremmin. Hankkeen kohderyhminä ovat heikosti työllistyvät ja erityisesti vaikeimmin työllistyvät maahanmuuttajaryhmät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa halutaan löytää uusia keinoja nimenomaan heikossa työllisyysasemassa olevien työllistämiseksi. Se edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Erityisesti haluamme löytää keinoja maahanmuuttajanaisten työllistymiseksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Yhteiskunnan menestyksen kannalta on oleellista, että jokainen sen jäsen voi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen kulttuurisesta taustasta huolimatta. Hankkeessa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta maahanmuuttajien koulutuksessa, mikä mahdollistaa myös heikon kielitaidon omaavien maahanmuuttajien osallistumisen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Suomalainen kulttuuriynpäristö ja työelämä rikastuu, kun saamme uusia näkökulmia eri kulttuureista työn tekemiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen ideointiin ja innovointiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Osallistuvista yrityksistä osa todennäköisesti sijoittuu kierrätyksen alueelle, jolloin osallistujien tietoisuus ympäristöstä ja sen suojelusta lisääntyy. | ||
VR FastTrack hankkeen tavoitteena oli luoda virtuaalitodellisuuteen perustuva malli, jonka avulla osaamista voidaan tunnistaa, vaikka henkilön kielitaito olisi jossain määrin puutteellinen. Onnistuimme luomaan osaamisen tunnistamisen kolmiportaisen mallin ravintola-alalle ja mm. virtuaalisen hygieniapassitestin ja neliportaisen mallin hoiva-alalle. Lisäksi tavoitteenamme oli kehittää virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutusmateriaaleja ja järjestää koulutustilaisuuksia maahanmuuttajille. Sisältöjä koulutusten tueksi kertyikin yllättävän paljon. Järjestimme useita koulutus- ja testaustilaisuuksia, joihin on osallistunut lähes kaksi sataa maahanmuuttajaa. Myös yrityksiä ja erilaisia järjestöjä ja organisaatiota olemme tavoittaneet useita kymmeniä. Yritykset ovat olleet pääasiassa suuryityksiä ja niiden toimiala käsittää koko Suomen.
Onnistuimme myös mallintamaan ja testaamaan poolityömallin. Sillä olisi valtava potentiaali maahanmuuttajien työllistymiselle, mikäli yritykset vain uskaltautuisivat tarjoamaan matalan kynnyksen töitä ja tarjoamaan ensikosketuksen maahanmuuttajille työelämään. Osa yrityksistä tuntuu edelleen luottavan varsin perinteisiin perehdytysmalleihin ja uuden kokeileminen omien kiireellisten töiden ohessa tuntuu haasteelliselta.
WorkPilots suomalaisena innovaationa tarjosi meille näköalapaikan siihen, kuinka tällainen keikkatyön tarjoaminen olisi hyvä tapa työllistää maahanmuuttajia.
VR-sisältöjä tuotimme seuraavasti:
1) Ravintoala-ala: hygieniapassi, ravintolakävely ja -orientaatio, spot the problem + ruuan valmistus, tarjoilu, DraughMaster tynnyrin vaihto Carlsberg/ravintolat
2) Hoiva-ala: spot the problem, vuorovaikutustaidot, lääkejakelu
3) Siivousalalle: perussanasto, perussiivous, liikkuminen tilassa City Market Skanssi, siivouskoneen huolto (Arkea), miten siivotaan ravintola
4) Yleinen työelämätietous, työhaastattelu
5) Yrittäjyys ja kevytyrittäjyys, lähiopetus + onlineaineistot, sanasto
6) Sosiaaliala: perehdytys
7) Taksiala, alaan tutustuminen
Sisällöt ovat vapaasti ladattavissa laseille ja linkit sisältöihin on sijoitettu avointen oppimateriaalien kirjaston AOE.fi –sivustolle.