|
|
|
Hankekoodi: S21749
Hankkeen nimi: Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0215925-0
Jakeluosoite: Keskussairaalantie 6
Puhelinnumero: +358 044 4173981
Postinumero: 57120
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: https://www.sosteri.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juuso Kautonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 044 4172959
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työkyky pettää kolmasosalla suomalaisista ennen eläkeikää, sekä lähes puolet kärsivät toistuvista tuki- ja liikuntaelinoireista että psyykkisistä oireista. Puolet työntekijöistä ei palaudu työpäivästään ja paikallaanolo sekä elintapasairaudet vievät työkykyä ja terveyttä. Vain 10 % suomalaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja joka toinen suomalainen istuu vähintään kuusi tuntia päivässä. Savonlinnan seudulla, kuten koko maassa, on paljon ylipainosta, diabeteksesta, tuki- ja liikuntaelinvaivoista sekä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä ihmisiä. Työelämän haasteita ovat esimerkiksi toimistotyön kuormittavuus ja fyysisestä työstä aiheutuva ylirasitus. Työnteolle on myös asetettu paljon vaatimuksia tehokkuuden, kannattavuuden ja liiketoiminnan kasvattamisen suhteen. Työelämässä olisi jaksettava kiireestä, väsymyksestä ja vähäisistä resursseista huolimatta sekä tavoiteltava aina vaan pidempiä työuria. Liikunnan ja elintapojen kohentamisen avulla vähennettävissä olevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yli puolet vähintään kymmenen päivää kestävistä sairauspoissaoloista (Kelan sairausvakuutustilasto 2015). Yleisimmät työkyvyttömyyteen johtavat syyt ovat mielenterveyshäiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Käypä hoito -suositusten mukaan liikunnalla on vahvin mahdollinen tutkimusnäyttö kaikkiin edellä kirjoitettujen työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ennaltaehkäisyyn. (Duodecim 2018.)
Hankkeessa on kaksi kohderyhmää, jotka ovat rajattu työikäisiin 18–64 -vuotiaisiin 0-tason liikkujiin:
1. kohderyhmä on julkishallinnon ja 3. sektorin työyhteisöt, joiden työkykyä kohennetaan elintapaohjauksen keinoin, ja sitä kautta työyhteisön tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat. Hankkeessa räätälöidään työyhteisöille heidän tarpeisiinsa kohdentuvia työhyvinvoinnin parantamisen työkaluja.
2. kohderyhmä on yksinyrittäjät ja mikroyritysten työntekijät. Tavoitteena on työhyvinvointia kohentamalla lisätä yrityksen tuottavuutta.
Hankkeen aikana pääpaino on työyhteisöissä ja riskiryhmissä, joiden sote-palveluiden käyttö on jo lisääntynyt tai joilla on elintavoista johtuvia riskitekijöitä (ylipaino, liikkumattomuus, ravinto). Tarkoituksena on madaltaa kynnystä ja motivoida riskiryhmiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Pyrimme tavoittamaan työyhteisöt, jotka kokevat työn joko fyysisesti tai henkisesti kuormittavaksi, mutta eivät käytä työnantajan tarjoamia tyky-palveluja, kuten hyvinvointiseteleitä. Hanke pureutuu syihin ja pyrkii löytämään keinot kohderyhmän hyvinvoinnin kohentamiseksi. Hanke ei tavoittele jo aktiivista väestöä, hanke ei järjestä virkistyspäiviä, vaan keskittyy henkilöihin, joilla on oikeasti omassa työkyvyssään ja hyvinvoinnissaan kohentamista.
Hankkeen tavoitteet ovat:
- lisätä ja ylläpitää asiakkaiden omaa motivaatiota ja valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja omahoidostaan,
- lisätä julkishallinnollisten ja 3. sektorin työyhteisöjen työhyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta,
- lisätä mikro- ja pk-yritysten tuottavuutta kohentamalla työntekijöiden hyvinvointia,
- kehittää ja juurruttaa elintapaohjauksen toimintamalli Itä-Savon Sairaanhoitopiirin alueella,
- vaikuttaa positiivisesti elintavoista johtuvien ongelmien ja pitkäaikaissairauksien määrän kasvuun.
Toteutussuunnitelma asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja dokumentointiin:
1. Osallistujien rekrytointi
Osallistujat rekrytoidaan valituista kahdesta kohderyhmästä, jotka kuuluvat työikäisiin 18–64 -vuotiaisiin 0-tason liikkujiin, jotka pyritään tunnistamaan mahdollisimman
hyvin:
-1. kohderyhmä on julkishallinnolliset työyhteisöt ja ja 3. sektorin työyhteisöt.
-2. kohderyhmä on yksinyrittäjät ja pk-yritykset
2. Matalan kynnyksen elintapaohjaus ja liikuntajakso (orientoiva jakso) (kuusi viikkoa)
Matalan kynnyksen toimintajakso sisältää elintapaohjausta ja mm. liikuntaa, johon on helppo osallistua ilman liikunnallista taustaa tai aiempaa osaamista. Jakson tarkoituksena on motivoida osallistujia esim. keskusteluin hyvinvointia ja terveyttä edistävään elämäntapaan sekä ryhmäyttää osallistujia vertaisryhmänä tukemaan toisiaan hankkeen toiminnoissa. Lisäksi jakso sisältää elintapaohjaajan tapaamisia ja motivoivia liikunnallisia/terveyttä ja hyvinvointia tukevia tapahtumia. Elintapaohjaajan kanssa käytyjen ryhmä- ja yksilöllisten keskustelujen avulla pyritään saamaan esille kunkin osallistujan omat liikunnalliset kiinnostuksen kohteet ja hyvinvointia tukevat voimavarat seuraavan jakson toteutuksen suunnittelua varten.
3. Oma liikunta/hyvinvointipaketti (omavalintainen) (kuusi viikkoa)
Oma liikunta/hyvinvointipaketti sisältää omavalintaista, omat voimavarat käynnistävää liikuntaa, joka on valittavissa kunnan/järjestöjen liikuntatarjonnasta. Liikuntapakettia voidaan täydentää yksityisten liikuntayritysten palveluilla.
Liikuntajakson pituus n. 1-2 h /viikko ja sitä ohjaa elämäntapaohjaaja, joka on edelleen käytettävissä henkilökohtaisesti myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien
kysymysten ja haasteiden pohdintaan yksilönä ja ryhmissä.
Interventiot arvioidaan jakson alussa, keskivälissä ja lopussa sekä toiminnan päätyttyä seuraavasti:
- liikunnan määrän lisääntyminen
- fyysiseen terveyteen liittyvät mittaukset
- subjektiivinen hyvinvointi – (esim. ONS4-mittari)
- terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari (asiakkaan itsearviointi)
Hankkeen tuloksina:
- Subjektiivinen työkyky paranee
- Kohderyhmän elämäntavoissa on syntynyt pysyviä muutoksia paremmaksi
- Kohderyhmä kokee hyvinvointinsa aiempaa paremmaksi
- Kohderyhmä on motivoitunut ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan
- Kohderyhmä kokee elämänlaatunsa parantuneen
- Näyttöä elintapaohjauksen vaikutuksista asiakkaille
- Moniammatillinen palveluprosessi toimii paremmin
- Näyttöä elintapaohjauksen hyödyistä, kustannuksista ja mahdollisista säästöistä
- Toteuttamisedellytyksiä elintapaohjauksen organisaatioiden näkökulmasta.
Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeen toimenpiteistä vastaa Itä-Savon Sairaanhoitopiiri. Diakin osa-hankkeessa pyritään arvioimaan kohdennetun elintapaohjauksen vaikutuksia sekä yksilöiden terveyteen ja hyvinvointiin että työelämän tuottavuuteen. Hankkeeseen osallistujat pyritään tunnistamaan ja saamaan aktiivisesti ja motivoituneesti mukaan hankkeen toimintoihin. Hankkeen hyvinvointiin ja terveyteen kohdentuvia vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan systemaattisesti ja samalla arvioidaan hankkeen toimintojen vaikutuksia työelämän tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.
Hankkeessa on kaksi kohderyhmää, jotka ovat rajattu työikäisiin 18–64 -vuotiaisiin 0-tason liikkujiin:
1. kohderyhmä on julkishallinnon ja 3. sektorin työyhteisöt, joiden työkykyä kohennetaan elintapaohjauksen keinoin, ja sitä kautta työyhteisön tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat. Hankkeessa räätälöidään työyhteisöille heidän tarpeisiinsa kohdentuvia työhyvinvoinnin parantamisen työkaluja.
2. kohderyhmä on yksinyrittäjät ja mikroyritysten työntekijät. Tavoitteena on työhyvinvointia kohentamalla lisätä yrityksen tuottavuutta.
Hankkeen aikana pääpaino on työyhteisöissä ja riskiryhmissä, joiden sote-palveluiden käyttö on jo lisääntynyt tai joilla on elintavoista johtuvia riskitekijöitä (ylipaino, liikkumattomuus, ravinto). Tarkoituksena on madaltaa kynnystä ja motivoida riskiryhmiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Pyrimme tavoittamaan työyhteisöt, jotka kokevat työn joko fyysisesti tai henkisesti kuormittavaksi, mutta eivät käytä työnantajan tarjoamia tyky-palveluja, kuten hyvinvointiseteleitä. Hanke pureutuu syihin ja pyrkii löytämään keinot kohderyhmän hyvinvoinnin kohentamiseksi. Hanke ei tavoittele jo aktiivista väestöä, hanke ei järjestä virkistyspäiviä, vaan keskittyy henkilöihin, joilla on oikeasti omassa työkyvyssään ja hyvinvoinnissaan kohentamista.
- Organisaatiot ja työnantajat, joiden tuottavuus paranee työntekijöiden hyvinvoinnin kohentumisen johdosta.
- Yksityiset hyvinvointialan palveluntuottajat, jotka saavat hankkeen myötä uusia asiakkaita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 778
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 846
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 224 723
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 206 057
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Enonkoski, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hieman välillistä vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hieman merkitystä. Tarkoituksena on nostaa esim. työmatkaliikkuminen esille. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Hieman merkitystä. Luonnon hyödyntäminen on yksi stressinhallintakeino. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hieman merkitystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Tavoitteena on työyhteisön tuottavuuden kohentaminen. Välillisesti hyötyvät paikalliset hyvinvointialan yritykset uusista asiakkaista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeella on iso merkitys aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Otetaan huomioon hankkeessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on iso merkitys hyvinvoinnin edistämisessä, sillä kaikki toimenpiteet tähtäävät hyvinvoinnin kohentamiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvo toteutuu hankkeessa, sillä kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa hankkeen toimenpiteissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 4 |
| Jonkin verran merkitystä hyvinvoinnin ja itsetunnon kohentamisen kautta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Kulttuuri on myös hyvinvoinnin kohentamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Jonkin verran merkitystä. | ||
Hankkeen päätoteuttajana toimi Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri), ja hankkeen arvioinnista vastasi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen keskeinen tavoite oli tarjota työyhteisöissä toteutettujen kuuden kuukauden hyvinvointiprojektien avulla tukea työntekijöille, jotta he voivat huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja omahoidostaan entistä paremmin.
Hankkeeseen osallistui 14 työyhteisöä ja 266 työyhteisön jäsentä. Intervention käynnistäjänä ja terveydenedistämisen tukena käytettiin alkutilanteessa ja kuuden kuukauden kohdalla tehtyjä kehonkoostumus- ja työkykymittauksia. Lisäksi erityisesti liikunnan edistämistä oli tukemassa älykello ja työyhteisökohtainen hyvinvointisovellus. Hankkeessa tarjotun intervention kustannus osallistujaa kohden, sisältäen osallistujien ajankäytön, oli 200–270 €. Liikunta lisääntyi interventioon osallistuneilla ja kyselyyn vastanneilla keskimäärin 1,5 tuntia viikossa (p=0,012). Keskimäärin paino putosi naisilla reilun kilon ja miehillä yli kaksi kiloa. Interventioon osallistuneiden kuntoluokissa tapahtui siirtymiä myönteiseen suuntaan. Sairauspoissaolopäivät vähenivät intervention aikana keskimäärin 4,13 päivästä 1,86 päivään (vähennystä 2,27 päivää, p=0,032) ja toisaalta taas nousivat hieman 12 kuukauden seurannan kohdalla (3,2 päivään). Myös verrokkiryhmässä liikunta lisääntyi, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Fyysisiä mittauksia tehtiin 168 henkilölle. 68 % painoi kuuden kuukauden seurannan kohdalla vähemmän kuin lähtötilanteessa. Joka toinen laihtui 2 % tai enemmän, joista 53 henkilöllä painoindeksi oli yli 25. Mikäli nämä elintapamuutokset säilyvät, niillä on merkitystä ainakin tavallisimpien elintapasairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien, ilmaantuvuudessa. Kehittämishanke osoitti, että liikunnan lisääminen onnistuu melko yksinkertaisin keinoin. Muutokseen tarvitaan ”heräte”, seurantaa ja yhteisöllistä kannustusta.
Hanke onnistui osallistujatyöyhteisöjen rekrytoinnissa hyvin. Interventioon osallistuneet työyhteisöt aloittivat eri aikaan. Tämä aloituksen eriaikaisuus mahdollisti sen, että intervention toimivuutta pystyttiin arvioimaan ja kehittämään hankkeen toiminta-aikana. Toisaalta koronapandemia muutti sekä aloitus- että loppumittausten aikatauluja. Hankkeessa kerätty aineisto osoitti jatkosuunnan kehittämistyölle, koska erityisesti johtamisen haasteet nousivat usein esille. Seuraavissa hankkeissa johtaminen nostetaan keskiöön ja toimivia työhyvinvoinnin prosesseja kehitetään yhdessä henkilöstön, esihenkilöiden ja organisaatiojohdon kanssa.