RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21742, Kulttuurikasvatus kaikkien ulottuville- nuorten syrjäytymisen ehkäisy

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Syrjäytymisen torjunta helposti tavoitettavan kulttuurikasvatuksen keinoin

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan nuorten syrjäytyminen on nousussa, sekä nuorten liikunnan harrastaminen on laskussa. Lisäksi koululiikunnassa on havaittu tendenssi jossa suositaan pallopelejä ja perinteinen voimistelupohjainen oman kehon hallinta jää aikaisempaa vähäisemmälle huomiolle. Hankkeemme tarkoituksena on omalta osaltamme auttaa näiden negatiivisten kehityssuuntien torjumisessa. Hankkeen tarkoituksena on viedä sirkusharrastus varhaisnuorten ja nuorten ulottuville Kuopion alueen kouluille ja nuorisotaloille ja näin osallistaa nuoria mukaan yhteisöllisyyttä lisäävään ja toimintakykyä parantavaan ja edistävään toimintaan Kuopiossa ja lähiympäristössä. Projekti on suunnattu yläasteikäisille ja sitä vanhemmille osallistujille. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena ovat seuraavat osa-alueet: Nuorten osallistaminen liikuntaan ja yhteiseen tekemiseen sirkuksen keinoin viemällä sirkusharrastus heidän ulottuvilleen ja kohtaamispaikoille kouluissa ja nuorisotaloilla, Kuopion ympärysalueen kouluissa jatkuva säännönmukainen sirkusopetustoiminta nuorille, sekä liikuntavammaisille, että muille erityisryhmille tarjottava toimintakykyä tukeva sirkusopetus. Tavoitteena on, että hanke myös tavoittaa ja tuo yhteen paikalliset ja maahanmuuttaja nuoret tarjoten yhteistä tekemistä ilman kielellisiä esteitä.

Hankkeen suunniteltu toiminta on osallistujille maksutonta, joka osaltaan tukee syrjäytymisen ehkäisyä mahdollistamalla toimintaan osallistumisen myös vähävaraisille ja näin omalta osaltaan ehkäisee eriarvoisuuden syntymistä tarjoten harrastusmahdollisuuksia myös niille, joilla ei olisi varaa harrastusmaksuihin.

Sirkuksessa harrastuksena yhdistyvät kulttuuri ja liikunta, itseilmaisu ja fyysisyys, sekä ryhmässä toimiminen. Toimintamuotona sirkus sopii kaikille edellä mainituille kohderyhmille erityisen hyvin, sillä välineiden kautta on helppo osallistua toimintaan (jongleeraus, tasapainovälineet) ja fyysinen yhdessä tekeminen (esim. pari- ja ryhmäakrobatiassa) rakennetaan luottamusta itseensä ja toisiin. Laji ruokkii nuorten itsevarmuutta, luovuutta, ilmaisutaitoa sekä sosiaalisia taitoja kuten ryhmässä toimimista. Esimerkiksi ihmispyramidin muodostuksessa kaikki ovat yhtä tärkeitä, sekä alimman kerroksen tukipilarit, että ylimpään kerrokseen kiipeävä pyramidin huippu. Sirkus on mukaansa tempaavaa mutta myös fyysistä. Lajin parista nuoret löytävät omia vahvuuksiaan ja huomaavat, että sekä naiset ja miehet, oppilaat ja opettajat voivat toimia yhdessä. Toiminnan fyysisyys ja ammattiin koulutetut ohjaajat opastavat samalla nuoria terveellisiin elämäntapoihin: laji kehittää kokonaisvaltaisesti, jopa useimpia urheilulajeja monipuolisemmin, oman kehon hallintaa ja tuntemusta. Myöhemmällä iällä koordinaatio, tasapaino, voima, notkeus ja fyysinen suorituskyky ja niiden ylläpito ovat hyvällä tasolla ja luonnollinen osa yksilön arkielämää. Toisten edessä esiintyminen opettaa itseluottamusta ja on hyödyllinen taito myöhemmin työelämässä, esimerkiksi puhetta taikka esitelmää pidettäessä. Sirkuksessa yksilöt eivät kilpaile keskenään eikä heitä vertailla toisiinsa. Päinvastoin etsitään jokaisen omia vahvoja puolia joita voimistetaan. Projektissa tärkeää on kunkin osallistujan omien taipumusten ja lahjakkuuden vahvistaminen ja itsensä ymmärtäminen osana kokonaisuutta, jossa jokainen yksilö on yhteiskunnassa arvokas ja hyödyllinen vaikka olemme kaikki erilaisia. Toiminnassa mukana oleminen vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja ja osallisuutta, niin että he paremmin pystyvät hakeutumaan koulutukseen tai työhön. Projektin pitkän tähtäimen tarkoituksena on sosiaalisen osallisuuden ja työelämävalmiuksien vahvistaminen.

Hankkeen lopputuloksena on muodostaa vakiintunutta sirkustoimintaa Kuopion alueella mahdollisimman laajasti siten, että lajin pariin pääsevät osallistumaan nuoret asuinpaikasta ja taloudellisesta taustasta riippumatta, mutta myös parantaa entisestään toimintaedellytyksiä kouluttaa alasta kiinnostuneita aina ammattiin tähtäävään koulutukseen saakka. Toiminnan laajentumisen myötä muodostuu uusia työpaikkoja lajin pariin ja houkuttelee entistä enemmän alan toimijoita Kuopion alueelle.

Hankkeessa on yhteistyökumppanina Kuopion Kaupungin Nuorisopalvelut, joka on ottanut ajatuksen toiminnasta nuorten syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta lämmöllä vastaan. Hankkeen toteuttamisen vaiheet tullaan tarkemmin suunnittelemaan Nuorisopalvelujen ja koulutoimen kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien kanssa toimiva Kompassi Setlementti toimii hankkeessa yhteistyössä. Tavoitteena on toiminnan kautta auttaa maahanmuuttajanuoria integroitumaan yhteiskuntaan ja osallistumaan harrastustoimintaan projektimme kautta. Hankkeeseen haetaan mukaan yhteistyökumppaneiksi Kuopion alueen ja ympäryskuntien koulut, Kuopion nuorisotalot sekä vammaisten toimintayksiköt. Hankkeen aikana on tarkoitus hankkia koulutuksellista osaamista yhteistyön muodossa muilta Suomen sosiaalisen sirkuksen toimijoita. Nuoret on tarkoitus tavoittaa ensisijaisesti kouluilla, jossa järjestetään avointa toimintaa. Lisäksi koulujen lisäksi järjestetään kuopion nuorisotaloilla erillisiä sirkustunteja, joiden tavoitteena on houkutella nuoria mukaan Kuopion nuorisotalojen toimintaan.

Lisäksi erityisliikuntaa tarvitsevilla henkilöillä on rajoitteita, joiden takia heidän on mahdotonta pysyä tavallisen harrastajaryhmän mukana, mutta suuri halu harrastaa ja olla aktiivinen. Näiden ryhmien edustajilta olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja, sillä sirkus mielletään hyväksi ja monipuoliseksi liikuntakykyä tukevaksi lajiksi. Yksi hyvä ja innokas yhteistyökumppani kyseisen kohderyhmän tavoittamiseksi on Hatsalan koulu jonka yhteydessä toimivat myös erityisluokat.

Ensimmäisen vuoden aikana on tarkoitus löytää toimintaan mukaan koulut ja nuorisotalot, joilla voidaan tarjota toimintaa kouluilla ja nuorisotaloilla säännönmukaisesti siten, että kussakin toimipaikassa toimintaa järjestetään vähintään kerran viikossa. Tavoitteena on saada ensimmäisen syksyn ja kevään aikana mukaan vähintään viisi koulua ja ainakin kaksi nuorisotaloa. Hankkeen toisen syksyn alusta toimintaa laajennetaan siten, että toimintapaikkoja on 10 koulua Kuopion alueella ja 3-4 nuorisotaloa. Ensimmäisen vuoden aikana tutustutaan eri lajeihin monipuolisesti. Hankkeen toisen toimintavuoden aikana säännöllistä toimintaa jatketaan ja lisäksi tutustutaan myös muihin kokonaisuuden tuottamiseen liittyviin toimintoihin. Tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia nuorille osallistua esityksen valmistamisen eri vaiheisiin: esiintymiseen, esitysasun valmistamiseen, esitysten valojen ja äänien toteuttamiseen, markkiniointiin ym. osallistujien mielenkiinnon mukaan. Jokainen osallistuja on osana kokonaisuutta ja yhtä tärkeä toimija.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajanuoret, sekä erityisryhmät kuten liikunta- ja kehitysvammaiset nuoret.
Koulut, nuorisotalot, yhdistykset, Kuopion kaupunki.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke vaikuttaa koko yhteiskuntaan parantaen nuorten valmiuksia ja mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Projektin pitkän tähtäimen tarkoituksena on sosiaalisen osallisuuden ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Hanke ehkäisee syrjäytymistä ja siitä aiheutuvia ongelmia. Välillisiä kohderyhmiä ovat näin ollen Kuopion alueen nuorisopalvelujen toimintayksiköt, yhteistyökumppanit sekä kaikki alueella nuorille palveluja tarjoavat ja nuoria työllistävät tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 101 399

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 44 483

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 101 399

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 483

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Ei, useita eri paikkoja

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 280

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Ulkopuolista asiantuntijaa analyysin laatimiseen ei ole käytetty. Nuorten parissa sukupuoli-identiteetti kehittyy ja varsinkin maahanmuuttajanuorten kohdalla erilaiset käsitykset sukupuolirooleista aiheuttavat ristiriitaa nuorille. Varsinkin nuoret naiset saattavat joutua perheen ja ympäröivän yhteiskunnan ristipaineeseen. Sitoutuminen perinteisiin sukupuolirooleihin sekä nuoriin kohdistuvat velvollisuudet sekä paineet omista tai ulkopuolilta tulevista odotuksista saattavat rajoittaa nuorten osallistumista yhteiseen toimintaan. Hankkeessa pyritään edesauttamaan nuorten (myös maahanmuuttajanuoret) aktiivisuutta sekä nostaa heidän kyvykkyyttään esiin taiteen keinoin. Hankkeen toiminta ei ole sukupuoleen ja rooleihin sidoksissa vaan toiminnassa kohdistuu vahvasti kaikille avoin yhteinen ja sosiaalinen tekeminen ja näin edesauttaa nuoria tasavertaisina osallistujina samalla saamaan tasa-arvokoulutusta

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimintavat mahdollistavat eri sukupuolta olevien ja eri taustoista tulevien tasavertaisen osallistumisen ja näin perinteisiin sukupuolisidoinnaisiin toimintoihin liittyvien uskomusten ja ajatusten kyseenalaistamisen, yhdessä pohtimisen sekä omien ja muiden rajojen tunnistamisen. Menetelmät myös rohkaisevat kokeilemaan uudenlaisia rooleja, mm. asettumaan fyysisen tekemisen kautta tuettavaksi tai tukijaksi. Usein toimintamallit ovat sukupuolittuneita ja naisten on helpompaa olla vietävänä ja nostettavana ja miesten taas toisinpäin. Sirkustoiminnassa näitä rooleja voidaan sekoittaa. Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa rohkaistaan osallistujia aktiiviseen rooliin sukupuolesta riippumatta, sekä tekemään perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia ratkaisuja ja tulkintoja. Menetelmiä käytetään hankkeessa edistämään ihmisten kohtaamista ihmisinä, ilman stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Nuorten miesten asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää, sillä he ovat keskeisessä roolissa tasa-arvon edistämisessä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssakäymistä suomalaisten kanssa edistetään ja rohkaistaan kohtaamaan ihminen ihmisenä, sukupuoleen liittyvät stereotypiat unohtaen

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on nuorten osallistuminen sukupuolesta riippumatta ja näin tasavertaisuuden edistäminen eri sukupuolen ja eri taustoista tulevien nuorten välillä. Tämän toiminnan myötä hanke myös edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	4	4
Hankkeen yhtenä osa-alueena on sirkuksen osaamisen ohella kehittää kädentaitoja ja luoda esityksiä. Esitysten asut ja monet materiaalit pyritään hankkeessa luomaan kierrätysmateriaaleista ja näin hankkeen myötä edesauttaa ja juurruttaa ajatusta nuorten pariin kestävistä luonnonmateriaalien käytöstä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	7
Hanke edistää työllisyyttä kulttuurialan parissa alueella. Hanke sekä parantaa nykyisten työntekijöiden työllisyyttä että lisää heidän osaamistaan hyvinvointi- ja sosiaalisektorilla pidemmällä tähtäimellä sekä luo uusia työpaikkoja alueelle. Osaamisen kehittyessä ja yhteistyöverkoston rakentuessa kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden työntekijöiden pariin kaikkien työllistymismahdollisuudet monipuolistuvat. Hankkeissa hyödynnetään mahdollisimman paljon paikallista osaamista ja yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden välillä. Näin hankkeen myötä luodut kumppanuudet voivat jatkua ja edistää paikallista toimintaa myös hankkeen jälkeen. Yhteistyökumppanuuksia luodaan mm. kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalisektorien välille sekä alueen kouluihin ja oppilaitoksiin. Nuorten rohkeus ja kyky asettaa tavoitteita kasvaa sekä fyysisen tekemisen myötä fyysinen suorituskyky paranee mitkä omalta osaltaan lisäävät nuorten mahdollisuuksia pärjätä ja kehittyä työelämässä. Nuoret saattavat saada luovien ja toiminnallisten menetelmien käytöstä uusia ideoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeen myötä pystytään kehittämään edelleen uusia toimintamuotoja koulujen, oppilaitosten, nuorisokeskusten ja kulttuuritoimien välille ja juurruttamaan näitä pysyväksi toiminnaksi. Uudet toimintamallit voidaan myös monistaa muulle Suomeen vastaaviin ympäristöihin.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke edistää vahvasti hyvinvoinnin edistymistä ja kehittymistä. Toimintaan osallistuvat nuoret kokevat kuuluvansa ryhmään, heidän sosiaaliset taidot kehittyvät sekä sosiaalinen verkosto laajenee. Itseluottamus paranee, he löytävät omia vahvuuksiaan ja pääsevät omille jaloilleen sekä aktiivisiksi toimijoiksi. Sirkuksen käyttö luo hyvinvointia myös hankkeeseen osallistuvien toimijoiden työntekijöille, jotka pääsevät mukaan luovaan tekemiseen ja saavat koulutusta uusista työskentelymenetelmistä.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hanke tukee sukupuolten välinen tasa-arvon kehittymistä mahdollistamalla sukupuolirooleista vapaan toiminnan ja toimintamuodot sirkuksen keinoin. Nuoria kannustetaan avarakatseisuuteen sekä ajatusmalliin, jossa jokaisen mahdollisuudet ja oikeudet nähdään samanlaisina sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankeen tavoitteena on osallistaa mukaan myös maahanmuuttajanuoria minkä kautta hanke tukee nuorten kulttuuri-identiteettiä ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista, erityisesti suomalainen kulttuuri huomioon ottaen. Hanke lisää myös kantasuomalaisten ymmärrystä ja arvostusta maahanmuuttajataustaisia nuoria kohtaan.
Kulttuuriympäristö	9	9
Hankkeen toiminta peilaa vahvasti kulttuurimaailmaan ja hankkeen myötä kulttuuritoiminta ja luova ala kehittyy luontaiseksi osaksi nuorten arkea. Kulttuurin parista voi ammentaa luovuutta ja jalostaa tätä edelleen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa pystytään myös edistämään monikulttuurista kulttuuriympäristöä ja vuoropuhelua suomalaisen ja muiden kulttuureiden kulttuuriperinnön välillä rikastuttaen edelleen sekä suomalaista että ulkomaalaista kultturiperimää
Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli viedä sirkusharrastus varhaisnuorten ja nuorten ulottuville Kuopion alueen kouluille ja nuorisotaloille ja maksuttoman toiminnan kautta osallistaa nuoria mukaan yhteisöllisyyttä lisäävään ja toimintakykyä parantavaan ja edistävään toimintaan. Hankkeen lopputuloksena oli tavoitteena muodostaa vakiintunutta sirkustoimintaa Kuopion alueella mahdollisimman laajasti siten, että lajin pariin pääsevät osallistumaan nuoret asuinpaikasta ja taloudellisesta taustasta riippumatta, mutta myös parantaa entisestään toimintaedellytyksiä.
Hankkeen pääasiallinen yhteistyökumppani oli Kuopion Kaupunki, Nuorisopalvelut ja koulutoimi. Hanke käynnistyi aktiivisesti ja maksutonta säännönmukaista sirkustoimintaa tarjottiin alueen nuorisotaloilla ja kouluilla. Lisäksi hankkeen aikana tarjottiin mahdollisuus kokoontua ja tutustua sirkuksen maailmaan useiden erilaisten työpajatoimintojen kautta. Järjestimme nuorille avoimia sirkusaiheisia elokuvailtoja sekä sirkukseen liittyviä työpajoja eri aiheiden ympäriltä.
Hankkeen aikana kaikkeen toimintaan osallistui yhteensä 190 nuorta. Hankkeen aikana saimme luotua yhteistyömalleja eri toimintayksiköiden kanssa, joita on tarkoitus kehittää ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuudessa. Osallistujista osa jatkoi hankkeen jälkeen aktiivisena harrastajana muussa toiminnassamme

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot