RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21725, Moninaisesti parempi - nostetta maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijauriin

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Moninaisesti parempi – nostetta maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijauriin -hankkeen tavoitteena on edistää Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työllisyyttä ja asiantuntijuutta. Hanke koostuu kolmesta osakokonaisuudesta, joiden tavoitteena on:

Moninaisesti parempi asiantuntijaorganisaatio
i) luoda sukupuolitietoisia ja monimuotoisuutta edistäviä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin

Moninaisesti parempi työura
ii) vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijaosallisuutta ja työllisyyttä sekä

Moninaisesti parempi yhteiskunta
iii) purkaa maahanmuuttajanaisiin liitettyjä stereotypioita yleistajuisen tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän keinoin.

Hankkeen ensimmäisen osakokonaisuuden kohderyhmä ovat henkilöstöhallintoon ja rekrytointiin osallistuvat henkilöt asiantuntijaorganisaatioissa sekä organisaatioiden ylin ja keskijohto. Hankkeen toiminta keskittyy erityisesti julkisiin organisaatioihin. Toisen osakokonaisuuden kohderyhmä ovat Suomeen muuttaneet naiset. Hankkeen toiminta liittyy erityisesti korkeasti koulutettuihin, mutta työelämän ulkopuolella tai koulutustaan tai osaamistaan vastaamattomissa työtehtävissä oleviin Suomeen muuttaneisiin naisiin sekä yrittäjinä toimiviin naisiin. Kolmannen osakokonaisuuden kohderyhmä ovat viranomaiset, työelämäpalveluissa toimivat ja oppilaanohjaajat, kotouttamistyötä tekevät toimijat julkisilla ja kolmannella sektorilla, maahanmuuttajataustaiset naiset ja tytöt sekä laaja yleisö Suomessa.

Hankkeen (2019–2022) päätoteuttajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja osatoteuttajana Työterveyslaitos (TTL). Monimuotoisuusbarometrin toteuttamisessa TTL:n kumppaneina toimivat Henry ry ja KT Kuntatyönantajat.

Hanke tuo aiempaa paremmin saataville tutkimukseen perustuvaa tietoa maahanmuuttajataustaisten naisten urakehitykseen liittyvistä haasteista, asemasta työelämässä sekä osaamisesta. Tiedon avulla kehitetään työelämää ja asiantuntijaorganisaatioiden käytäntöjä. Hankkeessa kehitetty malli ja konkreettiset työkalut tukevat työnantajia lakisääteisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisessa. Yleistajuinen tutkimukseen perustuva tieto auttaa purkamaan maahanmuuttajataustaisiin naisiin liitettyjä stereotypioita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät on tunnistettu osatavoitteittain seuraavasti:

i) Moninaisesti parempi asiantuntijaorganisaatio

- Henkilöstöhallintoon ja rekrytointiin osallistuvat henkilöt asiantuntijaorganisaatioissa sekä organisaatioiden ylin ja keskijohto. Hankkeen toiminta keskittyy erityisesti julkisiin organisaatioihin (ml. kunnat ja maakunnat).

ii) Moninaisesti parempi työura

- Suomeen muuttaneet naiset, ml. asiantuntijatehtävissä sekä yrittäjinä toimivat naiset. Hankkeen toiminta liittyy erityisesti korkeasti koulutettuihin, mutta työelämän ulkopuolella tai koulutustaan tai osaamistaan vastaamattomissa työtehtävissä oleviin Suomeen muuttaneisiin naisiin.

iii) Moninaisesti parempi yhteiskunta

- Viranomaiset, työelämäpalveluissa toimivat ja oppilaanohjaajat, kotouttamistyötä tekevät toimijat julkisilla ja kolmannella sektorilla, maahanmuuttajataustaiset naiset ja tytöt sekä laaja yleisö Suomessa

Lomakkeen kohdassa 12 on esitetty numeeriset arviot hankkeen osallistujista seuraaviin arvioihin pohjautuen:

12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä (n=4)
Kolme suurta asiantuntijayritystä sekä yksi pieniä asiantuntijayritys esim. ajatuspaja. Yritykset eivät ole varsinaisia hyödynsaajia hankkeessa, eivätkä ne harjoita hankkeessa taloudellista toimintaa.

Hankkeeseen rekrytoidaan ensisijaisesti julkisella puolella toimivia asiantuntijaorganisaatioita (n=4), mutta mahdollisesti myös yksityisellä puolella toimiva/toimivia, mikäli julkisia organisaatioita ei saada mukaan riittävästi. Alustavia tunnusteluja ja lähestymisiä on tehty rahoittajan myönteisen ilmoituksen jälkeen, mutta varmuudella sitoutuneita organisaatioita ei toistaiseksi ole. Neljä kohdeorganisaatiota on arvioitu riittäväksi määräksi, jotta yrityshaastatteluista saadaan tietoa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten naispuolisten työntekijöiden työllistymiseen johtaneista poluista ja heidän kokemuksistaan työyhteisöissä, organisaatioiden kokemuksista ja käytännöistä maahanmuuttajataustaisten naisten osallistamisesta sekä osaamisen ja työpanoksen hyödyntämisessä. Tarvittaessa organisaatioita voida ottaa mukaan enemmän, esimerkiksi mikäli mukaan otettavissa organisaatioissa ei ole tutkimuksen kannalta riittävästi naispuolisia maahanmuuttajataustaisia naisia. Vaihtoehtoisesti naispuolisten haastateltavien määrä voidaan tarpeen tulleen lisätä muilla tavoin, kuten lumipallomenetelmällä.

Mukaan tulevien organisaatioiden rooli rajautuu tutkimukseen kohteena olemiseen, haastateltavien löytämiseen ja kehitettävän mallin kommentointiin. Organisaatiot eivät harjoita liiketoimintaa hankkeessa. Organisaatiot eivät saa hankkeessa mukana olosta taloudellista hyötyä.

Haastatteluja on toteutettu kolmessa organisaatiossa. Muutoshakemuksella täydennetään, että tutkimukseen osallistuvien organisaatioiden määrästä keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa toukokuussa 2021. Ohjausryhmä suositteli pienen tai keskisuuren yrityksen asiantuntijahaastatteluita, mutta jätti tarkemman toteuttamistavan hanketoteuttajan arvioitavaksi (keskustelu on kirjattu kokouksen pöytäkirjaan 27.5. 2021).

12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät (n=130)

Moninaisesti parempi asiantuntijaorganisaatio

i) luoda sukupuolitietoisia ja monimuotoisuutta edistäviä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin

• THL kehittää mallin moninaisuuden lisäämiseksi asiantuntijaorganisaatioissa työpajamuotoisesti. Työpajatyöhön osallistuu 30 henkilöä, joista 20 naisia. Osallistujista 25 henkilöä on arviolta 30–54-vuotiaita ja 5 osallistujaa on iältään yli 54 vuotta.

Työpajaosallistujista kertyy 30 ohjaus- ja konsultointipäivää kohtaan 12.3. (30 hlöä x 1 pv).

• Tasa-arvoindikaattoreiden kehittämistyöhön osallistuu 30 henkilöä, joista 20 naisia. Osallistujista 25 henkilöä on arviolta 30–54-vuotiaita ja 5 osallistujaa on iältään yli 54 vuotta.

Indikaattorityöhön osallistuvista kertyy 30 ohjaus- ja konsultointipäivää kohtaan 12.3. (30 hlöä x 1 pv).

• THL:n koordinoimaan kehittämisverkostoon, joka kokoontuu 4 kertaa (yhteensä 2 lähiopetuspäivän verran tunteja), osallistuu 30 henkilöä. Osallistujista 20 on arvioitu olevan naisia. Osallistujista 20 henkilöä on arviolta 30–54-vuotiaita ja 10 osallistujaa on iältään yli 54 vuotta.

Kehittämisverkoston osallistujista kertyy yhteensä 60 lähiopetuspäivää kohtaan 12.3.

Moninaisesti parempi työura

ii) vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijaosallisuutta ja työllisyyttä

• TTL:n haastattelut (n=35): 20 asiantuntijatehtävissä työskentelevää maahanmuuttajataustaista naista sekä 10 esimiestehtävissä ja 5 HR-tehtävissä työskentelevää henkilöä, joista 5 naista. Muutoshakemuksella täydennetään, että haastatteluvaiheessa on havaittu, että saturaatiopiste on saavutettu 31 asiantuntijahaastattelun jälkeen.

Moninaisesti parempi yhteiskunta

iii) purkaa maahanmuuttajanaisiin liitettyjä stereotypioita yleistajuisen tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän keinoin.

• TTL:n roolimallitarinoihin osallistuvat työssä olevat maahanmuuttajataustaiset naiset (n=5).

Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan Monimuotoisuus-barometrin anonyymiin kyselyyn vastaavat henkilöt (n=230), joista naisia (n=161)

12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät

Lähiopetuspäivät (n=60)
• Kehittämisverkoston osallistujista kertyy yhteensä 60 lähiopetuspäivää.

Ohjaus- ja konsultointipäivät (n=60)
• Työpajaosallistujista kertyy 30 ohjaus- ja konsultointipäivää.
• Indikaattorityöhön osallistuvista kertyy 30 ohjaus- ja konsultointipäivää.

Etäopetuspäivät (n=30)
• Webinaariosallistujista kertyy 30 etäopetuspäivää. Webinaarin osallistujia ei ole laskettu hankkeen aloittaviksi henkilöiksi, koska heiltä ei saada aloitus- tai lopetustietoja.

Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäiviin ei ole laskettu mukaan hankkeen kokopäiväisen pääseminaarin osallistujia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät on tunnistettu osatavoitteittain seuraavasti:

i) Moninaisesti parempi asiantuntijaorganisaatio

- Henkilöstöhallintoon ja rekrytointiin osallistuvat henkilöt yksityisyrityksissä, järjestöt.

ii) Moninaisesti parempi työura

- Maahanmuuttajataustaiset tytöt sekä maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka ovat vailla muodollista koulutusta tai vähän koulutettuja

iii) Moninaisesti parempi yhteiskunta

- Kansainvälinen tiedeyhteisö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 779 214

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 719 289

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 974 019

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 899 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 126

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelussa on tehty huolellinen tarvekartoitus sukupuolinäkökulmasta. Tarvekartoituksen perusteella hankkeessa on päädytty keskittymään koulutettujen maahanmuuttajanaisten työelämäkysymyksiin, mutta sen monet konkreettisista tuotoksista hyödyttävät myös laajemmin intersektionaalista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä sekä stereotypioiden ja segregaation purkua työelämässä. Siten se hyödyttää myös esimerkiksi maahanmuuttajamiehiä sekä eri sukupuolta olevia ihmisiä, jotka ovat työelämän ulkopuolella tai koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toteutuksen kaikissa vaiheissa. Hankkeen ydintiimi, ohjausryhmä sekä osatoteuttajat saavat heti hankkeen alussa perehdytyksen sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen keskeisistä tavoitteista ja keinoista, minkä avulla tasa-arvon edistämisen tavoite voidaan integroida hankkeen kaikkien osakokonaisuuksien toimintaan. Hankkeelle laadittaviin tarkempiin seurantaindikaattoreihin sisällytetään sukupuolten tasa-arvoa mittaavia indikaattoreita, ja sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon myös kaikessa hankkeen tulosten raportoinnissa ja viestinnässä sekä hankkeen tapahtumissa. Hankkeella on käytössään THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntemus ja laaja asiantuntijaverkosto.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän ehkäisy sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella ovat hankkeen päätavoitteita ja kulkevat mukana sen kaikissa osatavoitteissa ja toimenpiteissä. Hankkeessa sukupuolten tasa-arvon edistämisen lähestymistapa on intersektionaalinen eli se ottaa huomioon myös yhdenvertaisuuskysymykset sekä niiden yhteenkietoutumisen sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolen moninaisuuden kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	3
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden minimoiminen ovat hanketoimintaa ohjaavia arvoja. Hankkeessa käytetään sähköisiä työskentelyalustoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Paperisia tulosteita käytetään vain harkinnanvaraisesti ja tiedotusta hoidetaan mahdollisimman paljon verkkopohjaisia välineitä käyttäen. Mahdollisessa matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	1
Hankkeen toiminta ei vaikuta luonnon monimuotoisuuteen, kasveihin ja eliöstöön eikä hankkeen toiminta kohdistu luonnonsuojelualueille.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	1
Hanke ei suoranaisesti liity Natura 2000 -ohjelmaan, mutta hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Hankkeessa edistetään sähköisten työskentelyalustojen ja -materiaalien käyttöä. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan sähköisiä julkaisumuotoja ja vältetään turhia paperitulosteita. Hankkeessa vältetään kertakäyttömateriaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	2
Hankkeen toteuttajat välttävät turhaa sähkönkulutusta. Hankkeen osatoteuttajat huomioivat ympäristöseikat energian hankinnassa ja kulutuksessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	6
Hankkeen myötä saadaan eri taustaisia työntekijöitä asiantuntijaorganisaatioiden tehtäviin eri puolille maata.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita kuten tietoa, toimintamalleja ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan seminaareja, joihin osallistuminen on mahdollista verkkopohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta. Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Matkoissa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähenemiseen. Hankkeen kokouksiin voi osallistua sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Kokouspaikat valitaan helposti julkisella liikenteellä saavutettaviin paikkoihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen yleisenä tavoitteena on edistää Suomeen muuttaneiden naisten työllisyyttä ja osallisuutta organisaatioita ja tiedeviestintää kehittämällä. Työ ja osallisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä, eli siten hankkeen toiminta pyrkii nimenomaan hyvinvoinnin edistämiseen. Hanke pyrkii edistämään erityisesti Suomeen muuttaneiden naisten hyvinvointia luomalla sukupuolisensitiivisiä ja monimuotoisuutta edistäviä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin, vahvistamalla maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijaosallisuutta sekä purkamalla maahanmuuttajataustaisiin naisiin liitettyjä stereotypioita tiedeviestinnän keinoin.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Tasa-arvon edistäminen on keskeinen osa kaikkea hankkeen toimintaa. Hankkeessa toteutetaan tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuusasiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Hanke edistää tasa-arvoa luomalla sukupuolisensitiivisiä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä sekä tuottamalla tietoa Suomeen muuttaneista naisista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankkeessa tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa yhteiskuntavastuu- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä ja luodaan monimuotoisuutta edistäviä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin. Hankkeessa tuotettava tieto Suomeen muuttaneiden naisten hyvinvoinnista edistää yhdenvertaisuuden toteutumista, koska tietoon perustuen voidaan edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Eriarvoisuuden vähentäminen on mahdollista tuotetun tiedon avulla, kun terveyden, hyvinvoinnin ja toiminta- ja työkyvyn esteet tunnistetaan. Hankkeeseen rekrytoidaan maahanmuuttajataustaisia naisia.
Kulttuuriympäristö	8	8
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa moninaisuuden näkemistä voimavarana yhteiskunnassa ja työelämässä. Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja asiantuntijaorganisaatioihin.
Ympäristöosaaminen	1	1
Hankkeen toiminta ei olennaisella tavalla liity ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Moninaisesti parempi -hanke oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2019–2022. Hankkeen tavoitteena oli edistää työelämän moninaisuutta ja Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työllisyyttä ja asiantuntijuutta tutkimus- ja kehittämistyön keinoin.

Hankkeen kehittämistyönä luotiin sukupuolitietoisia ja monimuotoisuutta edistäviä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin, muun muassa rekrytointiin ja kielitietoiseen työskentelyyn keskittyen. Työterveyslaitos selvitti Monimuotoisuusbarometrillä henkilöstöalan ammattilaisten (n=250) näkemyksiä ja asenteita suomalaisten organisaatioiden monimuotoisuudesta, kiinnittäen erityistä huomiota organisaatioiden rekrytointikäytäntöihin. Barometrin tulosten pohjalta laadittiin kymmenen monimuotoisuutta edistävää rekrytointisuositusta, jotka julkaistiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi. Monimuotoisuusbarometri ja rekrytointisuosituksista laadittu mediatiedote ylittivät kansallisen uutiskynnyksen, ja suositukset saivat paljon huomiota niin mediassa kuin työpaikoilla.

THL toteutti hankkeessa monimuotoisuutta edistävän rekrytointikokeilun. Kokeilussa rekrytoitiin kaksi projektitutkijaa, viidellä eri monimuotoisuutta edistävällä rekrytointikeinolla. Rekrytointikeinoja olivat monimuotoisuuslausekkeen käyttö, tehtävään edellytettävän kielitaidon kriittinen arviointi, anonyymi osaamisnäyte, viestiminen verkostoissa sekä hakijaviestintään panostaminen. Kokeilua arvioitiin työnhakijan ja työnantajan näkökulmasta THL:n Raportti-sarjan julkaisussa, ja kokeilu palkittiin vuoden 2021 Rekrytointialan Kehittäjä -palkinnolla. Hanke koulutti lukuisia valtionhallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita sukupuolitietoisista ja monimuotoisuutta edistävistä rekrytointikäytännöistä jakaen konkreettisia esimerkkejä THL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta. THL:n case-esimerkit pääsivät mukaan myös kaikille avoimeen Monimuotoinen työelämä – tietoa ja työkaluja julkishallinnolle -verkkokoulutukseen (eOppiva).

Hanke kehitti kielitietoista toimintaa työelämässä, jonka avulla voidaan poistaa ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä ja mahdollistaa työskentely myös kehittyvällä kielitaidolla. Hanke julkaisi puheenvuoroja ja blogikirjoituksia kielitietoisuudesta asiantuntijatyön kontekstissa. Kielitietoisesta toiminnasta tuotettiin kahdeksan sarjakuvaa, jotka kuvaavat visuaalisesti kielitietoisen työyhteisön arkea. Sarjakuvat on piirtänyt kuvataiteilija Warda Ahmed.

Hanke julkaisi Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -oppaan tukemaan asiantuntijaorganisaatioita monimuotoisuustyössä. Opasta varten haastateltiin esihenkilöitä, HR:n edustajia ja maahan muuttaneita asiantuntijoita monimuotoisista organisaatioista. Organisaatioille suunnatun oppaan pariksi kehitettiin myös maahan muuttaneille naisille suunnattu Kansainvälisenä osaajana Suomessa – Suuntana työelämä -opas. Opas laadittiin maahan muuttaneiden korkeasti koulutettujen, työllistyneiden naisten haastatteluiden pohjalta. Oppaan tavoitteena on antaa tukea työn hakemiseen sekä oman osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Oppaisiin sisältyy myös stereotypioita haastavia ja organisaatioita tukevia videoita, joissa muun muassa haastatellaan asiantuntijatyötä tekeviä maahan muuttaneita naisia.

Hankkeen tutkimustyö keskittyi tuottamaan uutta tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ulkomaalaistaustaisessa väestössä sekä Suomeen muuttaneiden naisten työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Hanke julkaisi selvityksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Tutkimus perustui 40 ulkomaalaistaustaisen sateenkaari-ihmisen yksilöhaastatteluun sekä kahdeksaan ammattilaisten fokusryhmähaastatteluun. Tutkimustulokset keskittyvät pakkomuuton, terveyden ja hyvinvoinnin, syrjinnän sekä uskonnon teemoihin. Raportti sisältää suosituksia siitä, miten moninkertaisiin vähemmistöihin tilannetta voidaan parantaa Suomessa. Osallistavan tutkimuksen periaatteita soveltaen, tutkimusraporttia kuvitettiin queer-taiteilija The Queerdom of God, Mire Mrouén luomilla kuvilla. Tutkimuksen suunnittelussa, tiedon keräämisessä ja raportoinnissa toteutettiin kielitietoisuuden periaatetta; raportti muun muassa kirjoitettiin alun perin englanniksi ja käännettiin suomeksi.

Hanke julkaisi uutta tutkimustietoa Suomeen muuttaneiden naisten työllisyydestä ja hyvinvoinnista käyttäen THL:n väestötutkimusaineistoja. Lisäksi hankkeessa tutkittiin korkeasti koulutettujen, työttömien Suomeen muuttaneiden ja suomalaissyntyisten naisten työllistymispolkuja, hyödyntäen kansallisesti edustavaa rekisteriainestoa. Hanke julkaisi myös työelämän tasa-arvon nykytilaa ja keskeisiä tasa-arvo-ongelmia intersektionaalisesta näkökulmasta kuvaavia indikaattoreita ja niiden sisältöjä visualisoivia infograafeja (15 kpl). Infograafit tarjoavat työllisyydestä aiemmin julkaisematonta tietoa esimerkiksi naisten ja miesten osuuksista nais- ja miesenemmistöisten alojen (EHW- ja STEM-alat) ammateissa sekä tasa-ammateissa työskentelevistä syntyperän ja koulutustason mukaan.

Hanke näkyi julkisuudessa poikkeuksellisen merkittävällä ja valtakunnallisella tavalla. Hankkeen vahvuuksia olivat asiantuntijuuden jakaminen ja innovatiivinen asiantuntijaviestintä. Hankkeen päivittäisviestinnän kanavana toimi hankkeen Twitter-tili, jolla saatiin näkyvyyttä hankkeessa toteutetulle työlle. Kaikessa toiminnassaan hanke edisti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä inklusiivista ja intersektionaalista tutkimus- ja kehittämistyötä. Lisätietoa hankkeesta www.thl.fi/moninaisesti ja www.ttl.fi/moninaisesti.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat