|
|
|
Hankekoodi: S21711
Hankkeen nimi: Henkilöstöliikunnalla virtaa ja vireyttä (HEVI)
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.8.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Savon Liikunta
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1440589-3
Jakeluosoite: Haapaniemenkatu 10 A
Puhelinnumero: 0447177011
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.pohjois-savonliikunta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikkinen Tiina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447177011
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työikäisiä on väestöstämme merkittävä osa (62%), joten toimenpiteillä työikäisen väestön hyvinvoinnin lisäämiseksi on merkitystä koko kansakunnan hyvinvointiin. Ensimmäistä kertaa tehty liikuntapoliittinen selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa ja päämääränä on lisätä ihmisten fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaa tulee olla tarjolla kattavasti elämänkulun kaikissa vaiheissa ja siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Työyhteisöissä elämäntapaohjaus ja liikuntaneuvonta tulee saada osaksi työterveyshuoltoa, työmatkaliikuntaa tulee edistää ja työyhteisöliikuntaa lisätä. Noin 25% suomalaisista ei liiku ollenkaan ja noin puolet liikkuu 1-2 kertaa viikossa, jolloin liikuntasuositukset terveyden ylläpitämiseksi ei täyty.
Henkilöstöliikunnalla virtaa ja vireyttä - hanke tarjoaa kuopiolaisille yrityksille toimintamallin henkilöstöliikunnan kehittämiseen ja uuden toimintamallin luomiseen. Henkilöstöliikunnan kehittämistoimenpiteinä kartoitetaan yrityksen henkilöstöliikunnan nykytila ja kartoituksen perusteella valitaan kehittämistoimenpiteet. Kehittämistoimenpiteinä toteutetaan koulutuksia ja työpajoja. Henkilöstöliikunnan kehittämistoimilla on tavoitteena aktiivisuuden lisääntyminen työssä ja työmatkoilla, ilmapiirin ja yhteishengen nostattaminen sekä kehittää uusia toimintamallia yrityksen käyttöön.
Henkilöstöliikunnan kehittämiseen sisältyy yksilöllistä elintapaohjausta, jonka tavoitteena on henkilöstön työ- ja toimintakyvyn kohentaminen ja palauttaminen, työelämässä mukana pysyminen ja työurien pidentäminen. Työhyvinvointia lisäämällä lisätään työntekijöiden tuottavuutta ja vähennetään sairauspoissaoloja. Liikunnan lisäksi neuvonnassa annetaan tukea ja tietoa ravitsemukseen ja muihin hyvinvoinnin kannalta elämän tärkeisiin osa-alueisiin, kuten uni ja palautuminen. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä tarpeen mukaan ko. yrityksen työterveyshuollon kanssa.
Tavoitteena on että hankkeen toimenpiteillä aikaansaadut muutokset jäävät elämään, jolloin organisaatiot päivittävät vuosittain henkilöstöliikunnan vuosisuunnitelmansa ja järjestävät vuosittain yhteisesti johdolle ja työntekijöille teemoitetun työhyvinvoinnin koulutuspäivän. Osana henkilöstöliikuntaa on tavoittena juurruttaa yksilöiden työkyvyn kohentaminen mm. elintapaohjauksella. Toiminnan jatkuvuus hankkeen päätyttyä varmistetaan kokoamalla yritykseen toimiva henkilöstöliikunnan työryhmä, jonka tehtävä on henkilöstöliikuntasuunnitelman vuosittainen päivittäminen, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen sekä toiminnan seuranta ja kehittäminen. Työryhmä edistää henkilöstön liikuntatietoisuutta ja kannustaa työyhteisöä terveyttä edistäviin elämäntapoihin.
Henkilöstöliikunnalla virtaa ja vireyttä-hankkeen kohdeorganisaatiot ovat Savon Media / Savon Sanomat, Savon LVI-talo, Junttan Oy sekä FinnHarvest Oy.
Henkilöstöliikunnan kehittämistoimenpiteillä on vaikutusta koko yrityksen henkilöstöön ja organisaatioon. Kehittämistoimenpiteissä on mukana sekä esimiehet että henkilöstö. Osana henkilöstöliikunnan kehittämistä pilotoidaan yksilöllistä elintapaohjausta, jossa kohderyhmänä on hankkeessa mukana olevien yritysten 50+ ikäiset ja osatyökykyiset sekä ne joiden työssä jaksamisessa on vaikeuksia. Tavoitteena on saada ko. henkilöt mukaan siten, että heillä on oma motivaatio ja halu oman työkyvyn kohentamiseen. Tarvittaessa teemme yhteistyötä ko. yrityksen työterveyshuollon kanssa.
Pääkohderyhmien lisäksi hankkeen toimenpiteet leviävät yrityksen muihin toimipisteisiin ja yritys voi hyödyntää hankkeessa luotuja toimintoja myös eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Välillisesti toimenpiteet vaikuttavat yrityksen asiakkaisiin ja viikottaisessa yhteistyössä oleviin tahoihin, koska hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy myönteisenä ilmapiirinä ja heijastuu asiakaspalveluun sekä työvireyteen. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen positiivinen käyntikortti.
Välillisesti hankkeella on vaikutusta osallistuvien yritysten työntekijöiden lähipiiriin. Hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen heijastuu laadukkaampaan ja aktiivisempaan arkeen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 115
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 115
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 86 038
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 038
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Materiaalihankinnoissa huomioidaan ekologisuus ja paperitulosteiden määrä minimoidaan. Ulkoliikuntamahdollisuuksia suositaan liikunnallisten ohjauskertojen toteutuksessa. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia luonnonvarojen kasvulle ja kehitykselle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 4 |
| Liikkuminen on yksi ilmastonmuutoksen ristitekijä ja tässä hankkeessa kannustetaan työmatkaliikuntaan ja liikkumiseen työpäivän aikana jalan tai pyörällä mikäli se on välimatkojen perusteella mahdollista. Kannustamme käyttämään julkisia tai kulkemaan työ- ja arkiasiointimatkat pyörällä tai kävellen. Hanke toteutetaan kaupunkialueella joten hankkeen toteuttamiseksi ilmastoa ei kuormiteta. Välillisenä vaikutuksena yhä useammat tulevat jatkossa käyttämään tulevia kaupunkipyöriä työmatkoihinsa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 3 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Työmatkaliikuntaan kannustaminen luo vähemmän päästöjä. Välillisenä vaikutuksena oman liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen lisää arkiasioinnin ja hyötyliikunnan määrää. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000- ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Tulosteiden määrä pyritään minimoimaan ja tulostamaan kaksipuoleisesti. Osa aineistosta toimitetaan sähköisessä muodossa. Materiaalihankinnoissa painotetaan ekologisuutta sekä uusien välineiden hankintaa harkitaan taloudellinen kestävyys huomioiden. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella on vaikutuksia hankkeessa toimivien kohdeorganisaatioiden liiketoiminnan tuottavuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen ja sitä kautta elinkeinorakenteen kehittämiseen. Välillisenä vaikutuksena paikallisia liikuntapaikkoja ja palveluntuottajia käytetään jatkossa lisääntyvässä määrin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 4 |
| Hankkeen toiminnoissa kannustetaan miettimään työpäivän aikaista liikkumista ekologisemmin ja omaa hyvinvointia ajatellen. Hankkeessa tuodaan esille kaupunkipyörien tuomat mahdollisuudet liikkumiseen. Välillisenä vaikutuksena julkisten käyttö sekä jalan ja pyöräillen kulkeminen lisääntyy. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen päätavoite on hyvinvoinnin edistäminen (työhyvinvointi, arkiaktiivisuus, riittävä liikunnan harrastaminen terveydenkannalta, ravitsemus, lepo). Välillisenä vaikutuksena koko työyhteistön ilmapiiri ja hyvinvointi lisääntyy ja sitä kautta arki on aktiivisempaa ja laadukkaampaa. Hyvinvoinnin lisääntyminen työssä ja vapaalla heijastuu välillisesti koko perheen ja lähipiirin hyvinvoinnin lisääntymiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke on avoin kaikille taustaan ja sukupuoleen katsomatta,hankkeessa toimitaan sukupuolineutraalisti ja jokaisella yrityksen henkilöstöllä on yhtäläinen osallistumismahdollisuus hankkeen toimintoihin. Hankkeen kautta on tavoitteena henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu. Välillisenä vaikutuksena tavoitellaan, etä yritys näkee erilaisuuden rikkautena ja yrityksen arvomaailmaa rikastuttavana asiana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 0 |
| Hankkeeseen osallistuminen on osallistujille hyvin saavutettavaa ja hankkeen toiminnoilla lisätään eri-ikäisten, taustoiltaa erilaisten ihmisten kohtaamisia ja yhdessä tekemistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 4 |
| Oman hyvinvoinnin ja (liikkumis)aktiivisuuden lisääntyminen tuo vireyttä sekä työhön että vapaa-aikaan. Lisääntyneen vireyden myötä kiinnostus ja osallistumishalukkuus osallistua myös kulttuuriin omassa ympäristössä lisääntyy. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Henkilöstöliikunnalla virtaa ja vireyttä - hanke toteutti neljälle kuopiolaisille yrityksille toimintamallin henkilöstöliikunnan kehittämiseen. Yksittäisiä toimenpiteitä olivat henkilöstöliikuntasuunnitelman laatiminen, koulutukset, terveyskampanjat ja henkilökohtainen elintapaneuvonta.
Hankkeen alkuvaiheessa jokaisessa yrityksessä kartoitettiin henkilöstöliikunnan tila esimiehille suunnatun strukturoidun sähköisen työkalun avulla. Kartoitusten tulokset käytiin yrityksissä läpi, valittiin kehityskohteet ja aloitettiin yrityskohtaisen henkilöstöliikunnan vuosisuunnitelman työstö. Joissakin yrityksissä tehtiin myös työntekijöille suunnattuja vapaamuotoisia liikuntakyselyjä. Yrityksissä nimettiin vastuuhenkilöt tai työryhmä, joka vastasi, ja vastaa jatkossa henkilöstöliikuntasuunnitelman päivittämisestä sekä toiminnan seurannasta ja kehittämisestä. Suunnitelma sisältää yrityksen linjaukset ja toimintatavat henkilöstön liikunnan ja virkistystoiminnan osalta. Jokainen yritys työsti hankkeen aikana oman näköisensä suunnitelman. Valmiit suunnitelmat ovat liitteenä.
Toisena toimenpiteenä hankkeessa järjestettiin yritysten johdolle ja henkilöstön edustajille koulutuksia ja työpajoja. Jokaiselle yritykselle pidettiin yksi esimieskoulutus (3 h, teemoina Valmentava johtaminen ja Työhyvinvoinnin johtaminen) sekä yksi esimiehille ja henkilöstön edustajille suunnattu työpaja (3 h, teemoina Yhteistyö ja vuorovaikutus sekä Hyvinvoiva työyhteisö). Koulutukset toteutti Hyvinvointivalmennus Hälsa Oy. Lisäksi pidettiin etäkoulutuksena kaikkien yritysten esimiehille yhteinen teemapäivä (2 h, Palautekulttuurin edistäminen). Koulutusten sisällöt ja teemat valittiin kyselyissä esiin nousseiden tarpeiden pohjalta.
Kolmantena toimenpiteenä hankkeessa toteutettiin kaikille yritykselle yhteinen ravitsemuskampanja sekä taukoliikuntakampanja. Kampanjoiden aikana jaettiin yrityksille ravitsemus- ja taukoliikuntakortteja, joiden avulla levitettiin tietoa ja kannustettiin tarkkailemaan omia ravinto- ja työskentelytottumuksia yksinkertaisen seurantaruudukon avulla. Taukoliikuntakampanjaan sisältyi myös useita erilaisia liikuntaan aktivoivia julisteita, joita levittiin yritysten tiloihin. Kampanjoista viestittiin henkilöstölle yritysten omien viestintä kanavien kautta. Tietoa jaettiin mm. sähköpostilla, sisäisessä viestinnässä sekä yritysten sähköisillä infotauluilla.
Neljäntenä toimenpiteenä hankkeessa annettiin yksilöllistä elintapaohjausta yhteensä 35 henkilölle. Tässä pilottiryhmässä oli jokaisesta yrityksestä mukana 6-10 henkilöä. Pilottiryhmän henkilöt oli valittu tai pyydetty mukaan osin työterveyshuollon kautta (kaksi yritystä) ja osin yrityksen oman suosittelun perusteella (kaksi yritystä). Kaikille toteutettiin ensimmäisellä kerralla hyvinvoinnin alkukartoitus, johon sisältyi haastattelu, terveyskunnon mittaukset (InBody, kehon kuntoindeksi), tavoitteiden määrittely sekä hyvinvointisuunnitelman laatiminen tavoitteiden mukaisesti. Henkilökohtaisia tapaamisia kunkin asiakkaan kanssa oli 4-6 kpl. Liikunnan lisäksi keskusteltiin ravitsemuksesta ja muista elintavoista, kuten unesta ja palautumisesta. Hyvinvointineuvonnan toteutus sisälsi mm. yksilöllistä liikuntaohjausta, hyvinvointikeskusteluja kasvokkain tai puhelimitse, liikuntaa, kunto-ohjelman laadinnan sekä Firstbeat-mittauksia. Lopputapaamisessa toistettiin alussa tehdyt mittaukset ja käytiin läpi muutokset, tuntemukset sekä tavoitteiden toteutuminen ja keskusteltiin jatkotavoitteista. Pilottiryhmälle järjestettiin hankkeen aikana myös yhteisiä liikuntakokeiluja pienryhmäohjauksina yhteensä 6 kertaa sekä yksi ravitsemusterapeutin luentoilta.
Yhteenvetona, tärkein tulos hankkeessa oli liikunnan, elintapojen ja työyhteisön merkityksen vahvistaminen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Yrityksille luotiin toimintamalli henkilöstöliikunnan ja yhteisen tekemisen kehittämiseen. Yritysten sisällä myönteisen ilmapiirin ja yhteishengen nostattaminen oli tavoitteena. Hankkeen kautta nostettiin esille työntekijöiden ja johdon vuorovaikutuksen tärkeys sekä työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Yksilöllisessä elintapaohjauksessa mukana olleiden tietoisuutta elämäntapojen merkitysestä nostettiin ja myös hyvinvointia kohennettiin tulosten valossa suurimmalla osalla. Tämä vaikuttaa myös työssä ja arjessa jaksamiseen ja lisää elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteillä aikaansaadut muutokset jäävät elämään niin yrityksen toiminnassa kuin henkilökohtaisestikin.