RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21668, Huuma – tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä tanssin menetelmien avulla. Se toteutetaan vuosien 2019-2022 aikana Vantaalla, Mikkelissä ja Kuopiossa. Kohderyhmänä on 225 maahanmuuttajataustaista ja kantasuomalaista nuorta, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja tukea nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumista paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään tanssi- ja nuorisoalan osaamista.

Nuorten osallisuutta tukevat tanssipajat järjestetään noin kolmen kuukauden jaksoina. Työpajoista vastaavat osatoteuttajat Tanssiteatteri Raatikko (Vantaa), ANTI - Contemporary Art Festival (Kuopio) ja Etelä-Savon Tanssiopisto (Mikkeli). Toiminta suunnitellaan ja rakennetaan monialaisena yhteistyönä taideorganisaatioiden, eri nuorisoalan toimijoiden sekä kuntien nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa.

Työpajoissa käsitellään tavoitteiden mukaisia teemoja liikkeen avulla. Tekemisen tapa eli taiteen soveltava käyttö vahvistaa nuorten itsetuntoa, sosiaalisia taitoja, yhteisöllisyyttä ja rohkeutta toimia. Sen ytimenä on luoda kokemus siitä, että minä osaan ja pystyn. Työpajat huipentuvat nuorten suunnittelemiin ja toteuttamiin esityksiin ja/tai yhteisötempauksiin, joita järjestetään joko pienimuotoisesti tai erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Hankkeen taiteilijaohjaajat osallistuvat aloituskoulutukseen. Yhteistyökumppaneiden ammattilaisille (nuorten omat ohjaajat) järjestetään perehdytyksiä kunkin työpajan yhteydessä. Toimintaa kehitetään ja arvioidaan hankkeessa kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kehittämispäivillä ja viimeisenä vuonna järjestetään kaikille avoin koulutusseminaari. Kehitettyä toimintamallia ja sen tuloksia levitetään sidosryhmille valtakunnallisesti muun muassa internetissä julkaistavan oppaan muodossa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:in alainen nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia vastaa hankkeen toimintaan liittyvästä arvioinnista ja tutkimuksesta ja kehittää hankkeessa luovaan toimintaan soveltuvan arviointimenetelmän.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- tukea tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset ja kantasuomalaiset nuoret, jotka ovat vailla työ- tai koulutuspaikkaa

Hanke tavoittaa yhteensä 225 nuorta, joista noin puolet on maahanmuuttajataustaisia ja puolet kantasuomalaisia nuoria. Lopullinen osallistujajoukko riippuu siitä keitä tavoitetaan. Jokaisessa hankekaupungissa, Vantaalla, Mikkelissä ja Kuopiossa, tavoitetaan hankkeen aikana 75 nuorta. Kussakin kaupungissa vuosittain tavoitetaan 25 uutta nuorta kahdessa eri ryhmässä. Nuorten ikäjakauma on 16-29 vuotta. Ryhmissä on mahdollisuuksien mukaan puolet maahanmuuttajataustaisia ja puolet kantasuomalaisia nuoria. Toimenpiteissä huomioidaan kuitenkin maakuntien erilaiset tilanteet. Ryhmiin pyritään saamaan mukaan suunnilleen yhtä paljon tyttöjä ja poikia, mutta toimenpiteitä voidaan kohdistaa esimerkiksi erityisesti tytöille, jotta tyttöjen osallistuminen voidaan turvata.

Kohderyhmän nuoret saattavat osallistua erilaisiin ohjattuihin ryhmiin tai kotoutumiskoulutuksiin, mutta ovat ilman työpaikkaa. Kaikki nuoret tarvitsevat erityisestä tukea päästäkseen elämässään eteenpäin. Nuoria tavoitetaan etupäässä kaupunkien toimintojen ja toimintaryhmien kautta. Jokaisessa kaupungissa kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalvelut ovat merkittävä yhteistyökumppani myös nuorten tavoittamisessa. Lisäksi nuoria tavoitetaan sidosryhmien avulla. Mikkelissä nuoria voidaan tavoittaa esimerkiksi yhteistyössä Sairilan koulukodin kanssa ja Kuopiossa Setlementin ja Vamoksen kanssa. Myös Ohjaamoiden kautta pyritään tavoittamaan kohderyhmään kuuluvia nuoria kaikilla paikkakunnilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- mukana olevien kaupunkien nuoriso- ja kulttuuripalvelut
- muut yhteistyökumppanit kuten Setlementti, Vamos, Ohjaamot
- muut sidosryhmät kuten taiteen soveltavan kentän toimijat
- kaupunkien asukkaat

Mukana olevien kaupunkien nuoriso- ja kulttuuripalvelut hyötyvät hankkeesta, sillä hanke tavoittaa heidän kohderyhmäänsä ja vie kaupunkien nuorten osallistumista ja aktiivisuutta eteenpäin tavoittamalla juuri eniten tukea tarvitsevia nuoria. Samalla kaupunkien henkilöstö voi hyödyntää hankkeessa kerättyjä kokemuksia ja metodeja omassa työssään.

Hankkeen yhteistyökumppanit kuten Setlementti, Vamos ja Ohjaamot hyötyvät hankkeesta saamalla uutta osaamista, menetelmiä ja kokemusten vaihtoa. Yhteistyökumppaneiden henkilökunnalle järjestetään erillinen perehdytyskoulutus menetelmien käytöstä ja he osallistuvat hankkeen aktiviteetteihin. Muita sidosryhmiä kuten taiteen soveltavan kentän toimijoita tavoitetaan esimerkiksi Taikusydän-verkoston sekä muiden taiteen soveltavan käytön ja tanssin alan verkostojen kautta. Hankkeen menetelmistä ja tuloksista viestitään valtakunnallisesti, jotta eri tahot voivat hyödyntää hankkeessa kerättyjä kokemuksia ja metodeja. Viestinnässä hyödynnetään LNS:n viestintäyksikköä ja laajoja verkostoja. Lisäksi merkittävä rooli on hankkeen ja siinä käytettävien menetelmien vaikuttavuuden arvioinnilla, jota toteuttaa hankekumppanina oleva XAMK. Tämä tutkimus- ja arviointitieto luo entistä parempaa maaperää vaikuttavien taidemenetelmien hyödyntämiselle nuorten sosiaalista osallisuutta vahvistavalle työlle. Tästäkin näkökulmasta hankkeen välillisten kohderyhmien voidaan perustellusti argumentoida olevan laajat.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaupunkilaiset, joita mahdollisesti tavoitetaan nuorten suunnittelemien ja toteuttamien esitysten kautta Vantaalla, Mikkelissä ja Kuopiossa. Jos nuoret haluavat tehdä julkisia esityksiä, esitykset pyritään järjestämään kaupungin suurempien tapahtumien yhteydessä, jotta tavoitetaan mahdollisimman paljon yleisöä ja jotta nuoret pääsevät esittämään ja jakamaan sanomaansa laajalle joukolle. Kuopiossa ANTI - Contemporary Art Festival ja Itä-Suomen Tanssin Aluekeskuksen festivaaleja hyödynnetään esitysten aikatauluttamisessa ja yleisön tavoittamisessa.

Myös Tanssiteatteri Raatikko, ANTI - Contemporary Festival, Etelä-Savon tanssiopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu saavat kaikki hankkeesta uutta osaamista, uusia tapoja toimia ja uusia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa jatkaa yhteistyötä myös mahdollisesti hankkeen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 448 171

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 432 215

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 526 206

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 509 497

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Helsingin, Mikkelin, Kuopion

Kunnat: Mikkeli, Kuopio, Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 225

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke perustuu tutkimustietoon maahanmuuttajanaisten ja -miesten tilanteesta Suomessa. Valmisteluhankkeen osana on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta, ja hankkeen pohjana on vahva ymmärrys kulttuurisista käsityksistä sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyen maissa, joista Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat kotoisin. Hankkeen lähestymistavassa ja toiminnassa otetaan huomioon myös monikulttuurisuustyön mukanaan tuomat havainnot ja kulttuurisen ymmärryksen merkitys maahanmuuttajien sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaste on miesten työllisyysastetta alhaisempi kaikissa taustamaaryhmissä, ja sukupuolten välinen ero työllisyydessä oli kaikissa ryhmissä suurempi kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteessa on isoja eroja taustamaan mukaan. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden naisten koulutustaso on erityisen matala: Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisista 20–54-vuotiaista naisista reilu kolmannes (34 %) ja muu Afrikka -taustaisista naisista lähes puolet (46 %) on suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppimäärän. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys verrattuna suomalaistaustaisiin naisiin selittyy osittain sillä, että äitiys alentaa ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkinoille osallistumista merkittävästi. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys yhdistyy äitiyden lisäksi heikkoon kielitaitoon, matalaan koulutukseen sekä lyhytaikaiseen maassa asumiseen. Suomen tai ruotsin kielen taito näyttää ratkaisevalta erityisesti naisten työllistymisen kannalta. Erilaiset käsitykset sukupuolirooleista aiheuttavat ristiriitaa erityisesti patriarkaalisista kulttuureista tuleville nuorille naisille, jotka saattavat joutua perheen ja ympäröivän yhteiskunnan ristipaineeseen. Perinteiset sukupuoliroolit ja naisten harteille asetetut velvollisuudet sekä kunniallisuuden paineet saattavat rajoittaa naisten liikkumatilaa ja mahdollisuuksia edetä elämässään. Hankkeessa pyritään edesauttamaan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten aktiivisuutta sekä nostaa heidän kyvykkyyttään esiin taiteen keinoin. Vaikka suuri osa osallistujista on todennäköisesti nuoria miehiä, toimii naisten osallistuminen opettajina ja tasavertaisina osallistujina samalla tasa-arvokoulutuksena heille. Lisäksi erityisen tärkeää on myös työskennellä sukupuoltenvälisen tasa-arvon teeman parissa maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten kanssa. Tällä on pitkäkestoisia vaikutuksia perheen sisäiseen dynamiikkaan, naisten ja tyttöjen mahdollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa ja miesten omaan yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Hankkeessa tunnistetaan myös nais- ja miesidentiteetin lisäksi muut sukupuoli-identiteetin roolit ja hyödynnetään LNS:n vahvaa osaamista myös muunsukupuolisten nuorten kanssa työskentelystä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Sukupuolten tasa-arvotavoitteet tukevat myös hankkeen päätavoitteen toteutumista. Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten naisten ja miesten tarpeet ja heidän voimautumisensa hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Hankkeessa etsitään tapoja, joilla myös tytöt ja naiset voivat osallistua täysipainoisesti varsinaisen hankkeen toimintaan mahdollisista kulttuurirajoitteista huolimatta. Hankkeessa tytöt ja naiset löytävät oman polkunsa henkilökohtaiseen oppimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja aktiivisuuteen tavalla, joka ei olisi mahdollista ilman ymmärrystä kulttuurisidonnaisista sukupuolikäsityksistä ja -rooleista. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille naisille ja miehille sellaisia toiminnan muotoja, jotka tukevat teeman edistymistä ja huolehtimalla että tasa-arvon merkitys on keskeisessä roolissa. Lisäksi toimintaa hankkeessa suunnitellaan siten, että nuoret sukupuolesta riippumatta oppivat tekemään perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia ratkaisuja ja tulkintoja. Taidemenetelmiä käytetään hankkeessa edistämään ihmisten kohtaamista ihmisinä, ilman stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Hankkeessa käytettävien menetelmien avulla perinteisiä sukupuolirooleja voidaan sekoittaa, ja siten tarjota osallistujille uusia näkökulmia ja tulkintamahdollisuuksia. Nuorten miesten asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää, sillä he ovat keskeisessä roolissa tasa-arvon edistämisessä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssakäymistä suomalaisten kanssa edistetään ja rohkaistaan kohtaamaan ihminen ihmisenä, sukupuoleen liittyvät stereotypiat unohtaen. LNS:n henkilökunnalla on pitkä kokemus kohderyhmään kuuluvien henkilöiden erityishaasteista, mukaan lukien sukupuoliin liittyvät erityiskysymykset. Hankkeessa näihin kysymyksiin kiinnitetään huomiota koko hankkeen toiminnan ajan. Hankkeen arvioinnin myötä on mahdollista myös eritellä hankkeen vaikutuksia eri sukupuolien osalta ja tätä tietoa voidaan käyttää hankkeen jatkuvassa kehittämistyössä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Tämä tavoite on kuitenkin sisäänrakennettu hankkeeseen, ja sen edistäminen tukee hankkeen varsinaisen päätavoitteen toteutumista.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0

Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0

Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke edistää vaikeissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia siten, että heidän osallisuutensa ja elämäntaitonsa vahvistuvat: nuoret kokevat kuuluvansa ryhmään, heidän sosiaaliset verkostonsa laajenevat ja itseluottamus paranee. Tanssiessa myös nuoren fyysinen hyvinvointi kasvaa. Hyvinvoinnin vahvistumisella voi monen nuoren kohdalla olla laaja-alaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia, ja näiden toteutumista hankkeessa myös tarkastellaan. Eri taustoista tulevien nuorten yhteistyön kautta löytyy uusia tapoja toimia yhdessä ja kulttuurienvälinen ymmärrys lisääntyy. Nuoret saavat rohkeutta käsitellä nuorille keskeisiä teemoja yhteisesti. Maahanmuuttajataustaiset nuoret pääsevät paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja integroituvat siihen uuden ymmärryksen ja kontaktien avulla. Nuorten fyysinen hyvinvointi kasvaa liikkumisen myötä. Tanssi ja muut luovat menetelmät luovat hyvinvointia myös työntekijöille, jotka pääsevät mukaan luovaan tekemiseen ja saavat koulutusta uusista työmenetelmistä.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Tasa-arvo edistyy hankkeessa sekä sukupuolten välisen tasa-arvon kautta, joka on yksi toiminnan keskeisistä teemoista että tasa-arvoajattelun myötä, joka on koko toiminnan ytimessä. Nuoret otetaan vastaan ihmisinä ilman stereotypioita ja valmiita ajatusmalleja. Jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin. Erityistä huomiota kiinnitetään takaamaan se, että kaikille luodaan osallistumismahdollisuuksia. Maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteistyö tuo lisäarvoa tasa-arvokysymysten käsittelyyn. Hanke tukee maahanmuuttajataustaisia nuoria tulemaan tasa-arvoisiksi kansalaisiksi, yhdenvertaisiksi asukkaiksi kaupungissaan, työmarkkinoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy työpajoissa, joissa nuorten käsityksiä sukupuolirooleista ja stereotypioista avarretaan toiminnan kautta. Nuoria kannustetaan avarakatseisuuteen sekä ajatusmalliin, jossa jokaisen mahdollisuudet ja oikeudet nähdään samanlaisina sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus etenee maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteistyön avulla. Nuoret oppivat riippumatta erilaisista kulttuuritaustoista toinen toisiltaan ja oppivat hyväksymään kulttuurieroja sekä huomaamaan samankaltaisuuksia. Nuorille konkreettinen yhdessä tekeminen ja toimiminen on keskeisin muutoksen tekijä. Hanke tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuri-identiteettiä ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista, erityisesti suomalainen kulttuuri huomioon ottaen. Hanke lisää myös kantasuomalaisten ymmärrystä ja arvostusta maahanmuuttajataustaisia nuoria ja heidän kulttuureitaan kohtaan.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke vahvisti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä tanssin menetelmien avulla. Se toteuttiin vuosien 2019-2022 aikana Vantaalla, Mikkelissä ja Kuopiossa. Hankkeessa tavoitettiin 309 kantasuomalaista ja maahanmuuttajataustaista nuorta, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Tanssityöpajat vahvistivat nuorten elämän valmiuksia, vaikuttivat positiivisesti itsetuntoon, lisäsivät rohkeutta sekä edistivät heikossa asemassa olevien nuorten hyvinvointia. Erityisesti yhteinen ilo ja hulluttelu antoivat voimaa arkeen. Osallistujat saivat toiminnasta paljon onnistumisen kokemuksia ja uudenlaista näkökulmaa elämään.

Osallistuneiden nuorten yhteisöön kuulumisen tunne ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa lisääntyi kaikissa ryhmissä ja kulttuurien välinen ymmärrys vahvistui erityisesti maahanmuuttajaryhmissä, sillä nuorten taustat olivat niissä hyvin moninaisia. Valitettavasti kantasuomalaisten ja vastamaahantulleiden nuorten kohtaaminen ei juurikaan onnistunut erilaisten palvelurakenteiden, aikataulujen ja koronapandemian tuomien haasteiden vuoksi.

Menetelmänä luova tanssi sopi hyvin kohderyhmälle. Työskentelyssä jokaisen oli mahdollista löytää itselleen kiinnostavia liikkumisen ja ilmaisun tapoja ryhmän tukemana. Tekemiseen yhdistettiin myös muita taidelajeja (esim. video, musiikki, teatteri, piirtäminen), mikä toimi erityisen hyvin, sillä niin oli mahdollista tarjota erilaisille osallistujille sopivaa ja innostavaa toimintaa. Nuoret tekivät työpajoissa myös videoita, joita esitettiin virtuaalisissa juhlissa.

Liikeilmaisun työpajoja järjestettiin eri ryhmille noin kerran viikossa keskimäärin kahden tunnin mittaisina. Toimintajaksojen pituus vaihteli. Toiminnasta vastasivat paikalliset osatoteuttajat Tanssiteatteri Raatikko (Vantaa), ANTI - Contemporary Art Festival (Kuopio) ja Etelä-Savon Tanssiopisto (Mikkeli). Arvioinnista ja luovan arviointimenetelmän kehittämisestä vastasi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana toimi Lasten ja nuorten säätiö.

Toiminta suunniteltiin ja rakennettiin monialaisena yhteistyönä taideorganisaatioiden, nuoriso- ja opetusalan toimijoiden sekä kuntien nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Toimintaa kehitettiin säännöllisesti yhdessä ja nuorten omille opettajille tai ohjaajille järjestettiin perehdytyskoulutuksia kunkin työpajan yhteydessä. Viimeisenä vuonna järjestettiin kansainvälinen päätöswebinaari.

Kehitettyä toimintamallia ja tuloksia levitettiin sidosryhmille valtakunnallisesti muun muassa internetissä julkaistujen oppaiden ja muiden julkaisujen muodossa. Nuorisoalan toimijoille suunnatut oppaat ‘Kerro se videolla: harjoitteita nuoren yhteistyötaitojen tueksi’ ja ‘Esiintyminen minänä: liike itseilmaisun ja yhteistyön välineenä’ ovat löydettävissä Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuilta. Arviointiraportti ja Raportti luovista arviointimenetelmistä ovat löydettävissä Xamkin sivuilta.

LINKIT OPPAISIIN JA RAPORTTEIHIN:
https://www.nuori.fi/toiminta/huuma/kerro-se-videolla/
https://www.nuori.fi/2022/02/03/opas-huuma-esiintyminen/
https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2019/07/huuma-hanke.-arviointi-loppuraportti.-xamk.pdf
https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2019/07/raportti-luovat-arviointimenetelmat.-huuma-hanke_xamk.pdf

MUITA JULKAISUJA:
- Keho ja ääni avaimina esiintymisrohkeuteen ja omannäköiseen tulevaisuuteen, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-349-5
- Art-based methods in preventive social work projects - understanding impact and effects, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/513007/URNISBN9789523444003.pdf?sequence=2&isAllowed=y
- Luovat menetelmät hyvinvoinnin edistäjinä, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703083/URNISBN9789523444119.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat