RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21654, Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Miesvirtaa sote-alalle -hankkeen tarkoituksena on saada lisää mieshakijoita sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin, jotta ammattikorkeakoulutus kykenee vastaamaan työelämän ja asiakkaiden tarpeisiin sukupuolinäkökulma huomioiden.

Lyhyen aikavälin tavoitteena on kasvattaa miesten kiinnostusta sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusta ja sen mahdollistamia erilaisia työtehtäviä kohtaan ja lisätä sitä kautta potentiaalisten mieshakijoiden ja valituksi tulleiden määrää. Lisäksi kehitetään miesten oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja ja uraohjausta, jotta miesopiskelijat valmistuvat ammatteihin ja pysyvät alalla töissä. Pitkän aikavälin tavoitteina vaikutetaan erityisesti poikien, miesten ja heidän perheidensä hyvinvointiin rohkaisemalla poikia ja miehiä pois perinteisistä sukupuolirooleista arjessa ja sitä kautta myöhemmin työelämässä, jolloin sosiaali- ja terveysalan henkilöstörakenne muuttuu tasa-arvoisemmaksi. Asiakaskunnan näkökulmasta hankkeen tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua siten, että asiakkaat saisivat useammin palvelua myös miesten tuottamana, koska tarvetta miesten tuottamaan sote-alan asiakaspalveluun on havaittu olevan nykyistä enemmän. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen edistää eri sukupuolten mahdollisuuksia sotealan koulutuksissa ja työelämässä.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ne miehet, jotka ovat suorittaneet vähintään toisen asteen koulutuksen tai muun korkeakoulututkinnon, jotka ovat vaihtamassa ammattia, tai ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat hankealueella toimivat opiskelijat, sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät mieshenkilöt, alan julkiset ja yksityiset työnantajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, peruskoulujen TET-ohjaajat ja työvoimaviranomaiset. Lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen viestinnän ja markkinoinnin osaajat sekä opettajat. Lukiot ja ammattiopistot sekä niiden opinto-ohjaajat yhteistyön ja markkinoinnin osalta. Hankkeen toimintojen kohteena olevien 5 ammattikorkeakoulun sotealan koulutusohjelmat ja niiden opettajat. Kohderyhmissä ja osallistujina ovat miesten lisäksi myös naisia mm. mukana olevat naispuoleiset AMK-opettajat, opinto-ohjaajat, ammatinvalintapsykologit, te-toimistojen henkilöstö.

Hankkeen toimenpiteet toteutuvat kuudessa työpaketissa. Ensimmäinen työpaketti keskittyy työelämäverkoston luomiseen ja kehittämistarpeiden analyysiin. Työpaketissa keskitytään selvittämään miesnäkökulmaa sote-alan ammattien ja ammattikorkeakoulutusten markkinoinnissa sekä opintojen ohjauksessa sekä tehdään olemassa olevien käytäntöjen benchmarking kehittämistyön tueksi. Toisessa työpaketissa keskitytään sukupuolten tasa-arvon näkökulman vahvistamiseen opiskelijavalintaprosessissa ja selvitetään sukupuoleen liittyviä tekijöitä opiskelijavalintaprosessissa erityisesti mieshakijoiden näkökulmasta. Lisäksi tehdään opiskelijavalintojen kehittämissuunnitelma, jossa myös otetaan sukupuolinäkökulma huomioon. Kolmannessa työpaketissa selvitetään hyvät opiskelijamarkkinoinnin käytännöt ja kehitetään miesnäkökulman huomioivaa opiskelijamarkkinointia sote-alalle.
Pedagogisten ratkaisujen ja mentorointiohjelman kehittäminen ovat neljännen työpaketin keskeiset toimenpiteet.
Työpaketissa 5 mallinnetaan ja arvioidaan pilotit ja kehitetyt toimintatavat valtakunnalliseen käyttöön.

Hankkeen tuloksena syntyy virtuaalinen kaikille avoin opetuksen sisältöjen ja käytäntöjen arviointimenetelmä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen arviointiin sote-alan koulutuksissa. Arviointimenetelmä tulee ammattikorkeakoulujen ja niiden yhteistyökumppaneiden käyttöön. Lisäksi syntyy mentoroinnin toimintamalli ja virtuaalinen manuaali sekä toteutetun valtavirtaistamisprosessin arviointi ja mallinnus.

Hankkeen toimijana on LAB ammattikorkeakoulu, joka toimii Lahdessa ja Lappeenrannassa. LAB ammattikorkeakoulussa on alueellista kokemusta sekä asiantuntijuutta sosiaali- ja terveysalan koulutuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä. LAB ammattikorkeakoulu toimii valtakunnallisissa sote-alan ja amk-koulutuksen kehittämisen verkostoissa, mikä mahdollistaa hankkeen tulosten viemisen valtakunnallisesti hyödynnettäväksi sekä edistää toiminnan valtakunnallista vaikuttavuutta. LAB ammattikorkeakoululla on vahva hankeosaaminen ja hyvä työelämänkehittämisverkosto alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankeidea perustuu niihin tarpeisiin, joita sosiaali- ja terveysalan toimijat, hankkeen toteuttaja, koulutustilastot sekä työllisyysviranomaiset ovat nostaneet esille alueilla. Hankkeen tarve on noussut esiin myös valtakunnallisissa koulutukseen, työllistymiseen ja tasa-arvon toteutumiseen liittyvissä tarkasteluissa ja julkilausumissa.

Hankkeen tuloksena syntyy virtuaalinen kaikille avoin opetuksen sisältöjen ja käytäntöjen arviointimenetelmä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen arviointiin sote-alan koulutuksissa. Arviointimenetelmä tulee ammattikorkeakoulujen ja niiden yhteistyökumppaneiden käyttöön. Lisäksi syntyy mentoroinnin toimintamalli ja virtuaalinen manuaali sekä toteutetun valtavirtaistamisprosessin arviointi ja mallinnus.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Miehet, jotka ovat suorittaneet vähintään toisen asteen koulutuksen tai muun korkeakoulututkinnon, jotka ovat vaihtamassa ammattia, tai ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla.

Hankealueella toimivat opiskelijat, sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät mieshenkilöt, alan julkiset ja yksityiset työnantajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, peruskoulujen TET-ohjaajat, työvoimaviranomaiset

Lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen viestinnän ja markkinoinnin osaajat sekä opettajat (ei LAB amk). Lukiot ja ammattiopistot sekä niiden opinto-ohjaajat yhteistyön ja markkinoinnin osalta. Hankkeen toimintojen kohteena olevien 5 ammattikorkeakoulun sotealan koulutusohjelmat ja niiden opettajat (ei LAB amk).

Kohderyhmissä ja osallistujina on miesten lisäksi myös työssä olevia naisia mm. mukana olevat naispuoleiset AMK-opettajat, opinto-ohjaajat, ammatinvalintapsykologit, te-toimistojen henkilöstö.

Kohderyhmät työpaketeittain: Työpaketti 1: kohderyhmät ammattikorkeakoulut ja niiden henkilöstö, opiskelijat ja hankkeen kohderyhmään kuuluvat mieshakijat. Lukiot ja ammattiopistot opinto-ohjaajat. Julkisen ja yksityisen sektorin sote-alan työnantajat, työntekijät ja asiakkaat. AMK-miesalumnit, tutor-opettajat, opintopsykologit, miesopettajat, erityisopettajat ja opiskelijajärjestöt.
Työpaketti 2: kohderyhmät TP1 viisi AMK:a. Ammattikorkeakoulujen ja toisen oppilaitosten opinto-ohjauksen henkilöstö.
Työpaketti 3: kohderyhmät AMK:jen opiskelijamarkkinoinnin henkilöstö. TE-toimistot, Ohjaamot, Vauhdittamot asiakkaat ja henkilöstö. Sote-alan työantajat ja heidän sidosryhmien asiakkaat.
Työpaketti 4: kohderyhmät opiskelijajärjestöt, amk-opettajat, opiskelijat, sote-alan työnantajat ja miestyöntekijät. Työpaketti 5: kohderyhmät hankkeen kohderyhmään kuuluvat mieshakijat, AMK:jen sote-alan koulutusohjelmat, Sotealan työnantajat.
Työpaketti 6: kohderyhmät ei ole koska kyseessä hanketoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankealueen ulkopuoliset toimijat, TE-palveluiden tuottajat, muut kuin hankkeen kohteena olevat 5 ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot ja niiden henkilökunta sekä opiskelijat. Yritykset ja työnantajat sekä SOTE-palveluiden asiakkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 171

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 369

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 388 965

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 387 962

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 183

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanketta valmisteltaessa on perehdytty sosiaali- ja terveysalan opiskelijatilastoihin hanketta hakevissa ammattikorkeakouluissa ja tutkittu, kuinka sukupuoli tuottaa eroja hakijoiden ja sisäänpäässeiden opiskelijoiden määrissä. Havaintoja on verrattu koko Suomen tilanteeseen ja todettu, että tilanne on samanlainen valtakunnan tasolla. Tilastojen lisäksi analyysissä on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen sote-alan opetushenkilöstön kokemukset valinta- ja opetustilanteiden sukupuolittuneista käytänteistä. Toisaalta monia käytäntöjä on vaikea tuoda julki tai osata sanoittaa, koska käytännöt voivat rakenteellisina, opittuina käytäntöinä olla huomaamattomia. Lahdessa hankevalmistelijat haastattelivat Vauhdittamon eli yli 30-vuotiaille tarkoitetun palvelupisteen ihmisiä. Vauhdittamon asiakkaina sekä Saimaan ammattikorkeakoulun toimialueella Etelä-Karjalassa, on rakennemuutosalueina paljon työttömiä miehiä, jotka olisivat potentiaalisia työllistyjiä hyvin työllistävälle sote-alalle. Sote-alan naisvaltaisuus ja naistyypilliset käytännöt sekä työ- ja opiskelukulttuuri saattavat estää heidän työllistymistään ainoalle alalle, josta työpaikat löytyisivät helposti. Siten Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan toimintaympäristöt tarjoavat hyvän kokeilualustan siihen, miten miehiä voitaisiin houkutella ei-tyypilliselle miesten alalle, myös samanlaisen rakennemuutoksen kohdanneilla alueilla Suomessa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke on tasa-arvohanke, joten sukupuolinäkökulma huomioidaan jokaisessa hankkeen toimenpiteessä. Hankkeen tavoitteena on tuoda miesnäkökulmaa perinteisesti naisvaltaisen sote-alan haku-ja valintamenettelyihin sekä opiskeluin aikaisiin pedagogisiin ratkaisuihin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeen päätavoite on tasa-arvon edistäminen. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta siihen, että miehiä hakeutuisi enemmän sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin. Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallista toimintamallia, joka tukee ja innostaa miehiä hakeutumaan opiskelemaan sote-alalle. Lisäksi opiskelijavalintamenettelyä kehitetään sellaiseen suuntaan, joka edistää paremmin miesten valikoitumista alan opintoihin. Opiskelujen suorittamisen tueksi muokataan pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat ja soveltuvat miesten menestymisen mahdollistamiseen opintojen läpäisemisessä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	6
Hanke edistää hyvinvointia sekä kohderyhminä olevien henkilöiden työllistymisen kautta että sotealan asiakkaiden tasavertaisempien palvelujen kehittymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvon näkökulman tuomista koulutukseen ja työelämään vähentämällä sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja niistä aiheutuvia rajoituksia ammatinvalinnassa ja koulutuksiin hakeutumisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta ja tuottaa tietoa muutoksen edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeen päätavoitteena oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen tavoitteena oli myös kasvattaa miesten kiinnostusta sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusta ja sen mahdollistamia erilaisia työtehtäviä kohtaan ja lisätä sitä kautta potentiaalisten mieshakijoiden ja valituksi tulleiden määrää. Tavoitteena oli saada pitkällä aikavälillä työelämän henkilöstörakennetta muuttumaan tasa-arvoisemmaksi.
Hankkeen tarkoituksena oli lieventää sukupuolten stereotypioita ja tuottaa miehille lisää kiinnostusta herättävää tietoa sote-alan mahdollisuuksista työurana. Hankkeen toimenpiteiden avulla oli tarkoitus vahvistaa tasa-arvon merkitystä koulutusasteilla ja työelämässä. Myös stereotyyppisten käsitysten lieventäminen ammattien soveltuvuudesta eri sukupuolille sekä tiedon lisääminen sote-alan tarjonnasta potentiaalisille mieshakijoille nykyistä paremmin oli hankkeen tarkoituksena. Pitkällä aikavälillä hankkeen tarkoitus oli vahvistaa erityisesti miesten työllistymistä sekä urakehitystä sote-alalla ja tätä kautta vahvistaa tasa-arvonäkökulma sote-alan työpaikoissa, joka edistää miespuolisten työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksia. Samalla työyhteisöjen hyvinvointi sekä sote-alan ja asiakkaiden asema paranee, koska he voisivat saada miesten tuottamia ja tarjoamia sote-alan palveluita.
Hanke oli ESR- hanke, jonka toteuttajana toimi LAB-ammattikorkeakoulu. Hankkeessa edistettiin miestyöntekijöiden ja sote-alan koulutuksissa olevien sekä niihin pyrkivien miesten hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä tuotettiin ajantasaista ja realistista tietoa sote-alan koulutuksista ja työtehtävistä. Oppilaitosten, Puolustusvoimien ja Siviilipalvelukeskuksen henkilöstöille ja viranomaisille tarjottiin tietoa sote-alan työtehtävistä ja -koulutuksesta sekä työn merkityksestä yksilölle sekä yhteiskunnalle.
Hanketyön konkreettisia tuloksia olivat erilaiset menetelmät ja toimintamallit, jotka jatkavat osana myöhemmin alkaneiden hankkeiden sekä LAB-ammattikorkeakoulun toimintoja. Hankkeessa luotiin virtuaalinen arviointimenetelmä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen arviointiin sote-alan koulutuksissa, mentoroinnin toimintamalli sekä malli koulutusten markkinointiin sekä tehtäväpaketti opinto-ohjaajien käyttöön. Kaikkia näitä voidaan soveltaa käytettäväksi myös muihin konteksteihin ja muiden ryhmien kanssa työskentelyyn. Lisäksi hankkeessa tuotettiin paljon tietoa hankkeen toimenpiteiden pohjalta mm. artikkelien ja loppujulkaisun muodossa.

Asiasanat: sosiaali- ja terveysala, sote-ala, koulutus, työllisyys, hyvinvointi, tasa-arvo

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat