|
|
|
Hankekoodi: S21647
Hankkeen nimi: Hyvän arjen askeleet
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 1791817-6
Jakeluosoite: Rantakatu 7 A
Puhelinnumero: 08 439 3111
Postinumero: 92100
Postitoimipaikka: Raahe
WWW-osoite: http://www.raahe.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arexie Rönkä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1303 809
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Valtion kotouttamisohjelman 2016 - 2019 yleisenä tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden, eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen sekä hyvien etnisten suhteiden tukeminen. Tämän hankkeen tavoitteena on osallistaa ja kannustaa maahanmuuttajia aktiivisiksi kansalaisiksi, parantaa heidän edellytyksiään sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja motivoida heitä oman hyvinvointinsa parantamiseen. Hankkeessa hyödynnetään kaksisuuntaiseen kotouttamiseen sekä kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteensaattamiseen kehitettyjä toimintamuotoja. Tällä hankkeella tavoitellaan myös maahanmuuttajien yleisen toimintakyvyn ja aktiviisuuden parantamista ja elinikäisen oppimisen valmiuksien omaksumista. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti maahanmuuttajanaiset.
Tavoite 1, Maahanmuuttajien suomenkielen puhetaidon parantaminen (arjessa, koulutuksessa ja työelämässä selviäminen)
Hankkeen avulla voidaan tukea maahanmuuttajaa suomenkielen osaamisen parantamisessa epävirallisten kielikoulutusten kautta, joissa erityistä huomiota kiinnitetään suomen kielen puhumiseen ja puhutunymmärtämiseen. Konkreettisia esimerkkejä toteutuksesta ovat mm. suomenkielen kerhot, teemakohtaiset keskustelupiirit ja erilaiset vertaisryhmät, joissa opiskellaan suomenkieltä.
Keskeisenä osana suomenkielentaidon parantamista ovat myös viranomaispäätösten tulkitsemiseen sekä suomalaisen tapa- ja toimintakulttuuriin tai harrastuksiin kytketyt kielikoulutukset ja tukitoimenpiteet. Tällöin kieltenoppimista tapahtuu konkreettisen tekemisen yhteydessä (learning by doing), joka voi monille kohderyhmään kuuluville olla soveltuvampi tapa oppia kuin teoreettinen asioiden pohdinta ja kirjoittaminen. Toteutettavalla toiminnalla parannetaan maahanmuuttajien sosiaalisia taitoja mm. arjessa, koulutuksessa ja työelämässä selviytymiseen. Samalla luodaan edellytykset maahanmuuttajien sosioenokomisen aseman parantamiselle ja vähennetään maahanmuuttajien syrjäytymisriskiä.
Tavoite 2, Yhteistyöverkoston roolien selkeyttäminen
Tämän hankkeen tavoitteena on selkiyttää yhteistyöverkoston toimijoiden roolia ja lisätä maahanmuuttajien ja verkoston toimijoiden suoraa keskinäistä kontaktia. Hankkeen tavoitteena on olla tehokas linkki yhteistyöverkoston ja maahanmuuttajien välisessä tiedonkulussa ja asiakasohjauksessa. Tavoitteena on myös madaltaa maahanmuuttajien kynnystä hyödyntää alueella olevia palveluita. Konkreettisesti tätä tehdään mm. seuraavin toimenpitein
- Vahvistetaan aktiivisten verkostotoimijoiden roolia ja olemassa olevien palveluiden muotoilua kohderyhmälle soveltuvaksi ja helpommin tavoitettavaksi
- Markkinoidaan ja tiedotetaan tarjolla olevista palveluista kohderyhmälle ja tarvittaessa tehdään matalan kynnyksen palveluohjausta
- Osallistutaan maahanmuuttajille tarjottavien palveluiden ja palvelutarjonnan laajentamiseen asiakaslähtöisten tarpeiden perusteella
Tavoite 3, Maahanmuuttajien osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan aktivointi
Asiakkaan puolesta tekemisen ja rinnalla kulkemisen sijasta tässä hankkeessa korostetaan itsenäisen toiminnan ja aloitteellisuuden periaatetta. Samalla kuitenkin huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat, joille edelleen tarjotaan hankkeen kautta mahdollisuus tuettuun palveluiden hyödyntämiseen. Suomalaiseen digitaaliseen kulttuuriin kuuluvat keskeisenä osana erilaiset sähköiset palvelut ja vaikuttamiskanavat. Maahanmuuttajien valmiuksia itsenäiseen tiedonhakuun ja palveluasiointiin parannetaan mm. sähköisten palveluiden käyttöönottoon opastavilla koulutuksilla. Hankkeessa järjestetään myös erilaisia vertaisryhmiä maahanmuuttajille ja höydynnetään kokemusliikuntaa matalan kynnyksen aktivointikeinona erityisesti niiden kohderyhmään kuuluvien osalta, joiden elämään liikunta ei kuulu luonnollisena osana.
Elinikäisen oppimisen taitojen parantamisella kohderyhmälle luodaan valmiudet aktiiviseen osallistumiseen, tiedon etsintään ja löytämiseen sekä oman elämänsä aktiiviseen parantamiseen. Halu oppia uutta, etsiä tietoa, olla aktiivinen ja kyky vaikuttaa toimintaympäristöönsä luovat hyvän pohjan mielekkäälle elämälle ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiselle.
Kaikella edellä kuvatulla parannetaan kohderyhmän sosiaalisia, ammatillisia ja arjessa selviämisen taitoja. Näillä taidoilla on merkittävää vaikutusta yksilön elämänlaatuun ja hänen myöhempään sosioekonomiseen asemaansa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Raahen seudun työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat, jotka ovat alkuvaiheen ohjauspalveluiden tarpeessa erityisesti maahanmuuttajaperheiden äidit ja lapset sekä työperäisen maahanmuuton vuoksi suomeen tulleiden puolisot. Pääasiallisesti kansainvälistä suojelua saavat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on työnteko-oikeus.
Raahen seutukunnan alueen yritykset, yhdistykset, urheiluseurat, seurakunnat ja järjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 208
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 004
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 230 942
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 337
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen
Kunnat: Raahe, Siikajoki
Jakeluosoite: Rantakatu 7A
Postinumero: 92130
Postitoimipaikka: Raahe
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Hanke ehkäisee maahanmuuttajien syrjäytymistä ja auttaa heitä liittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää maahanmuuttajien tasa-arvoa tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hankkeella edistetään alueen kulttuuriympäristön tuntemusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Hanke perehdyttää suomalaiseen tapa-, toiminta- ja työkulttuuriin, johon kuuluu olennaisena osana myös suomalainen ympäristöosaaminen. Hanke parantaa maahanmuuttajien ympäristöosaamista. | ||
Hyvän Arjen Askeleet- hanketta toteutettiin Raahen seutukunnassa ajalla (1.4.2019-31.7.2021). Raahen kaupunki oli päätoteuttajana ja Siikajoen kunta osatoteuttajana. Hankkeen kohderyhmänä olivat työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat kolmansien maiden kansalaiset, jotka olivat alkuvaiheen ohjauspalveluiden tarpeessa, erityiskohderyhmänä työikäiset maahanmuuttajanaiset. Hankkeen palvelut ja toiminnat toteutettiin matalan kynnyksen palveluna maahanmuuttajille Raahessa, tutussa vanhan Pitkänkarin koulun tiloissa. Siikajoella hankkeen palvelut tarjottiin asiakkaille sekä kunnanvirastossa, että Työpaja Kätevän tiloissa. Hankkeen tavoitteena oli osallistaa ja kannustaa maahanmuuttajia aktiivisiksi kansalaisiksi, parantaa heidän edellytyksiään sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja motivoida heitä oman hyvinvointinsa parantamiseen.
Hanke käynnistettiin konkreettisesti heinä-elokuussa 2019 hankehenkilöstön rekrytoidessa. Raahen seutukunnassa ei ollut maahanmuuttajakoordinaattoria, joten hanke on toiminut tehokkaana linkkinä maahanmuuttaja asiakkaiden ja eri sektorien yhteistyöverkoston välillä. Hanke tarjosi matalan kynnyksen avoimen kohtaamispaikan, johon oli helppo tulla ilman ajanvarausta. Hankehenkilöstön monikulttuurinen tausta, monipuolinen kielitaito sekä oma kotoutumiskokemus madalsivat kynnystä ja kannustivat asiakkaita hakeutumaan hankkeen palveluiden piiriin.
Hankkeessa kartoitettiin asiakkaiden ohjauspalvelun tarpeen luonnetta, suomenkielen taitoa sekä digi- ja sähköisten asiointipalvelun käytön osaamista. Havaittiin, että asiakkaiden status, profiili, koulutustausta sekä osaaminen vaihtelivat merkittävästi. Lisäksi, osalla asiakkaista oli erityistarpeita mm. luku- ja kirjoitustaidottomuus, Suomen palvelujärjestelmän heikko tuntemus, traumatausta, jne. Hankkeessa otettiin käyttöön asiakaslähtöisen, pitkäjäänteisen ruohonjuuritason neuvonta- ja ohjauspalvelumalli. Konkreettisen avun lisäksi, asiakkaille tarjottiin pitkäjänteistä apua arki- sekä viranomaisasioinnissa. Asiakkaita avustettiin oleskelulupien, kansalaisuushakemusten, Kelan tukien, verokorttien, opiskelu- ja työhakemusten sekä muissa asioissa. Erityistukea tarvitseville tarjottiin matalan kynnyksen tukiopetusta sekä psykososiaalista tukea ja keskusteluapua selkokielellä, sekä omalla äidinkielellä. Koko hankkeen ajalta ohjausta- ja neuvontaa annettiin Raahessa ja Siikajoella yhteensä 1085 kertaa.
Suomenkieli integroitiin hankkeen kaikkiin toimintoihin. Asiakkaiden suomen puhekielen taitoa parannettiin päivittäisen asioinnin yhteydessä, viranomaispäätösten tulkitsemisen tilanteissa, toiminnallisten suomenkielen ja harrastus kerhojen, vertaisryhmien ja erilaisten tapahtumien, jossa oli sekä maahanmuuttajia, että kantaväestön edustajia toteuttaen kaksisuuntaista kotouttamista. Hanke auttoi asiakkaita löytämään työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja, jonka myötä tutustuttiin Suomalaiseen tapa- ja työkulttuuriin sekä tuli harjoiteltua myös työelämän suomea. Kotoutumiskouluun jonotusaikana asiakkaat pääsivät hankkeen toimintapiiriin ml suomenkielen kerhoihin tehokkaasti ja välittömästi. Hanke järjesti suomenkielen ja harraste kerhoja myös kotoutumispiirin ulkopuolella oleville asiakkaille. Koko hankkeen ajalta suomenkielen opetusta annettiin Raahessa ja Siikajoella yhteensä 1384 tuntia.
Hankeessa järjestettiin asiakkaille räätälöityjä digitaalisia sekä sähköisten asiointipalvelukursseja yhteistyössä Meri-Pohjolan opistopiirin Digittää- hankkeen kanssa. Lisäksi hankkeen digikerhossa tarjottiin asiakaslähtöistä digitukea ja ohjausta. Hankkeessa järjestettiin maahanmuuttaja vanhemmille Wilma ja Daisy järjestelmän koulutuksia yhteistyössä kaupungin päiväkotien kanssa. Digikurssien ja koulutuksen myötä parannettiin asiakkaiden digiosaamista, sähköisten asiointikanavien hyödyntämisen taitoa, edistäen asiakkaiden elinikäistä oppimista sekä omatoimisuutta.
Hankkeessa aktivoitiin asiakkaita erityisesti naisia ml. kotiäitejä harrastamaan eri aktiviteetteja ja liikuntalajeja kodin ulkopuolella. Aktivointikeinona järjestettiin matalan kynnyksen eri teemaisia vertaisryhmiä sekä räätälöityjä kuntopiirejä, jossa edistettiin naisten osallisuutta ja hyvinvointia.
Hyvän Arjen Askeleet teki yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän, Raahe opiston, kaupungin tuotantotapahtuman ja työpajojen, seutukunnan päiväkotien ja koulujen, vastaanottokeskuksen, eri järjestöjen ja hankkeiden sekä muiden julkis-, yksityis- sekä kolmannen sektorien tahojen kanssa.
Valtakunnallisesti hanke osallistui aktiivisesti erilaisiin ajankohtaisiin mm. ELY-keskuksen maahanmuutto- ja kotoutumiskoulutuksiin. Seutukunnallisesti hanke osallistui ja vaikutti maahanmuuttajapalveluiden kehittämisiin toimenpiteisiin mm. kuntien kotoverkoston kokouksiin, Raahen seutukunnan kotouttamisohjelman päivittämiseen (2021-2024), työllisyyden kuntakokeilun viranomaistyöryhmiin, maahanmuuttajakoordinaattorin viran vakinaistamiseen tähtääviin neuvotteluihin sekä maahanmuuttajalasten oman äidinkielen (darinkielen) kerhon perustamiseen suunnitteluun.
Koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta, hanke saavutti kaikki tavoitteet sekä määrällisesti, että laadullisesti. Hankkeeseen kirjautui 144 pidempiaikaista asiakasta (tavoite 90), joista naisia oli 77. Asiakkaat olivat 24 eri maasta, 28 äidinkieltä puhuvaa. Asiakkailla oli hyvin eri elämäntilanteet sekä status: Työttömiä, työssäkäyviä, opiskelijoita, kuntouttavassa toiminnassa olevia, oleskelulupalaisia pakolaistaustaisia, perheyhdistämisen kautta tulleita, työperäisiä muuttajia, turvapaikanhakijoita ja jopa paperittomia. Hyvän arjen askeleet on palvellut tasapuolisesti kaikkia maahanmuuttajia statukseen katsomatta. Hankkeen vahvuuksina ovat olleet kieli- ja kulttuuritietoisuus, asiakaslähtöinen ruohonjuuritason palveluohjaus, ihmisläheisyys ja ennen kaikkein inhimillisyys.