|
|
|
Hankekoodi: S21581
Hankkeen nimi: Työvoitto 2 - pätevänä työhön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä Brahe
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0210287-9
Jakeluosoite: PL 7
Puhelinnumero: 040 8403717
Postinumero: 92101
Postitoimipaikka: Raahe
WWW-osoite: http://www.raahenedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niina Maria Elisabet Kuusirati
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimistosihteeri, hankkeet/kansainvälisyys
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8403717
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ammatillisen koulutuksen reformi, sote-uudistus ja Raahen alueen 2015-2020 elinvoimastrategia edellyttävät ennakoivia toimenpiteitä osaamisen kehittämiseen. Raahen seutukunnan elinvoimastrategia jakautuu neljään alueen elinkeinoelämän työllistävään alaan: rakentaminen, metalli, palvelut ja energia-ala.
Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen lausunnossa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan 2019 – 2020 Työvoitto hanke on nimetty yhdeksi kärkihankkeeksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman kehittämisteemaan ”Menestyvän yritystoiminnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn Pohjois-Pohjanmaa”.
Työvoitto – Voit olla pätevä työhön -ESR-hankkeen aikana vuosina 2016-2018 on vahvistunut näkemys siitä, mitä alueen työllisyyden hoidossa seuraavaksi tarvitaan. Hankkeella vaikutettiin työvoiman osaamisen kohtaanto-ongelmaan.Oikotietä kuitenkaan ei ole, vaan on edettävä asiakas edellä ja yrityksiin tulee ohjata henkilöitä, joilla on valmiudet vastata yritysten osaamistarpeisiin. Työvoiton ohjausryhmässä todettiin kesäkuussa 2018, että nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämiseksi työkokeilu- ja palkkatukivaiheisiin tulisi kohdentaa ammatillista koulutusta, jotta työkokeiluun osallistuvien ammatillinen osaaminen olisi niin hyvä, että heillä olisi mahdollisuus työllistyä työkokeilupaikkaansa. Työvoitto 2 tunnistaa juuri tähän vaiheeseen liittyvät pullonkaulat ja kehittää keinoja varmistaa osaamisen kohtaamista ja aitoa työelämäkumppanuutta. Hanke perustuu alueen elinvoimastrategian mukaisiin toimialoihin, tunnistettuihin kehittämistarpeisiin ja ratkaisukeskeisiin menetelmiin.
Työvoitto 2 – pätevänä työhön -hanke kartoittaa ja tunnistaa kohderyhmään kuuluvan asiakkaan vahvuudet, hyödyntää niitä ratkaisukeskeisesti ja tuo oikea-aikaisesti täsmäkoulutuksen työkokeilu- ja palkkatukivaiheisiin. Tähän vaiheeseen tarvitaan vahvemmin asiakaslähtöistä oppilaitosten, TE-toimiston, Kelan, sote-toimijoiden, kunnallisen työllisyyden hoidon ja yritysten välistä yhteistyötä.
Hankkeessa 1) juurretaan ja levitetään Työvoitto - voit olla pätevä työhön -hankkeessa kehitettyä kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamismallia, 2) rakennetaan yhteisöllisen palvelumuotoilun keinoin uusia koulutuspalveluita työelämätarpeisiin ja 3) hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia kohderyhmän osaamisen kehittämisen, työllistymisen ja rekrytoinnin tukena.
Tavoitteiden kuvaus ja toimenpiteet:
1) Opin-tori opinnollistamismallin juurruttaminen työpajojen kuntouttavaan työtoimintaan.
Kuntouttava työtoiminta on matalan kynnyksen toimenpide, jonne asiakas ohjataan puuttuvien työelämävalmiuksiensa (kielelliset, elämänhallinnalliset, ammatilliset, fyysiset rajoitteet työllistymiseen).
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevan kohderyhmän työllistymisedellytysten parantamiseksi tarjotaan erilaisia ammattipätevyyskortteja ja valmennusta yksittäisiin tutkinnon osiin.
Raahen kaupungin työtoimintapaikkojen kehittäminen ja opinnollistaminen edellisen Työvoitto - voit olla pätevä työhön toimintamallin mukaisesti.
Työtoiminnan tavoitteena on työelämän ja työllistävien järjestöjen osaamistarpeisiin vastaaminen ja osaamisvajeiden täyttäminen. Etsitään uusia työtoimintamahdollisuuksia ja kytköksiä tutkintoihin. Esimerkiksi Raahen koulutuskuntayhtymän Ruukin maaseutuopiston ja Raahen Kampusalueen alueilla toteutetaan työtoimintaa opinnollistamalla kulttuurihistoriallisen rakennusperinnön säilyttämistä.
Hankkeessa olevia Opin-tori -asiakkaita ei kirjata Primusjärjestelmään, jolloin heistä ei tule hankeaikanaan perus-, suoritus- tai vaikuttavuusrahoitusta. Jos asiakas valmentautuu ammatillisesti tutkinnon osan mukaisesti, hän vasta hankkeesta lähdettyään halutessaan hakeutuu oppilaitoksen kirjoille. Näin päällekkäistä rahoitusta ei tule Työvoitto –hankkeessa olevista asiakkaista.
2) Moot-tori työkokeilu- ja palkkatukivaiheeseen
Työkokeilu ja palkkatukivaiheessa olevilla on teoreettiset edellytykset työllistymiseen, mutta käytännössä ilmenee tarvetta ammatilliseen täsmätukeen ja työtehtäväkohtaiseen perehdytykseen.
Tavoitteena on kartoittaa ja tarjota työkokeilu- ja palkkatukivaiheessa olevalle kohderyhmälle työelämän, yritysten ja järjestöjen tarpeista nousevaa osaamisen kehittämistämistä. Tämä edellyttää koulutuksentarjoajan ja yrityksen välistä vahvaa yhteistyötä ja yhdessä tunnistettua työtehtävien opinnollistamista ja yhdessä toteutettua koulutukseen liittyvää palvelumuotoilua.
Yhteistyön tuloksena kohderyhmälle voidaan tarjota koulutuksellista täsmätukea, jolla tunnistetaan yksilön työelämälähtöisiä vahvuuksia esimerkiksi osaamis- ja toimintavalmiuden kartoituksilla. Lisäksi toteutetaan työelämävaatimusten mukaisia työpaikka- ja tehtäväkohtaisia valmennuksia sekä erilaisia ammatti sertifikaatteja. Yritysympäristöön viety Moot-tori -ohjaus on lyhytkestoista, yrityksen tarpeista lähtevää asiakkaan ammatillista ohjausta.
Asiakasta ei kirjata hankkeen aikana oppilaitoksen Primus-järjestelmään, vaikka häntä valmennetaan. Vasta hankevaiheen päätyttyä asiakas voi halutessaan hakeutua oppilaitokseen ja suorittaa esim. näytön tai sen osan.
3) Digi-tori kohderyhmän ja ohjaushenkilöstön käyttöön
Työvoitto 2 – pätevänä työhön –hankkeen työkokeilu- ja palkkatukivaiheen ammatillinen tuki on kohderyhmän työllistymistä edistävää. Digi-torin kautta tarjottava palvelu tarkoittaa nuorille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville mahdollisuutta hyödyntää työllistymiseen tarvittava tukea ja ohjausta ympäri vuorokauden. Digi-tori toteutetaan Raahen kaupungin osa-hankkeessa. Toiminnasta vastaa hankkeessa Raahen kaupungin nimeämä kehittämiskoordinaattori, jolla on vahva digiosaaminen ja työelämätuntemus ja -verkosto. Digi-tori mahdollistaa em. asiakasryhmälle verkon kautta yksilöllisesti soveltuvaa täsmäohjausta, esimerkiksi yhteistyössä yrityksen kanssa laadittua perehdytysmateriaalia, työturvaohjeita tai ammattitermejä ja –ohjeita selkeyttäviä tehtäviä, kuten annostelun tueksi mittoja ja suhteiden ymmärtämistä tukevaa materiaalia jne.
Tavoitteena on parantaa julkisten sähköisten palveluiden hyödyntämistä ja kehittää digitaalisia palveluita yrityskohtaisen työelämäperehdytyksen ja itseopiskelun tueksi. Digitaalisuuden tavoitteena on nopea reagointi sekä yrityksen että kohderyhmän palvelutarpeeseen. Lisäksi digitaalisuudella varmistetaan joustava yhteydenpito verkostoon ja vertaisryhmiin ja samalla parannetaan kohderyhmän some- ja digiosaamisvalmiuksia. Mahdollistetaan etänä tapahtuvaa yksilöohjausta hyödyntämällä sähköisiä kokoustiloja esimerkiksi skype yksilöohjauksessa. Näitä palvelumalleja voidaan hyödyntää myös alueen muihin kehittämishankkeisiin kuten Ohjaamotoiminnan käynnistäminen Raahessa ja Työnoste Raahe -hankkeissa kohderyhmän asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti.
Hanke toteuttaa Raahen seutukunnan alueella maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa vuosina 2019-2020. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman kehittämisteemassa ”Menestyvän yritystoiminnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn Pohjois-Pohjanmaa” Työvoitto on yksi kärkihankkeista (linja 3: Osaavan työvoiman saannin varmistaminen erikoisesti pk-sektorilla).
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työttömät, koulutuksesta valmistuneet, koulutuksen keskeyttäneet ja *)opintojen loppuvaiheessa olevat työttömyysuhan alaiset nuoret, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset henkilöt. Lisäksi kohderyhmää ovat oppilaitosten opettajat sekä yritykset ja järjestöt, joilla on työvoimapula tai työtehtäviä, jotka soveltuva opinnollistamiseen ja joissa tutkintoihin liittyvää osaamista voi näyttää (esim. tutkinnon osa).
*)Vrt taulukko 12.2., jossa osallistujina myös yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa olevia yhteensä 15 henkilöä.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työllisyys- ja elinkeinotoimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 788
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 459
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 487
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 359 323
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen
Kunnat: Raahe, Siikajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia palveluita ja sähköistä tiedotusta ja viestintää. Näin voidaan vähentää tulosteiden määrää ja logistiikasta aiheutuvaa kuormitusta luonnolle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeesssa tarjottavien koulutusten kautta parannetaan kohderyhmän osaamista ja tietoutta ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä ja miten niitä voidaan vähentää. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 3 |
| Kunnalliset ja yhdistysten työllistävät toiminnat ja useat ns. matalan kynnyksen työpaikat liittyvät kierrätykseen, materiaalin uudiskäyttöön ja jätteiden käsittelyyn sekä hyödyntämiseen. Hankkeen valmennustoimenpiteiden myötä kohderyhmän osaaminen on usein parempaa kuin yrityksissä keskimäärin. Yrityksissä kierrätykseen ja materiaalien hyödyntämisen maksimointiin yrityksissä kiinnitettään erityistä huomiota. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 3 |
| Kunnallisten ja työllistävien yhdistysten toiminnat liittyvät usein energiapuun ja jätteen käsittelyn prosesseihin ja tuottavat palveluja, joita kaupallisesti ei ole kannattavaa tuottaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa painotetaan yritysten ja työtoimintojen rajapintatyötä, jossa huomioidaan ihmisten osaaminen ja osaamisen siirtyminen avoimille työmarkkinoille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Hankkeessa edistetään yritysten kykyä tiedostaa kohderyhmän vahvuudet ja potentiaali yrityksen liiketoiminnan lisäarvon tuottamisessa. Hankkeessa mm. kartoitetaan matalan kynnyksen piilotyöpaikkoja. Yksilön kannalta on tärkeää, että yritysten osaamistarpeiden ja työllistettävällä henkilöllä olevan osaamisen kuilu kapenee hankkeen toimenpiteiden ansiosta. Työllistyvän henkilön sosioekonomisen asema paranee ja edistää hyvinvointia merkittävästi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 5 |
| Hankkeen tavoitteissa huomioidaan nais- ja miestyöpaikkojen tasapaino. Hankkeen toteuttamisessa noudatetaan Raahen koulutuskuntayhtymän tasa-arvosuunnitelmaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Hanke on pyrkimyksiltään ja toiminnaltaan neutraali, mutta maahanmuuttajien osalta asiaa tarkastellaan huomioiden suomalaisen työelämän vaatimukset. Toiminnassa huomioidaan mahdollisesti poikkeavat uskontoja sukupuolinäkökohdat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Hanke on lähtökohtaisesti kulttuuriympäristön osalta neutraali, mutta työ- ja oppimisympäristöt esimerkiksi Seminaarin kampusalueen ja Ruukin maaseutuopiston kiinteistöjen ja ympäristön hoitotyö edistää alueen kulttuurihistorian säilymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa edistetään kohderyhmän ympäristöosaamista suomalaisen työelämän vaatimusten mukaisesti. | ||
Hankkeen toteuttajina olivat Koulutuskuntayhtymä Brahe ja Raahen kaupunki. Hankkeen toteutus perustui Raahen alueen elinvoimastrategiaan, ennalta tunnistettuihin kehittämistarpeisiin, ratkaisukeskeisiin menetelmiin sekä kohderyhmän onnistumisen kannalta välttämättömään yhteistyöhön paikallisen palveluverkoston kanssa. Raahen alueen elinvoimastrategia painotti neljää alueen elinkeinoelämän työllistävää alaa: metalliteollisuus, rakentaminen, palvelut ja energia-ala. Hankkeen taustana oli työvoiman kohtaanto-ongelma, mutta yrityksetkään eivät osaa määrittää todellista tarvettaan, osaamisvaateet mitoitetaan useimmiten väärin. Yhteistyömuotoja viranomais-koulutus-työnantaja-välillä oli tarpeen kehittää. Hankkeen kohderyhmänä olivat ne työttömät tai työttömyysuhan alaiset, joilla oli mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille, etenkin nuoret ja maahanmuuttajat. Keskeisimmät välilliset kohderyhmät olivat Pohjois-Pohjanmaan yhteispalveluverkosto ja sen toimijat, järjestöt ja yritykset, jotka työllistivät kohderyhmää sekä erityisesti kunnalliset päättäjät ja viranomaiset sekä rahoittajat.
Työvoitto 2 – pätevänä työhön -hanke kartoitti ja tunnisti kohderyhmään kuuluvan asiakkaan vahvuudet, hyödynsi niitä ratkaisukeskeisesti ja toi oikea-aikaisesti täsmäkoulutuksen työkokeilu- ja palkkatukivaiheisiin. Tähän vaiheeseen tarvittiin vahvemmin asiakaslähtöistä oppilaitosten, TE-toimiston, Kelan, sote-toimijoiden, kunnallisen työllisyyden hoidon ja yritysten välistä yhteistyötä.
Hankkeessa 1) juurrutettiin ja levitettiin Työvoitto - voit olla pätevä työhön -hankkeessa kehitettyä kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamismallia, 2) rakennetiin yhteisöllisen palvelumuotoilun keinoin uusia koulutuspalveluita työelämätarpeisiin ja 3) hyödynnettiin digitalisaation mahdollisuuksia kohderyhmän osaamisen kehittämisen, työllistymisen ja rekrytoinnin tukena.
Kuntouttava työtoiminta on matalan kynnyksen toimenpide, jonne asiakas ohjataan puuttuvien työelämävalmiuksiensa (kielelliset, elämänhallinnalliset, ammatilliset, fyysiset rajoitteet työllistymiseen) perusteella. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevan kohderyhmän työllistymisedellytysten parantamiseksi tarjottiin erilaisia ammattipätevyyskortteja ja valmennusta yksittäisiin tutkinnon osiin.
Raahen kaupungin työtoimintapaikkoja kehitettiin ja opinnollistettiin.
Hankkeen tavoitteena oli työelämän ja työllistävien järjestöjen osaamistarpeisiin vastaaminen ja osaamisvajeiden täyttäminen.
Hankkeen aikana kartoitettiin ja tarjottiin työkokeilu- ja palkkatukivaiheessa olevalle kohderyhmälle työelämän, yritysten ja järjestöjen tarpeista nousevaa osaamisen kehittämistämistä. Tämä edellytti koulutuksentarjoajan ja yrityksen välistä vahvaa yhteistyötä.
Yhteistyön tuloksena kohderyhmälle tarjottiin koulutuksellista täsmätukea, jolla tunnistettiinn yksilön työelämälähtöisiä vahvuuksia esimerkiksi osaamis- ja toimintavalmiuden kartoituksia. Lisäksi toteutettiin työelämävaatimusten mukaisia työpaikka- ja tehtäväkohtaisia valmennuksia sekä erilaisia ammatti sertifikaatteja.
Tavoitteena oli parantaa julkisten sähköisten palveluiden hyödyntämistä ja kehittää digitaalisia palveluita yrityskohtaisen työelämäperehdytyksen ja itseopiskelun tueksi.
Digitorilla perehdyttiin erilaisiin avoimiin oppimisympäristöihin, joihin digitoriin liittyvää materiaalia olisi ollut mahdollista kirjata/tallentaa. Testiympäristönä tietoja syötettiin mm. Trello alustalle (puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ja tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkintoon liittyvän materiaalin kerääminen ja syöttö järjestelmään), mutta järjestelmä muuttui maksulliseksi kesken hankekauden.
Osin työpajoilla pystyttiin hyödyntämään Koulutuskeskus Brahen sähköisiä materiaaleja ja osin tuotettiin uutta sisältöä työpajojen hyödynnettäväksi. Sähköisten materiaalien hyödyntämisessä haasteeksi on muodostunut pajalaisten/ohjattavien/opiskelijoiden heikot digitaaliset taidot tai välineiden puuttuminen.