|
|
|
Hankekoodi: S21569
Hankkeen nimi: Sopeutumiskyvyllä uusiutumista ja liiketoimintaa maaseutumaisemaan - SOPULI
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: SIltakatu 20 B
Puhelinnumero: 0503084696
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Pulkkinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504767142
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maaseutu kärsii samanaikaisesti autioitumisesta ja toisaalta työvoimapulasta. Kasvavat metsien hakkuumäärät - vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa 5,5 milj. m3 - lisäävät alalla työvoiman tarvetta. Lisäksi päätehakkuiden myötä metsänhoitotöiden määrä kasvaa, kun jo nyt kärsitään osaavan työvoiman pulasta. Metsänhoitotöitä tekee enenevässä määrin pieni metsäpalveluyritys ja entistä vähemmän suurten organisaatioiden palkatut metsurit. Pohjois-Karjalassa voidaan arvioida olevan arvioilta yli 300 metsäpalvelu- ja puunkorjuuyritystä. Maaseudulla kehittyviä toimialoja ovat luonnontuoteala ja maaseutu- ja luontomatkailu. Lisäksi maaseudun elinvoiman näkökulmasta on monia alihyödynnettyjä resursseja, kuten mahdollisuudet kaupalliseen järvikalastukseen.
Harvaan asuttu maaseutu moninaisine luonnonvaroineen on elinvoimannäkökulmasta haastava toimintaympäristö. Maaseutuelinkeinot, kuten matkailu, metsänhoitopalvelut, nuottaaminen tai teiden auraus voi harvoin olla ympärivuotista liiketoimintaa. Yrityksillä tulisikin olla monialaisesti useita liiketoimintamalleja käytössään. Lisäksi eri toimialoja säätelee eri hallinnonalat moninaisine normeineen, varioivine tukiapparaatteineen ja odotuksineen (ainakin maa- ja metsätalous, riista- ja kalatalous, kaavoitus, kaivannaisala, ympäristölainsäädäntö). Esimerkiksi tiestöllä on ainakin neljänlaista statusta: kadut, valtion tiet, yksityistiet tai metsäautotiet.
Maaseudulla puhtaat pintavedet, tiestö ja maisemat ovat elinkeinojen ja elinvoiman vaatimaa infrastruktuuria. Toisaalta yrittäjien asiakkaita ovat raaka-aineiden teolliset jalostajat (meijerit, metsäteollisuus, ym.), mutta myös kuluttajat ainakin luonnontuote- ja matkailualalla. Infran hoitaminen vaatii yhteisöllisyyttä asukkailta mm. valuma-aluekunnostuksissa tai maiseman hoidossa. Infran hoito rahoitetaan osittain erilaisin tukimuodoin yhdistettynä asukkaiden ja maanomistajien omaan rahoitukseen tai työhön. Erilaiseen tarjontaan vastaaminen puolestaan vaatii yrittäjien verkostoitumista. Tulonmuodostus yrityksillä muodostuu palveluista infrahankkeille, raaka-ainehuollosta teollisuudelle ja kaupalle sekä myynnistä ja palveluista kuluttajille kotimaan- ja vientimarkkinoille.
Digitalisaatio tuo oman murroksensa maaseudulle, mutta myös ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia: Harvaan asutulla maaseudulla on toimijoiden entistä helpompi pitää yhteyttä ja asiakkaan ja palvelun tuottajan löytää toinen toisensa - jos digitaalisista kanavista ollaan tietoisia ja niitä osataan käyttää. Tietoa voidaan myös tuottaa: riistaeläinkannoista tuotetaan tietoa mm. TASSU -järjestelmään. Myös metsien kunnosta ja vesien tilasta on mahdollista kerätä tietoa suoraan asukkailta hallinnon järjestelmiin.
Hanke lisää maaseutuyritysten liiketoiminnan ja kasvun näkökulmasta tavoitteellista yhteistyötä. Hanke innostaa ja saa syntymään maaseudun infraan liittyviä hankkeita.
Hankkeen aikataulu 1.3.2019-31.12.2021,
Maaseutuyrittäjät, - yritykset ja niiden työntekijät, kyläalueiden metsänomistajat (myös muualla asuvat), maaseudun asukkaat ja kausiasukkaat (kesäasukkaat, kesämökkiläiset).
Viranomaiset, raaka-ainetta käyttävä teollisuus ja muu elinkeinoelämä kuten matkailu
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 443
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 317
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 486
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 101
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 75
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 67
Suunniteltu: 210
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 9 |
| tavoitteena on maaseudun ympäristön tilan paraneminen. ympäristötiedotus turvaa sen, ettei operaatioissa aiheuteta haittaa luonnolle | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 6 |
| metsiin ja valuma-alueisiin liittyvät toimenpiteet edistävät sopeutumista ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 8 |
| valmiudet perinnebiotooppien ylläpitoon ja vieraslajitorjuntaan paranevat | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 0 |
| tiedotus parantaa yrittäjien oikeaa osaamista pohjavesialueilla | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| oikein tehdyistä toimenpiteistä ei ole luonnolle haittaa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| maaseudun ja luonnonvarojen tila paranee | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| maaseudun ja luonnonvarojen tila paranee | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| palveluyrittämistä edistetään pitkäaikaisestikestävälle pohjalle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| voi olla osa yritysten liiketoimintaa pitkällä aikavälillä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| osa toiminnan tehostamista on liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 7 |
| tavoite yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, myös maaseutuyhteisöjen hyvinvointi voi parantua | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| ks kohta 13.1 | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| tuetaan syrjäseutujen kehitystä | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 6 |
| taidot hyvän ympäristön tuottamiseen kasvavat | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| edistetään ympäristövastuullista toimintaa | ||
Maaseudulla yrittävillä ja asuvilla ihmisillä on käsissään ratkaisun avaimia liittyen moniin globaaleihin ja kansallisiin ongelmiin, kuten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja huoltovarmuuteen. SOPULI-hankkeessa pyrittiin tukemaan maaseutualueilla toimivia yrittäjiä ja paikallisyhteisöä löytämään ratkaisuja ja keinoja sopeutua näihin haasteisiin. Hankkeessa koulutettiin kausityövoimaa, pyrittiin lisäämään yrittäjien välistä yhteistyötä ja esiteltiin paikallisia palveluntarjoajia kyläyhteisöissä. Paikallisyhteisön osallisuutta omasta elinympäristöstään pyrittiin lisäämään kasvattamalla heidän virtuaalista osaamistaan sekä esittelemällä maaseutuinfraan liittyviä rahoitusmahdollisuuksia.
Kausityövoimasta on pulaa etenkin metsäpalvelu- ja luonnontuotealalla. Hankkeessa pilotoidut kausityövoiman koulutusmallit olivat toimivia, ja jäänevät organisaatioiden (Suomen metsäkeskus-hankkeet, Luotsi) käytännöiksi myös hankkeen jälkeenkin. Paikallisia palveluntarjoajia ja palveluiden tarvitsijoita, kuten metsäpalveluyrittäjät ja metsänomistajat, tuotiin yhteen hankkeen tilaisuuksissa, joissa palveluntarjoajat pääsivät esittelemään omaa palvelutarjontaansa. Myös tätä mallia, jossa paikallisia yrittäjiä tuodaan esiin paikallisyhteisön keskuudessa, hyödynnetään jatkossa esimerkiksi Maaseudun sivistysliiton kyläilloissa. Myös Suomen Metsäkeskuksen ympäristötukeen liittyvissä tilaisuuksissa tullaan tätä SOPULI:n käyttämää mallia hyödyntämään ympäristötuen laadintaa tekevien metsäpalveluyrittäjien ja ympäristötuesta kiinnostuneiden metsänomistajien törmäyttämisessä.
Yrittäjien työhyvinvoinnissa sekä yrityksen kannattavuudessa vertaistuella ja verkostoitumisella on suuri vaikutus. Pienten yritysten välinen yhteistyö voi lisätä myös näkyvyyttä potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa. Hankkeessa kartoitettiin maanlaajuisesti malleja yritysten välisestä yhteistyöstä metsäpalvelu- ja luonnontuotealan yrityksissä ja löytyneitä malleja esiteltiin sekä paikallisille alan yrittäjille että Metsäkeskuksen yritysneuvojille ympäri maan. Hankkeessa käynnistettiin työnohjausryhmiä paikallisille luonnontuotealan yrittäjille. Ryhmiin osallistuneet yrittäjät kokivat saaneensa eväitä työssä jaksamiseen sekä osaamiseensa ja he verkostoituivat toisten saman alan yrittäjien kanssa. Suurimpana haasteena hankkeessa oli yrittäjien innostaminen mukaan ryhmiin ja viidestä suunnitellusta työnohjausryhmästä kaksi toteutui. Vaillinaisesta työnohjauksesta johtuvien ohjaus- ja koulutuspäivien vähyyttä korvattiin järjestämällä enemmän opetuspäivä, joita järjestettiinkin paljon suunniteltua enemmän.
Hankkeen tavoitteena oli edistää maaseutuyhteisöjen sopeutumista digitaalisuuteen ja lisätä heidän osaamistaan etenkin avoimista aineistoista (avoin data). Koronapandemian myötä hankkeen tilaisuudet, kuten kyläillat ja koulutukset, toteutettiin virtuaalisesti. Etätilaisuuksien myötä paikallisyhteisön kyky digitaaliseen osallistumiseen kasvoi nopeasti. Etätilaisuudet tulevat jäämään pysyväksi käytännöksi hankkeen neuvontaorganisaatioihin etenkin silloin, kun esiteltävä aihe on suurempaa joukkoa, kuin esimerkiksi yhtä kyläyhteisöä koskettava. Maaseudun asukkaiden elinympäristöstä on koottu valtavasti avointa dataa mm. eri viranomaisten tietokantoihin. Avoimesta datasta voivat hyötyä kyläyhteisöjen lisäksi myös paikalliset yrittäjät. Avointa dataa esiteltiin hankkeen tilaisuuksissa eri aiheisiin kytkeytyen ja listausta avoimesta datasta koottiin yhteen esitteeseen. Kohderyhmän mielestä avoin data ja sen mobiilisovellukset ovat kiinnostavia ja hyödyllisiä, mutta he kokivat tarvitsevansa niihin opastusta myös jatkossa.
Maaseudun infrastruktuurin ylläpitoon (mm. tiestö) ja hoitoon (mm. elinympäristöjen kunnostus) tarvitaan sekä yhteisöllisyyttä että rahallista tukea. Erilaista rahoitusta on saatavilla useasta eri lähteestä. Tietoa rahoituksesta ja rahoituslähteistä esiteltiin monissa hankkeen tilaisuuksissa. Paikallisyhteisö koki tämän tiedon hyödylliseksi, mutta edelleen sellaiseksi, johon tukea tarvitaan.
SOPULI-hanke sai aikaan useita hyviä toimintamalleja, kuten kausityövoiman koulutus ja virtuaaliset kyläillat, joita on tarpeen jatkaa. Kestävää sopeutumista varten tarvitaan jatkossakin digitulkkeja, apua moninaisten rahoituskanavien hyödyntämiseen sekä tahoja ja tilaisuuksia, jotka tuovat sekä yrittäjiä että yrittäjiä ja paikallisyhteisöä yhteen.