RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21567, Etänä Enemmän -sote-työ uudistuu

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sote-uudistus ja siihen tiiviisti kytkeytyvä digitalisaatio ja sähköistyvät palvelut muuttavat sote-työtä. Uudistus on merkittävä sekä henkilöstölle että asiakkaille. Kyse on työ- ja toimintakulttuurin muutoksesta, joka edellyttää sekä osaamisen vahvistamista että uudenlaista johtamista. Sote-uudistuksen myötä sähköiset palvelut nähdään mahdollisuutena toiminnan tehostamiseen ja laadun kehittämiseen. Parhaimmillaan etäpalvelut ja digitaaliset ratkaisut turvaavat niin sote-palveluiden saannin, kuin johtamisen ja työnohjauksenkin, edelleen lähelle.
Uudistuvassa sote:ssa moni esimies tulee työskentelemään hajautetussa organisaatiossa, missä esimiehen alaisuudessa olevia työyksikköjä on maantieteellisesti hajallaan. Tällöin korostuu tarve etäjohtamiselle ja etäjohtamisen osaamiselle.

Etänä Enemmän -sote-työ uudistuu -hankkeessa vastataan sote-työn muutokseen juuri etäjohtamista, etätyönohjausta, etävertaistukea, muutosjohtamista sekä etätyötä kehittämällä ja uudelleen muotoilemalla sekä edellä mainittuihin kehittämiskohtiin liittyvää osaamista vahvistamalla. Hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä sote- henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä osallisuutta ja tukea henkilöstöä muutosjohtamisen kautta.

Valtakunnallista hanketta hallinnoi ja koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja osatoteuttajina ovat Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pilottimaakunnat hankkeen kokeiluvaiheessa ovat: Pirkanmaa, Satakunta, Pohjois-Savon maakunta ja Lapin maakunta sekä Helsingin virtuaalikotihoito. Hankkeen toteuttamis- ja levittämisvaiheessa pilotoituja toimintamalleja ja käytäntöjä kehitetään edelleen sekä levitetään valtakunnallisesti.

Hankekonsortioon on valittu osatoteuttajat ja toimijat sekä sote-maakuntia, joilla on vahva tahtotila ja tarve kehittää etäpalveluita sekä tässä hankkeessa erityisesti etäjohtamista, etätyönohjausta, etävertaistukea, muutosjohtamista sekä etätyötä muuttuvassa sote -toimintaympäristössä. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä pilottimaakuntien maakuntaliittojen sekä sote-organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi Pirkanmaalla tämä tarkoittaa sitä, että TAMK toteuttaa hanketta yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa ja tämän yhteistyön kautta kaikki Pirkanmaan kunnat (23) ja näiden sote-johtoa/-henkilöstöä osallistuu hankkeeseen.

Hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä sote- alan henkilöstön työhyvinvointia, työn hallintaa sekä tuottavuutta seuraavien tavoitteiden kautta.
HANKKEEN TAVOITTEET OVAT:
1) Kehittää sosiaali- ja terveysalan hajautettujen organisaatioiden henkilöstölle soveltuva etäjohtamisen toimintamalli ja vahvistaa tähän liittyvää osaamista
2) Kehittää sosiaali- ja terveysalan hajautettujen organisaatioiden henkilöstölle soveltuva etätyönohjauksen ja -vertaistuen toimintamallia ja vahvistaa tähän liittyvää osaamista.
3) Kehittää muutosjohtamisen toimintamalleja sekä vahvistaa muutoksen johtamiseen liittyvää osaamista
4) Kehittää henkilöstön osallisuuden rakenteita ja menetelmiä

Hankkeessa on viisi työpakettia ja näihin sisältyvät toimenpiteet:
Työpaketti1: Etäjohtamisen mallin kehittäminen ja pilotointi
Työpaketti2: Etätyönohjaus ja -vertaistuen malli hajautettuihin organisaatioihin
Työpaketti3: Muutosjohtamisen malli hajautettuihin organisaatioihin
Työpaketti4: Osallisuuden rakenteet ja menetelmät
Työpaketti5: Hankkeen evaluointi

Hanke tuottaa lisäarvoa ja uudenlaista osaamista ja toimintamalleja sekä konkreettisia työkaluja sote-alan johdolle sekä koko henkilöstölle muuttuvassa sote-toimintaympäristössä valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksena syntyy:
- Etäjohtamisen malli hajautettuihin ja etätyötä tekeviin sote- organisaatioihin
- Etätyönohjauksen ja vertaistuen toimintamalli hajautettuihin ja etätyötä toteuttaviin sote-organisaatioihin
- Tuotetaan muutosjohtamisen toimintamalli
- Tuotetaan henkilöstön osallisuuden rakenteita ja menetelmiä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Sote-alan johto ja henkilöstö
2) Tietohallinnon työntekijät, jotka työskentelevät kuntien sote-sektorin kanssa

Hankkeeseen osallistuvien julkisten organisaatioiden ja yritysten lukumäärä on arvioitu erillisessä hakemuksen liitteessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Sote-palveluiden asiakkaat
- Amkien ja yliopistojen opiskelijat (tulevina ammattilaisina) ja henkilöstö
- ICT- ja digitaalisten yritysten henkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 172 171

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 121 308

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 465 212

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 401 633

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 282

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomen työmarkkinoilla naiset ja miehet työskentelevät pääosin eri aloilla, ammateissa ja tehtävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva uudistus koskee suoraan alan julkisen sektorin palveluksessa olevia ammattihenkilöitä, eli noin 10 prosenttia työssä käyvästä väestöstä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkein naisvaltaisin ala Suomessa. Naisten osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen koko henkilöstöstä on noin 88 prosenttia . Sukupuolen mukainen jako pitää yllä perinteisiä sukupuolirooleja työmarkkinoilla ja laajemminkin, muun muassa hoivassa (Tilastokeskus, 2015, Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014). Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli 17 prosenttia (385 482 henkilöä) Suomessa työssäkäyvistä vuoden 2014 lopussa. Työssäkäyvistä naisista Suomessa 29,5 prosenttia työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa (16,1 % sosiaalipalveluissa ja 13,4 % terveyspalveluissa) vuonna 2014. Miehistä sosiaali- ja terveyspalvelussa työskenteli 4,0 prosenttia (sosiaalipalveluissa 1,7 % ja terveyspalveluissa 2,3 %). (https://thl.fi/fi/tilastot/). Terveydenhuollossa miehet työskentelevät eniten lääkäreinä. Sairaanhoitajista 7,5 prosenttia ja lähihoitajista 6,8 prosenttia oli miehiä. Muissa sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijatehtäviksi luokitelluissa tehtävissä naiset ovat enemmistönä. Sosiaalipalveluissa suurin toimiala oli vanhusten sosiaalipalvelut (vanhainkodit, palvelukodit sekä kotipalvelut). Sosiaalityön erityisasiantuntijoista alle 10 prosenttia on miehiä ja lainopillisissa, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijoissa miesten osuus on hieman yli 10 prosenttia. Ylihoitajista ja osastonhoitajista alle 7 prosenttia on miehiä (Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus 2013). Hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2016–2019 yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että hallitusten esitysten sukupuolivaikutukset arvioidaan aiempaa useammin ja perusteellisemmin. Tasa-arvo-ohjelmassa on lisäksi todettu, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä maakuntauudistuksen sukupuolivaikutuksia arvioidaan valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Koska kyseessä on naisvaltainen ala, henkilöstöä on melko runsaasti perhevapailla ja sijaisia on pääasiassa määräaikaisissa palvelussuhteissa. Sen sijaan ICT-alalla miehet ovat edelleen enemmistönä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Mukaan tulevien organisaatioiden ja yritysten työntekijöiden sukupuolijakauma arvioidaan. Alkukartoitusten perusteella saatujen tulosten mukaan sote-alan etätyötoimintamalleja kehitetään. Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään syrjinnän kiellosta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä muiden henkilöön liittyvien syrjimättömyysperusteiden kuin sukupuolen perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteisen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (8 §). Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä 4,6 prosenttia oli syntyperältään muita kuin suomalaisia. Ulkomaan kansalaisten osuus oli 2,0 prosenttia.(Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014). Palveluita voidaan tarkastella sukupuolinäkökulmasta esimerkiksi palveluiden saatavuuden, tarpeen ja käytön mukaan. Miehet käyttävät erityisesti terveydenhuollon palveluja naisia vähemmän. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö lisääntyy iän myötä.Vuonna 2013 HYPA-kyselytutkimukseen vastanneista keskimäärin 13 prosenttia koki odottaneensa hoitoon pääsyä kohtuuttoman kauan terveyspalveluiden osalta. Tyydyttämättömän palveluntarpeen tärkeimpiä syytekijöitä olivat saatavuuden ongelmat ja saavutettavuuden ongelmat. On olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että palveluiden käytössä on eroja sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä. Etäpalveluja ja -toimintamalleja kehitettäessä tämä tulee ottaa huomioon sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta ja tarpeista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon hankkeen toteuttamisessa, arvioinnissa ja viestinnässä. Hankkeen tasa-arvon edistäminen toteutetaan mukaan tulevien organisaatioiden ja yritysten henkilöstöjakauman mukaan. Sukupuolijaukama tullaan huomioidaan hankkeen suunnittelussa sekä toteutuksessa valtavirtaistamisen periaatteella. Hankkeen toimenpiteitä tarjotaan tasapuolisesti kaikille hankkeeseen mukaan tulevien organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden henkilöstölle tasapuolisesti. Hankkeessa pyritään edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot koskettavat erityisesti naisvaltaisia aloja. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä valtaosa on naisia. Siksi uudistuksessa tehtävillä henkilöstölinjauksilla voi olla tasa-arvon kannalta merkittäviä vaikutuksia jopa valtakunnan tasolla. Henkilöstösiirroissa ja henkilöstön asemaa koskevissa päätöksissä onkin huomioitava tasa-arvonäkökulma, mm. miten linjaukset vaikuttavat esim. naisten ja miesten väliseen palkkaeroon tai työpaikan pysyvyyteen. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös naisten urakehitykseen. Uutta maakuntahallintoa ja uusia entistä suurempia yksiköitä rakennettaessa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja esimiehiksi rekrytoitavien sukupuolijakauma vaatii huomiota (Naisten urakehityksen edistämisen työryhmän loppuraportti 15.1.2009).Maakunnissa tehdään paljon suoraan ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä. Sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen päätöksenteossa parantaa niiden laatua ja niiden oikeaa kohdentumista.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	3
Hankeverkosto suosii mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita digitaalisia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Myös hankkeen markkinointimateriaaleissa ja julkaisuissa suositaan sähköisiä versioita. Sote-alan ammattilaiset pyrkivät toimimaan sote-alan tehtävissä mahdollisemman ekologisesti ja vain tarpeellisia resursseja käyttäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Etäpalvelut, etäjohtaminen, etätyönohjaus ja etävertaistuki ja etätyö muuttuvassa ympäristössä vähentävät matkustamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Hankkeen toiminnoissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	6
Hankkeessa vahvistetaan oppilaitosten ja sote-alan organisaatioiden välistä yhteistyötä ja verkottumista kehittämällä uusia etätoimintamalleja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	6
Hankkeessa kehitetään aineettomia sähköisiä palveluja sekä digitaalisia ratkaisuja, jotka mm. edesauttavat maantieteellisesti hajallaan olevien sote-alan työyksikköjen yhteistyötä ja niiden johtamista. Lisäksi etätyö ja etäpalvelut vähentävät logistiikkaa harvaanasutuilla seuduilla, joilla kotiinvietäviä palveluita tarjotaan potilaille ja asiakkaille.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Digitaaliset yhteydenpitovälineet mahdollistavat joustavuuden, liikkuvuuden ja eriaikaisuuden hankkeen toiminnoissa ja valmennuksissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	8
Hankkeen toiminnoilla on sekä välillisiä että välittömiä vaikutuksia kohderyhmän työhyvinvointiin. Sote-uudistus voi aiheuttaa epävarmuutta hoitoalan henkilöstössä, joten hankkeessa kiinnitetään huomiota henkilöstön osallisuuteen ja muutoksessa tukemiseen. Esimiehet ja työntekijät saavat uusia valmiuksia etätyön tekemiseen. Etänä tapahtuva työnohjaus ja vertaistuki ovat myös uudenlaisia keinoja henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen.
Tasa-arvon edistäminen	3	4
Hankkeen toiminnoissa osallistetaan molempia sukupuolia ja eri-ikäisiä henkilöitä. Hankkeessa huomioidaan myös erityisryhmät, mukaan lukien sote-alalla työskentelevät maahanmuuttajat sekä erilaiset asiakas- ja potilasryhmät (esim. ikääntyneet ja mielenterveyspotilaat).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	4
Hankkeessa huomioidaan hoidon ja palvelun tasa-arvo sekä oikeudenmukaisuus.
Kulttuuriympäristö	5	5
Hankkeessa hyödynnetään taiteellisia osallistavia menetelmiä ja näin osaltaan lisätään kulttuuriymmärrystä sote-kontekstissa.
Ympäristöosaaminen	3	3
Kaikessa hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja pyritään toimimaan ympäristöä säästävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sote -palvelurakenteen uudistaminen ja siihen tiiviisti kytkeytyvä digitalisaatio ja sähköistyvät palvelut ovat muuttaneet sote-työtä. Lisäksi koronapandemia pakotti alaa siirtymään yhä enemmän työskentelyyn etänä ja hajautetusti, jolloin korostui tarve etäjohtamiselle ja etäjohtamisen osaamiselle. Etänä Enemmän hankkeessa vastattiin sote-työn muutokseen juuri etäjohtamista, etätyönohjausta, etävertaistukea, muutosjohtamista sekä etätyötä kehittämällä sekä näihin liittyvää osaamista vahvistamalla. Lisäksi kehitettiin henkilöstön osallisuuden rakenteita ja menetelmiä taideperusteisin menetelmin. Hankkeen kokonaistavoitteena oli lisätä sote-alan työhyvinvointia, työn hallintaa ja tuottavuutta.

Hankkeessa kehitetyn toimintamallit, tuotokset sekä hyvät käytännöt on koottu hankkeesta valmistuneeseen loppujulkaisuun Etänä Enemmän- muuttuvaa sote-työtä kehittämässä, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7266-73-1, joka löytyy hankkeen kotisivuilta vielä viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hanke tuotti toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja konkreettisia työkaluja Hyvinvointialueiden johtamisen ja kehittämisen tueksi.

Etänä Enemmän -hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu, osatoteuttajina olivat Itä- Suomen yliopisto, Lapin yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. KT Kuntatyönantajat oli osatoteuttajana ns. korona- lisätyöpaketin ajan. Valtakunnallista hanketta toteutettiin vuosina 2019-2022 ja sitä rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto.

Hanke oli aidosti valtakunnallinen, sillä sen tarjoamiin webinaareihin, valmennuksiin ja kehittämistoimiin osallistui noin 450 sote-alan ammattilaista yli sadasta eri organisaatiosta ympäri Suomea. Hankkeen määrällinen tavoite hankeosallistujista saavutettiin, jopa ylitettiin. Vaikuttavuudesta ja levittämisestä sekä hankkeen näkyvyydestä kertoo se, että hankkeesta valmistui yli 170 erityyppistä julkaisua, aina tieteellisistä artikkeleista käytännönläheisiin blogiteksteihin ja asiantuntijavideoihin asti. Hankkeesta tuotetut julkaisut ja materiaalit löytyvät ja ovat julkisesti käytettävissä hankkeen kotisivuilta www.etanaenemman.fi. Hanke huomioitiin myös Euroopan Komissiossa. Vuonna 2021 hanke valittiin menestystarinaksi ESR-hankkeiden joukossa ja perusteluina olivat hankkeen ajankohtaisuus ja digitalisuuden kehittämisen näkökulma.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat