|
|
|
Hankekoodi: S21534
Hankkeen nimi: Duuni edellä - Imuohjattu koulutus maakunnissa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savon Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1852679-9
Jakeluosoite: PL87
Puhelinnumero: 017‐214 3000
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.sakky.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Korhonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447853350
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjoissavolaiset yritykset ovat ilmaisseet vakavan huolensa eri alojen osaavan työvoiman saatavuudesta. Ammatillisen koulutuksen resursseja on leikattu ja maakunnan koulutus on aiempaa enemmän keskittynyt kaupunkeihin ja paikkakunnille VT 5:n varrella.
Kaupunkikeskusten ulkopuolisissa kunnissa osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi ja saatavuus on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Yritysten ja työntekijöiden kotipaikkakunnalla ei useinkaan ole soveltuvaa koulutusta ja pitkien matkojen ja osittain puutteellisten yhteyksien takia kouluttautuminen on hankalaa. Tarvitaan keinoja, joilla nuoret, työttömät, ammatinvaihtajat ja maahanmuuttajat saadaan hakeutumaan opiskelemaan ja suorittamaan opintonsa loppuun ja työllistymään oman alueensa yrityksiin. Samalla heille tarjoutuisi mahdollisuus jäädä asumaan kotiseudulleen. Alueen yritysten työntekijät vastaavasti tarvitsevat joustavia ja monipuolisia mahdollisuuksia täydentää osaamistaan.
Hankkeessa tehdään "imuohjattu" eli työpaikkavetoinen koulutusmalli. Koulutusmallissa alueen ihmisille tarjotaan mahdollisuus koulutukseen kotiseudullaan ja sitä kautta työllistymään paikkakunnan yrityksiin. Hanke kohdistuu puualaan, sosiaali- ja terveysalaan, liiketaloudenalaan, hotelli ja ravitsemusalaan sekä vaatetusalaan . Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajana toimii Tohtori Matthias Ingmanin säätiö / Ingmanedu. Hankkeen fokuksessa ovat ammatillisen II-asteen tutkinnot.
Alueen yrityselämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä.
Koulutusmallissa koulutus/osaamistarve lähtee yrityksestä ns. imuohjauksena – yrityksen tarpeisiin ja siihen vastataan paikallisesti järjestettävällä koulutuksella. Malli toteutuu siten, että yrityksissä kartoitetaan työvoiman ja osaamisen määrällinen ja laadullinen tarve, etsitään paikallisesti nuorista, työttömistä tai työpaikkaa vaihtavista koulutettavat henkilöt, jotka koulutetaan työvaltaisesti, työpaikan tarpeita vastaavasti. Koulutus toteutetaan hyvin pitkälti työpaikoilla ohjattuna ja siihen sisällytetään mahdollisuuksia verkon kautta tapahtuvaan oppimiseen. Koulutettava henkilö voi olla peruskoulusta tai lukiosta valmistuva, työtön tai paikkakunnalle muuttava uusi henkilö. Toimintamalli tukee myös yrityksen henkilöstökoulutuksen järjestämistä. Koulutukseen osallistuvat etsitään yhteistyössä kuntien koulutoimen, TE –palveluiden, kunnan työllisyysammattilaisten tai henkilöstöyritysten kautta. Kunnan ja yritysten kanssa on mahdollisuus myös yhteismarkkinointiin tarvittavien osaajien löytämiseksi paikkakunnalle. Yhteismarkkinoinnissa esitellään koulutuksen lisäksi työpaikkoja, vapaita asuntoja, päivähoitopaikkoja, kouluja ja muita ihmisen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Hanke toteutetaan pilottien kautta muun muassa puualalla, elintarvike-, ravintola-ja catering-alalla, puhdistus-, ja kiinteistöpalvelualalla, sosiaali- ja terveysalalla, tekstiili ja vaatetusalan sekä liiketalouden alalla. Eri aloilla kehittämistä voidaan toteuttaa eri tavoin, tavoitteen ollessa sama. Eri aloilta ja piloteista saadut toimintamallit antavat suuntaa toimintamallien kehittämisessä.
Hankkeen tuloksena syntyy uusi toiminta- ja yhteistyömalli, jolla koulutusta voidaan oppilaitosten yhteistyönä kustannuskattavasti toteuttaa.
Varsinaisen kohderyhmän muodostavat työnhakijat ja alan vaihtajat, toisen asteen opiskelijat, maahanmuuttajat sekä vaikeasti työllistyvät.
Varsinaisen kohteena ovat myös Pohjois–Savon keskisuuret ja pienet yritykset, jotka saavat räätälöidyn koulutuksen kautta työvoimaa.
Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat myös oppilaitokset, joiden palveluvalikoima laajenee ja rooli koulutuspalvelujen tuottajana vahvistuu.
Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat myös osallistuvien yritysten olemassa oleva henkilökunta uuden työvoiman osaamisen kehittymisen myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 339 900
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 280 710
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 415 600
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 343 228
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Vesanto, Kuopio, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Työpaikalle pyritään löytämään työntekijät työpaikan lähettyviltä – joten työmatka-ajo vähenee. Opetuksen tueksi pyritään saamaan sähköistä oppimateriaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Työpaikalle pyrytään löytämään työntekijät työpaikan lähettyviltä – joten työmatka-ajo vähenee. Opetuksen tueksi pyritään saamaan sähköistä oppimateriaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Työpaikalle pyrytään löytämään työntekijät työpaikan lähettyviltä – joten työmatka-ajo vähenee. Opetuksen tueksi pyritään saamaan sähköistä oppimateriaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Työpaikalle pyrytään löytämään työntekijät työpaikan lähettyviltä – joten työmatka-ajo vähenee. Opetuksen tueksi pyritään saamaan sähköistä oppimateriaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Työpaikalle pyrytään löytämään työntekijät työpaikan lähettyviltä ja näin pitää työllisyyttä tasaisesti niin Suomen mittakaavassa kuten kuntamittakaavassa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 7 |
| Koulutuspalvelut ja niiden saavutettavuus paranevat | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Työpaikalle pyrytään löytämään työntekijät työpaikan lähettyviltä – joten työmatka-ajo vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke lisää varsinaisten ja välillisten osallistujien hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen kautta koulutuksellinen ja siten yhteiskunnallinen tasa-arvo paranee | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Hanke lisää tasa-arvoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Tavoitteena on mahdollistaa kohderyhmän työllistyminen ja mm. uusien suomalaisten integrointi suomalaiseen kulttuuriin ja työhön | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeen tavoitteena on pitää seutukunnat elinvoimaisena ja tasaisesti asuttuna. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Vastuullisuus kuuluu sisältönä kaikkeen koulutukseen | ||
Hankkeen lähtökohtana oli osaamisen ja osaavan työvoiman varmistaminen maakunnan reuna-alueille, maakunnan kunnissa ja yrityksissä. Tavoitteena oli löytää ja kouluttaa paikallisia osaajia, maakunnan yritysten ja kuntien todelliseen työvoimatarpeeseen.
Hankkeessa luotiin ”imuohjattuja” eli työpaikkavetoisia koulutusmalleja. Koulutuksen kehittäminen alkoi tarvekartoituksesta seudun yrityselämälle. Koulutusmalleissa alueen ihmisille tarjottiin mahdollisuus koulutukseen kotiseudullaan ja sitä kautta työllistyä maakunnan yrityksiin tai kuntiin.
Laajemmin hankkeen tavoitteiden taustalla ovat vaikuttaneet
- kuntien reuna-alueiden elinvoimaisuus ja asuttavuus
- työvoiman tarve maakunnan yrityksissä
- maahanmuuttajien sijoittuminen yhteiskuntaan
- koulutuksen tasapuolinen saanti maakunnassa
- liikkuminen ja logistiikka
- paikallisten elinkeinorakenteiden kestävä kehittäminen
Hanke valmisteltiin alun perin Savon ammattiopiston puuteollisuuden osalle, mutta hanketta laajennettiin rahoittajan toiveesta Savon ammattiopiston sosiaali- ja terveysalaan sekä elintarvike ja ravintola catering-, puhtaus-, ja kiinteistöpalvelualoihin. Hankkeen osatoimijana toimi Ingmanedu, Kulttuurialan ammattiopisto, josta hankkeeseen osallistui puusepänalat sekä vaatetus- ja muotisala. Hankkeen päivittäisestä käytännön toteutuksesta vastasi Savon koulutuskuntayhtymässä projektipäällikön johdolla työskennellyt hankehenkilöstö, joka muodostettiin eri mukana olevien koulutusalojen asiantuntijaopettajista sekä Ingmanedun, kulttuurialan ammattiopiston asiantuntijaopettajista.
Hankkeen alkupuolella järjestettiin eri alojen informaatiotilaisuuksia ja yrityskartoituksia. Yrityskartoituksissa selvitettiin yrityksen osaamistarve kokonaisvaltaisesti. Pilotointikoulutuksia järjestettiin ympäri Pohjois-Savoa, joista saaduilla palautteilla kehitettiin koulutustoimintaa.
Hankkeessa pilotoitiin kunnissa tapahtuvaa koulutusta. Pilotointimalleista tuli alojen ja koulutusorganisaatioiden erilaisuudesta johtuen eri rakenteisia.
Kaikissa yhteistä oli kuitenkin työpaikalla tapahtuva tarvekartoitus, jossa koulutustarpeita selvitettiin. Koulutusmuotoina toimivat koulutussopimus, oppisopimus sekä rekry- ja täsmäkoulutukset. Osassa koulutuksia oli jopa samassa koulutuksessa eri rahoitusperiaatteella olevia opiskelijoita. Koulutettavat opiskelijat löytyivät TE-toimiston, kunnan työllisyyshenkilöiden sekä TE-Messiliven ja sosiaalisen median viestinnän avulla. Tutkintoon johtavissa koulutuksissa haasteen toivat tutkintojen yhteiset osat. Näihin opintoihin oli jo valmiina etäopiskelupaketteja, mutta lähiopetuksen järjestäminen yksittäisille opiskelijoille maakunnassa ei ollut kustannustehokasta. Tähän pulmaan toi ratkaisun hankkeen loppupuolella hybridiluokkaopetus, jossa opiskelija pystyi osallistumaan muun ryhmän lähiopetukseen sähköisesti. Ammatillinen koulutus oli pääosin työvaltaista, työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Työvaltaisessa koulutuksessa opettaja saattoi siirtyä työpaikkaohjaajan tueksi työpaikalle.
Koulutusta arvioitiin yhteisillä koulutuksen järjestäjien omilla mittareilla sekä hankkeeseen luodulla vaikuttavuuden ja osuvuuden kyselyllä. Palautetta antoivat oppilaat, yrittäjät, työpaikkaohjaajat, opettajat sekä muut sidosryhmät.
Hankkeen toimenpiteinä ja tuloksina voi tiivistäen nostaa esille seuraavat:
- tiivistynyt yhteistyö yritysten, kuntien ja yhteistyötahojen kanssa
- pilottikoulutukset
- pilottikoulutusprosessikuvaukset
- uusien koulutusprosessien vakiintuminen
Hankkeen palautteet saatiin hankkeen loppupuolella, joten niiden mukainen uudelleen kehittäminen jäi pääosin hankkeen ulkopuolelle. Hankkeen toiminnan kehittämistä tapahtui hanketoimijoiden yhteisillä hankepäivillä, joilla hyviä käytänteitä jaettiin hankkeen toimijoiden kesken.
Hankkeen viestintään vaikutti koronapandemia, joka ohjasi viestinnän erilaisten hyvien käytänteiden ja kokemusten videointiin. Videoita jaettiin hankeblogissa, sosiaalisessa mediassa sekä hankeinfossa.