|
|
|
Hankekoodi: S21520
Hankkeen nimi: METKO - Metsäkoulutuksen osaamisen kehittäminen Pohjois-Suomessa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 0207986000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Mari Väisänen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-7751893
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on kehittää Pohjois-Suomen metsäkoulutusta työelämäläheisemmäksi sekä rakentaa uusia yhteistyön malleja yritysten ja oppilaitosten välille. Ammatillisen koulutusreformin toteutuminen ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet vaativat työssäoppimisen ja työelämäyhteistyön lisäämistä oppilaitoksissa. Yritysyhteistyö vaatii ammatilliseen metsäkoulutukseen uusia, yhdenmukaisia toimintamalleja sekä selkeytystä eri osapuolten tehtäviin, rooleihin ja vastuisiin kaikessa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Tarvitaan siis uusia toimintamalleja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön toteuttamiseen, jotta koulutus saadaan vastaamaan työelämän tarpeita.
Ammattiopistojen metsäkoulutuksessa on jo nyt nähtävillä pula pätevistä opettajista ja työvoimapula tulee suurenemaan tulevaisuudessa. Tarvetta on kehittää toimintamalleja, joiden kautta metsätalousinsinöörejä saataisiin rekrytoitua ammattiopistoihin opettajiksi. Lisäksi hankkeella vastataan yrittäjien osaamisen kehittämistarpeeseen kehittämällä lyhytkoulutusta metsäalan oppilaitoksissa. Vähenevät opetusresurssit vaativat myös uudenlaisen opetusyhteistyön kehittämistä mm. kartoittamalla opettajavaihtojen mahdollisuutta.
Toimenpiteinä ovat opetuksen menetelmällinen kehittäminen, uudet yhteistyön toimintamallit sekä koulutuksen osuvuuden ja tarjonnan kehittäminen. Toimenpiteillä vastataan opintojen työelämäläheisyyden kehittämistarpeeseen, yritysten ja oppilaitosten vastuiden ja roolien tarkistustarpeeseen sekä yrittäjien osaamisen kehittämistarpeeseen.
Tuloksena on löydetty uusia yhteistyön malleja oppilaitosten, yritysten ja metsäalan asiantuntijaorganisaation välille. Lisäksi on tarkistettu osapuolten rooleja koulutuksen toteutuksessa erityisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyen. Korkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen opintosisältöjä on katsottu yhteen niin, että mahdollistetaan insinöörien työllistyminen opettajaksi toiselle asteelle. Yrittäjien osaamisen kehittämistarpeet on kartoitettu ja tarpeeseen on kehitetty ja tarvittaessa pilotoitu lyhytkoulutusta.
Opettajat ja ohjaajat, muut ohjauspalveluiden asiantuntijat, yrittäjät, yritysten henkilöstö
Kaikki metsäalan organisaatiot, opiskelijat, tulevat opiskelijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 428
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 065
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 285
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 365 081
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Itä-Lapin, Koillismaan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Oulu, Muhos, Taivalkoski, Rovaniemi, Haapajärvi, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 14
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Lähtökohta Suomen metsätaloudessa, myös metsäkoulutuksessa | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Liittyy olennaisesti kestävään metsätalouteen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Luonnon monimuotoisuus ja tärkeät elinympäristöt huomioidaan metsätalouden koulutuksessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Liittyy olennaisesti kestävään metsätalouteen ja metsäalan koulutukseen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura-kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Kiertotalousajattelua ja siihen liittyvää työelämälähtöistä osaamista saadaan työelämäjaksoilta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Olennainen osa metsätaloutta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Metsäala on tärkeä elinkeino Lapissa ja siihen liittyvä osaamisen nostaminen kehittää paikallista elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 1 |
| Luonnon aineettomat palvelut ja tuotteet ovat osa metsätalouden opintoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Liittyy metsäalan kuljetusten suunnitteluun ja opintojen järjestämiseen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Metsäalan osaamisen kehittäminen edistää paikallista elinkeinotoimintaa ja sitä kautta hyvinvointia Pohjois-Suomessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Huomioidaan hankkeessa naisten osallistumisen kautta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Edistetään joustavia opintopolkuja, sillä työssä oppiminen ei sovi kaikille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Näiden huomioiminen kuuluu metsätalouden osaamiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Ympäristöasioiden huomioiminen kuuluu metsätalouden osaamiseen. | ||
Hankkeen tavoite oli kehittää Pohjois-Suomen metsäkoulutusta työelämäläheisemmäksi sekä rakentaa uusia yhteistyön malleja toimijoiden välille. Hankkeen taustalla oli tarve lisätä pysyvää yhteistyötä metsäalan oppilaitosten, toimijoiden ja yrittäjien välille. Erityisesti ammatillisen koulutusreformin toteutuminen ja työelämän jatkuvasti muuttuvat osaamistarpeet vaativat työssäoppimisen ja työelämäyhteistyön lisäämistä oppilaitoksissa. Tulevaisuudessa metsäalalla tarvitaan yhä enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä. Metsäkoneyrittäjillä on pula osaavista kuljettajista ja ongelma tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Oppilaitosten välillä tarvitaan myös uudenlaisen opetusyhteistyön kehittämistä mm. digiteknologian sekä yhteisopettajuuden avulla.
Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin koulutuskeskus REDUn välillä koneellisen puunkorjuun koulutuspaketti osaksi metsätalousinsinöörien opintoja. Tarkoituksena on syventää opiskelijoiden osaamista operatiivisessa puunkorjuussa sekä saada heitä kiinnostumaan myös metsäalan opetustehtävistä ammatillisella puolella. Koulutuspaketin avulla tuotiin näyttöihin perustuvaa arviointiosaamista ammattikorkeakouluun hyvin tuloksin.
Opetusta ja ohjausta on hankkeessa kehitetty opettajien työelämäjaksojen ja pedagogisen täydennyskoulutuksen avulla. Opetuksen menetelmällisellä kehittämisellä motivoidaan opiskelijoita valmistumaan, lisätään oppilaitosten vetovoimaa sekä parannetaan oppilaiden työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen aikana kehitetty toimintamalli opettajien työelämäjaksoista todettiin erittäin tarpeelliseksi sekä oppilaitosten että työnantajien keskuudessa. Pysyväksi käytännöksi suunnitellussa mallissa opettaja pääsee muutaman vuoden välein 2-4 viikon mittaiselle työelämäjaksolle päivittämään sekä työelämäyhteyksiä että -taitoja.
Hankkeessa konkretisoitiin joustavaa opintopolkua metsäalan perustutkinnosta metsätalousinsinööriopintoihin väyläopintojen avulla. Ideana on, että tutkinto-opiskeluaika lyhenee ammatillisessa koulutuksessa hankitun osaamisen, osaamisen näyttöjen ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen väyläopintojen perusteella. Ohjausyhteistyötä tiivistettiin korkeakoulun toimijoiden ja ammatillisen toisen asteen toimijoiden välillä lisäämällä tiedottamista ja tiedonkulkua sekä parantamalla väyläopintojen osaamisen näyttöjen käytänteitä.
Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja, joista hyötyvät kaikki osapuolet. Yksi näistä on osatoteuttaja REDUn ideoima malli työelämävaihdosta. Opettajan käydessä puunkorjuuyrityksessä työelämäjaksolla suorittamassa koneellista puunkorjuuta, käy vastavuoroisesti kulloisen yrityksen edustaja osallistumassa oppilaitoksen metsäkonetyömaalla tapahtuvaan opetukseen. Toimintamalli tuo käytännön työelämäläheisyyttä opetukseen sekä edesauttaa pysyvän yhteistyön luomista eri osapuolten välille. Työelämäyhteistyön tiivistäminen onnistui hankkeessa erityisesti yrittäjäpäivillä sekä työryhmän muodossa. Yrittäjäpäiviä oppilaitokset pyrkivät järjestämään vuosittain ja työryhmän toiminta tulee jatkumaan Metsäkeskuksen koordinoimana sekä muiden toimijoiden tukemana. Opetuksen työelämälähtöisyyden tukemiseen hankkeessa luotiin kumppanuussopimuksia sekä pilotoitiin uusia koulutuksia.
Metsäalan työpaikoilla tapahtuvaan ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa opiskelijoista työnantajalle aiheutuviin kustannuksiin. Hankkeessa on lisätty ammattiopistojen ohjaus- ja arviointiosaamiseen liittyvää osaamista sekä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella koulutusta pyrittiin antamaan henkilökohtaisesti, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Hankkeessa tuotettiin sekä kirjallista että verkosta löytyvää materiaalia ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämisen tueksi.
Kaikkiaan hankkeessa onnistuttiin tiivistämään yritysyhteistyötä ja luomaan useita toimintamalleja toimijoiden välille.