|
|
|
Hankekoodi: S21472
Hankkeen nimi: Tuumasta töihin - sujuvat koulutuspolut toisella asteella
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: PL 12
Puhelinnumero: 029 469 6000 /vaihde
Postinumero: 00511
Postitoimipaikka: Helsinki
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Niiranen-Linkama
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5090408
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TUUMASTA TÖIHIN – sujuvat koulutuspolut toisella asteella
Hankkeen tiivistelmä
Suomalaisessa yhteiskunnassa työ määrittää henkisen hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvointi ymmärretään kokonaisvaltaiseksi myönteiseksi kokemukseksi elämästä ja työstä. Työ on tärkeä osa ihmisen minuutta, ja työ tuo elämään järjestystä ja turvallisuutta. Työttömyyden seurauksena menetetyt ihmissuhteet ja taloudellinen ahdinko saattavat aiheuttaa sisäänpäin kääntymistä ja häpeäntunnetta, tunnetta ulkopuolisuudesta.
Yksi syy työttömyyteen on ammattitutkinnon tai osaamisen puute esimerkiksi silloin, kun peruskoulun jälkeinen koulutus on jäänyt kokonaan hankkimatta tai opinnot ovat keskeytyneet. Suuri joukko nuoria jää vuosittain ulkopuolelle siirryttäessä perusasteelta toisen asteen opintoihin. Myös opintojen keskeyttäminen on toisella asteella tavallista, vaikka siihen on pyritty puuttumaan eri keinoin. Toisen asteen koulutusreformi mahdollistaa entistä paremmin tutkintojen osien suorittamisen sekä jatkuvan hakeutumisen koulutukseen. Koulutusreformin periaatteet soveltuvat hyvin hyödynnettäväksi myös Tuumasta töihin-hankkeessa.
OKM:n Selvitys toisen asteen siirtymävaiheista ’Sujuvuutta siirtymiin’ (Harjunpää, Ågren & Laiho, 2017) käsittelee toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheiden toimintaprosesseja ja malleja. Selvityksessä on tunnistettu ammatillisen koulutuksen järjestäjien tämänhetkiset toimivat ja joustavat toiminta- ja palvelumallit ja samalla on tunnistettu myös siirtymävaiheisiin liittyviä esteitä ja kehittämiskohteita. Selvitys tukee ensisijaisesti ESR-rahoituksella tehtävää siirtymä- ja nivelvaiheiden kehittämistyötä.
Erityisen paljon nivelvaiheiden käytäntöjä on luotu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA), amatilliselle toiselle asteelle kiinnittymiseen, joustaviin ja työvaltaisiin polkuihin, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen, toteutettavaan ohjaukseen sekä varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vähemmän hyviä käytäntöjä on kehitetty muun muassa keskeyttämistilanteeseen ja opintoihin paluun tukemiseen. Lisäksi siirtymät koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen järjestämismuotojen välillä kaipaavat lisää malleja. (Harjunpää, Ågren & Laiho 2017)
Hanke on tärkeä mm. siksi, että se tavoittaa kohderyhmän etsivän toiminnan välityksellä ja rakentaa tiiviit yhteydet ja yhteistyöhön koulu- ja viranomaistahojen sekä työmarkkinoiden kanssa koulutuspolun alusta lähtien. Työorganisaatioita ja yrityksiä koskeva koulutuspolkuja ja työllistymistä tukeva verkosto rakennetaan ja sen toiminta käynnistetään hankkeen alussa ja toimintaa tuetaan mm. mentoroinnin välityksellä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät nuoret aikuiset ja ikääntyvät työntekijät (mm. kantasuomalaiset, romanit ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt), joilta puuttuu ammatillinen koulutus, jotka ovat työttöminä tai työttömyysuhan alaisina. Kohderyhmään kuuluvia romaneja on arvioitu Suomessa olevan yhteensä n. 9000- 10.000, joista Itä- Suomessa n. 1500. Suomessa ei tilastoida henkilöitä etnisen taustan perusteella, joten nämä arviot perustuvat aluehallintovirastoissa toimivien alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien vuonna 2015 antamiin arvioihin (Lähde TEM, 2008). Koulutuksen ulkopuolelle jää koko maassa 17-24 –vuotiaista 17 % koko em. ikäryhmästä- Itä-Suomessa tämä luku on vielä hieman korkeampi. Miehet jäävät lisäksi koulutuksen ulkopuolelle hieman useammin (Sotkanet 2016.) Nuorisotyöttömyys koko maassa 18-24 –vuotiaiden työvoimasta on viimeisen tilaston (Sotkanet, 2016) mukaan 17 %, määrä on hieman laskenut vuodesta 2014 Vertailuna edelliseen työttömyys 12/2017 koko maan osalta oli puolestaan ikääntyneemmillä, 45-54-vuotiailla 7.7. % ja 55-64-vuotiailla 9.2. %.
Hankkeen tavoitteena on
1.Pilotoida ja kehittää edelleen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintopolkuja ja -malleja, jotka tukevat opiskelijan osallisuutta, hyvinvointia ja opinto- ja työkykyä sekä opinnoissa etenemistä ja ehkäisevät opintojen keskeyttämistä. Hanke rakentaa toimintansa opiskelijoiden voimavarojen ja osaamisen sekä erityisen tuen tarpeiden perustalle.
2.Rakentaa työelämäyhteistyöhön malleja, jotka tukevat ja vahvistavat motivoitumista opintoihin ja edistävät työllistymistä opintojen jälkeen
3.Kehittää toisen asteen koulutuksen alkuvaiheessa oppimisen tukea erityisesti digitaalisuuden ja yto-aineiden näkökulmasta yhteistyössä eri oppilaitosmuotojen kanssa
4.Pilotoida, arvioida ja kehittää edelleen ’Tuumasta töihin’- työllistymistä edistävä opiskelijalähtöinen ohjauksellinen koulutusmalli koulutuksen ja työelämän käyttöön ja juurruttaa se koulutukseen ja työelämään
Hankkeen työpaketit
Työpaketti 1 Opiskelijalähtöinen koulutus- ja työllistymispolku toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Työpaketti 2 Koulutuksen ja työelämän yhdyspintamallien rakentaminen edistämään oppimista ja työllistymisä
Työpaketti 3 Digitaalisen osaamisen, viestinnän ja oppimisvalmiuksien kehittäminen tukemaan opintoja ja työllistymistä
Työpaketti 4 Tuumasta töihin –työllistymistä edistävän ohjausmallin kokonaisuuden pilotointi, kehittäminen ja arviointi
Työpaketti 5 Hankkeen koordinointi ja hankkeen arviointiin ja raportointiin liittyvät tehtävät
Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena opiskelijan osaaminen vahvistuu ja hän saa suoritettua ammatillisen tutkinnon tai sen osan. Kohderyhmän työllistyminen helpottuu.
Arvioitu ja mallinnettu ohjausmalli jää koulutusorganisaatioiden ja työelämän käyttöön.
Pitkän aikavälin tuloksena ohjausmallin tehokkaalla käytöllä voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja opintojen nivelvaiheet sujuvoituvat ja
paluu opintoihin keskeyttämisen jälkeen mahdollistuu, kun opintojen nivelvaiheiden tuki vahvistuu. Lisäksi kohderyhmän työllisyys kohenee pitkällä aikavälillä.
Hanketta toteuttavat Etelä- Savon Koulutus Oy, Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, yhteistyökumppanina on Otavan Opisto.
Hankkeen yhteistyötahoja ovat mm. OPH, Romaniväestön koulutustiimi, kaupunkien työllisyyspalvelut ja TE-toimistot, maahanmuuttajien työllistymisen yksiköt, yksityiset ja julkiset työnantajat, Suomen yrittäjät, paikalliset maahanmuuttaja- ja romanijärjestöt sekä Suomen romanifoorumi.
Hankkeen kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät nuoret aikuiset ja ikääntyvät työntekijät (mm. kantaväestö sisältäen romanit sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt), joilta puuttuu ammatillinen koulutus, jotka ovat työttöminä tai työttömyysuhan alaisina.
Kohderyhmään kuuluvia romaneja on arvioitu Suomessa olevan yhteensä n. 9000- 10.000, joista Itä- Suomessa n. 1500. Suomessa ei tilastoida henkilöitä etnisen taustan perusteella, joten nämä arviot perustuvat aluehallintovirastoissa toimivien alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien vuonna 2015 antamiin arvioihin (Lähde TEM, 2008).
Toimintalinjan tavoitteista johtuen seurataan erityisesti alle 29-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden osallistujien määrää, jotka ovat työssä tai koulutuksessa jättäessään toimenpiteen.
Kohderyhmän kriteerit:
-hankkeen kohderyhmänä ovat romanit, jotka ovat hankkeeseen tullessaan työttömiä, työttömyysuhan
alaisia, siirtymävaiheen opiskelijoita (yleisen opetuksen piiristä ammatillisiin opintoihin, tai haasteellisessa nivelvaiheessa olevia) tai joiden työllistyminen on haasteellista esim. puuttuvan koulutuksen tai keskeytyneiden opintojen vuoksi tai joiden koulutus ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita.
-lisäksi kohderyhmänä ovat kaikki pääväestöön ja maahanmuuttajiin kuuluvat henkilöt, jotka ovat hankkeeseen tullessaan työttömiä tai työllistyminen on haasteellista puuttuvan koulutuksen tai keskeytyneiden opintojen vuoksi tai joiden koulutus ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja joiden työllistymistä edistää toisen asteen tutkinnon saaminen
-peruskoulunsa päättäneet alle 25-vuotiaat nuoret ja tarpeen mukaan myös yli 54-vuotiaat henkilöt
Kohderyhmän kokoaminen tapahtuu joustavasti ja alueellisten tarpeiden mukaisesti.
-kohderyhmän ominaisuutena huomioitava, että erityisesti romaniyhteisöjen miehet syrjäytyvät koulutuksesta helpommin kuin naiset. Jos mies syrjäytyy, myös perheen naispuolisen jäsenen on vaikeampaa kouluttautua ja työllistyä > sukupuolisensitiivisyys
-maahanmuuttajien osalta tilanne on päinvastainen eli naiset jäävät helpommin kotiin ja perheen pariin eivätkä hakeudu uudessa kotimaassaan koulutukseen ja työmarkkinoille
TE-keskuksen (Mikkeli) asiantuntijahaastattelujen perusteella romanien osalta ikäryhmään 33-55 kuuluvat aikuiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja joilla on haasteita sijoittua työelämään koulutuksen ja työkokemuksen puutteen vuoksi. Maahanmuuttajien osalta kohderyhmänä on erityisesti nuoret aikuiset, joita on sijoittunut alueelle ’maahanmuuttajanaallon’ seurauksena ja jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa syrjäytyä.
Uusi työttömiin työnhakijoihin kohdentuva aktivointimalli voi lisäksi tuoda hankkeen piiriin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.
Hankkeen välillinen kohderyhmä muodostuu koulutus- ja työorganisaatioiden henkilöstöstä, joka osallistuu hankkeen toimintaan. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, joiden asiakasryhmään hankkeen kohderyhmä kuuluu. Välillistä kohderyhmää ovat myös kolmas sektori ja järjestöt sekä työelämän toimijat opintoihin liittyvillä työelämäjaksoilla. Työelämä ja koko yhteiskunta hyötyy myös laajemmin hankkeen tuloksista, kun vaikeasti työllistyvät saavat ammatillista osaamista ja työllistyvät tulevaisuudessaosaamistaan vastaavasti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 413 207
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 399 472
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 550 942
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 532 629
Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Kuopion, Ylä-Savon, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Kuopio, Savonlinna, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 98
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Koulutuspolkujen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valittu koulutusala myös työllistää alueella tai valtakunnallisesti. Tätä voidaan tukea opiskelijan ohjauksella ja kohdentamalla työelämäjaksoja 'oikein'. Oppilaitoksella tulee olla tarjontaa sellaiseen koulutukseen, joka tukee paikkakunnan elinkeinorakenteen kehittämistä haluttuun suuntaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia ja osallisuutta, kun kohderyhmään kuuluvat pääsevät toisen asteen koulutuksen piiriin. Kouluttautuminen ja tutkinnon saaminen edistävät työnsaantia, joka on hyvinvoinnin yksi osatekijä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke pyrkii edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa koulutuksessa. Naisten ja miesten tasa-arvoisuus on hankkeen tavoitteena, jolloin aliedustettu sukupuolen ryhmä voi olla hankkeen kohteena. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta kiinnittämällä huomiota koulutuksesta syrjäytyneisiin tai syrjäytymässä olevien ryhmiin yhteiskunnassa. Koulutuksessa arvostetaan kunkin kulttuurisia juuria ja ne pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon koulutuksen yhtenä lähtökohtana silloin, kun koulutuksen suunnitelmaa kunkin opiskelijan kohdalla henkilökohtaistetaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 7 |
| Kohderyhmän koulutusvalinnoista ja taustasta riippuva asia. Koulutuksen välityksellä tietoisuus koulutuksen kulttuurisesta ulottuvuudesta ja vaikutuksista vahvistuu. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tuumasta töihin - sujuvat koulutusolut toisella asteella -hanke oli Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittama (ESR). Kansallisena rahoittajaviranomaisena toimi Etelä-Savon ELY-keskus. Hanke toteutui 1.11.2018-31.3.2021 välisenä aikana. Hanketta hallinnoi, koordinoi ja toteutti Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Hanke oli yhteishanke, jossa osatoteuttajina toimivat Savon ammattiopisto (Sakky), Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) ja ammattiopisto SAMIedu, sekä yhteistyökumppanina Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia. Hankkeen toiminta oli alueellista, jolloin pääasiallisina toiminta- alueina olivat Kuopio, Savonlinna ja Mikkeli. Hanke kohdistui pääasiassa 25 vuotta täyttäneisiin ja alle 55-vuotiaisiin työttömiin ja työttömyysuhan alaisiin henkilöihin. Hankkeen muutoshakemuksen myötä ikäjakauma laajeni, joten pystyimme ottamaan myös tätä nuorempia ja iäkkäämpiä henkilöitä hankkeeseen mukaan. Kohderyhmään kuuluivat kaikki kansanryhmät, kuten esimerkiksi romani- ja pääväestö sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt.
Tuumasta töihin - sujuvat koulutuspolut toisella asteella -hankkeen tavoitteena oli pilotoida, kehittää edelleen ja juurruttaa sujuva koulutus- ja ohjausmalli toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Tuumasta töihin -malliin nivoutui tavoite tarjota tukea, apua ja rinnalla kulkemista opiskelijoille ja opiskelijoiksi hakeutuville koulutuspolun eri vaiheissa. Hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti haasteellisessa työmarkkina-asemassa ja/tai ammatillista koulutusta vailla olevat henkilöt. Lisäksi tukea tarjottiin opintoihin palaaville henkilöille ja keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Hankkeessa tukea tarjottiin opiskeluvalmiuksien kerryttämiseen ja kehittämiseen erityisesti digitaidoissa ja yhteisissä tutkinnon osissa (yto). Lisäksi tavoitteena oli rakentaa työelämäyhteistyömalleja, jotka motivoivat opiskeluun ja edistävät työllistymistä opintojen jälkeen.
Tuumasta töihin -hankkeen tuloksena luotiin Tuumasta töihin -ohjaus- ja koulutusmalli, joka koostuu erilaisista toimintatavoista. Erilaiset toimintatavat auttavat ja tukevat opiskelijaa omalla koulutuspolullaan. Ensimmäinen on Ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen toimintatapa, joka nojaa voimavaralähtöiseen ja ratkaisukeskeiseen tapaamismalliin opiskelijan kanssa. Tätä työtapaa on pilotoitu ja esitelty mm. tutoropettajille ja opinto-ohjaajille. Toisena on Sulautuvan ohjauksen toimintatapa, jonka avulla opiskelijalle ja ohjaajalle muodostuu ”kartta”, jonka avulla tulevaisuuden suunnittelu saa konkreettista muotoa. Kolmas on mentori-ohjaajan toimintatapa, jossa ohjaaja on opiskelijan rinnalla kulkija opiskelupolun eri vaiheissa opiskelun arjessa. Neljäs on Tarvelähtöisen ohjauksen toimintapolku, joka sisältää hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vahvistamista osana yto-pienryhmäopetusta sekä laajaa asiakaslähtöistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa opiskelijan osallisuus huomioiden. Hankkeessa toteutettiin tiivistä yhteistyötä erilaisten verkostojen ja toimijoiden kanssa.
Opiskelijoiden opiskelun sujuvuutta ja työllistymistä tuki myös hankkeessa toteutettu mentoritoiminta, jossa etsimme mentoreita urallaan edenneistä henkilöistä hankkeemme kohderyhmälle laajentamaan heidän verkostojaan ja työelämätietouttaan.
Hankkeen piirissä oli noin 100 asiakasta. Lisäksi hankkeen piirissä olemme tarjonneet lyhytaikaista tukea noin 300 asiakkaalle. Toisin sanoen hanke on tavoittanut noin 400 asiakasta. Hankkeen määrällinen tavoite 98 asiakasta saavutettiin.
Lyhyen aikavälin tuloksina hankkeessa mukana olevat opiskelijat ovat motivoituneet opinnoissaan, heidän ammatilliset urasuunnitelmansa ovat selkiytyneet, osaamisensa kehittynyt ja vahvistunut, ja he ovat suorittaneet ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Koulutuspolulta putoamisvaarassa olevia, kohderyhmään kuuluneita opiskelijoita saatiin mukaan hankkeeseen ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Tuumasta töihin -ohjausmalli on koulutusorganisaatioiden ja työelämän käytettävissä; syntyi koulutus- ja työorganisaatioverkostojen yhdyspintoja, jotka jäävät toimimaan hankkeen päätyttyä opiskelijoiden koulutus- ja työllistymispolkujen tukirakenteisiin. Olemme saattaneet yhteen työnantajia ja valmistuneita työnhakijoita sekä opiskelijoita kulttuurisensitiivisellä työotteella.
Pitkän aikavälin tuloksena on etenkin aliedustettujen ryhmien opiskelun, valmistumisen ja työllistymisen vaikutus mallitarinana heidän lähipiiriinsä, sekä entistä parempi koulutus- ja työllistymispolun sujuvuus hankkeen kohderyhmä huomioiden.