|
|
|
Hankekoodi: S21469
Hankkeen nimi: Ilona - Sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.10.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1618557-2
Jakeluosoite: Vehnämyllyntie 4
Puhelinnumero: 0505299675
Postinumero: 33560
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Kumlander
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505299675
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Osatyökykyisten työllistyminen suhteessa muihin työikäisiin on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. Työelämän ulkopuolella on noin 200 000 suomalaista, joiden työllistymiseen ei ole löydetty ratkaisua. Suomen työllisyysasteen vähittäisestä noususta ja rakennetyöttömyyden hienoisesta laskusta huolimatta kaikkein vaikeimmin työllistyvien rekrytoituminen avoimille työmarkkinoille on yhä vähäistä.
Osatyökykyisten heikon työllisyyskehityksen, yhteiskunnallisten rakennemuutosten, työmarkkinoiden muutosten, hanketoimijoiden kokemuksen sekä eurooppalaisiin kokemuksiin peilaten Suomessa on tarve uudelle kokonaiskäsitykselle sekä joustavalle ja innovatiiviselle mallille, jolla voidaan tukea vammaisten, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä vaatii sekä työtä vailla olevien henkilöiden että työnantajien tukemista. Haettavan kansainvälisen yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda ehdotus kustannustehokkaasta, valtakunnallisesti käyttöönotettavasta toimintamallista vaikeasti työllistyvien kiinnittymisestä työmarkkinoille. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät, osatyökykyisten työllistämistä edistävät mallit muualla Euroopassa sekä parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle.
Hankkeet tavoitteet ovat:
1. Analysoida, testata ja arvioida erilaisten kansainvälisten, osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvät toimintamallit ja hyvät käytänteet. Tarkastelussa ovat muun muassa Euroopan komission hyviksi käytänteiksi valitut Social Innovation Factory (Flanderi) sekä Copenhagen House Project, yhteiskunnallisten yritysten hautomo. Taustalla on valmisteluhankkeessa koottu materiaali eri maiden malleista sekä ulkomaisten kumppanien kautta saatava informaatio.
2. Kokeilla ja systemaattisesti testata uudenlaisia menetelmiä kohti työllistymistä (yhteiskunnallisiin) yrityksiin ja (yhteiskunnalliseen) yrittäjyyteen aloille, joilla työvoiman kysyntä on suurta. Menetelmissä hyödynnetään sekä kotimaisia että kansainvälisen yhteistyön kautta saatavia hyviä käytänteitä ja malleja. Menetelmissä korostuvat toimintakyvyn edistämiseen liittyvät innovatiiviset ryhmämuotoiset kokeilut sekä kohdennetut koulutukset.
3. Lisätä työllisyyttä sekä tuottaa osaamista ja osaajia aloille, joilla on työvoimapula. Hankkeessa keskitytään erityisesti positiivisen rakennemuutoksen aloille sekä muille työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
4. Mallintaa kustannustehokas, huolellisesti arvioitu valtakunnallisesti käyttöönotettava rakenteellinen ratkaisu haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen.
Hankkeen tuloksena syntyy arviointi ja kuvaus kansainvälisten mallien soveltuvuudesta ja käyttöönottoon tarvittavista toimista Suomessa, uutta osaamista ja työvoimaa, kohderyhmälle suunnattu kokonaisvaltainen palvelumalli sekä materiaalipaketti vaikeimmin työllistyviä henkilöitä tukevasta työllistämismallista sekä kuvaus mahdollisesti siihen tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista.
Hankkeet kohderyhmänä ovat:
- osatyökykyiset työttömät henkilöt, joiden on mahdollista saada palveluja, koulutusta ja työllisyyttä hankkeen kautta
- yritykset ja muut työnantajat, jotka ovat halukkaita palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä
- viranomaiset ja poliitikot, joille hankkeessa luodaan informaatiota päätöksenteon tueksi
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat
- osatyökykyisten työllistämisen tukemiseksi työskentelevät henkilöt ja yhteisöt
- yhteiskunnalliset yritykset, joiden toimintaedellytyksiä hanke voi pitkällä tähtäimellä parantaa
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 161
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 437 161
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 267
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 506 742
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Tampereen
Kunnat: Espoo, Tampere, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 355
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Hankkeessa pyritään vähentämään luonnonvarojen hupenemista kiertotalouden ja maltillisen luonnonvarojen käytön keinoin. Yksi hanketoimijoista on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, joka on kiertotalouden asiantuntija. Tätä osaamista hyödynnetään hankkeessa laaja-alaisesti. Lisäksi hankkeen toimenpide 2 toteutetaan kiertotaloutta suoraan edistävässä toimintaympäristössä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Matkustamisen tarvetta vähennetään verkossa tapahtuvan kommunikoinnin avulla. Matkustamisessa suositaan julkisia ja vähäisen ilmastovaikutuksen kulkuneuvoja. Paperitonta työskentelyä lisätään toimistoissa ja oppimateriaaleissa systemaattisesti. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on Green Office -ympäristöjärjestelmä, mitä sovelletaan hankkeessa mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Luonnon monimuotoisuutta ja ympäristötietoisuutta vahvistetaan hyödyntämällä Hankkeessa hyödynnetään Kierrätyskeskuksen ympäristöjärjestelmän avainhenkilöiden osaamista. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja muodostuvat lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta ja kestävistä ympäristövalinnoista. Hankkeessa hyödynnetään Kierrätyskeskuksen ympäristöjärkestelmän avainhenkilöiden osaamista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei varsinaisia kohteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Hanketoimijoilla on omat ympäristösuunnnitelmansa, jonka mukaan jätteet lajitellaan ja niiden syntymistä pyritään ehkäisemään. Digitaalisten välineiden käytön lisääminen vähentää paperijätteen syntymistä. Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä minimoidaan jätteiden kertyminen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on käytössään Ekokompassi-järjestelmä, jota sovelletaan hankkeessa mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. Hankkeessa tehtävillä valinnoilla pyritään välillisesti vaikuttamaan uusien energialähteiden käytön lisäämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla työllistetään osatyökykyisiä työvoimapulasta kärsiville aloille. Yhteistyössä yritysten kanssa lisätään työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen, valtakunnallinen toimintamalli. Lisäksi hanketoimijoille ja kumppaneille tuotetaan uudenlaista palveluosaamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hanketyössä osa liikkumisesta korvataan verkkovälitteisillä tapaamisilla ja liikkuminen järjestetään julkisilla ja kulkuneuvoilla, joilla on mahdollisimman vähäinen ilmastovaikutus. .Hankkeen tavoitteena on tuottaa palvelut lähellä asiakasta ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja siten vähentää liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllisyyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. THL:n tutkimuksen mukaan työttömien ja työllisten hyvinvoinnissa on selkeitä hyvinvointiin liittyviä eroja. Hanke edistää työllistymistä ja sitä kautta hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia työhön ja yhteiskuntaan vahvistamalla osatyökykyisille suunnattuja palveluita, osaamista ja työllisyyttä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Perusoikeuksiin kuuluu jokaisen oikeus hankkia toimeentulonsa työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Oikeus valita vapaasti työ liittyy yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon. Hanke lisää yhdenvertaisuutta tarjoamalla osatyökykyisille informaatiota, uutta osamista ja työllisyyttä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Parantamalla kohderyhmän työllisyyttä ja sitä kautta taloudellista asemaa, hanke lisää välillisesti kohderyhmän osallisuutta kulttuuritoimintaan ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua kulttuuriympäristön kehittämiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa lisätään kohderyhmän ympäristöosaamista ja mahdollisuuksia osallistua ympäristön huomioivien toimintatapojen kehittämiseen. Osallistujat saavat tietoa työhön liittyvissä ympäristöasioista ja oppivat liittämään yksittäiset teot osaksi laajempaa kokonaisuutta. Keskeiset teemat ovat: jätteiden lajittelu ja vähentäminen, luonnonvarojen kulutus, energiansäästö sekä kestävät hankinnat. | ||
Työllisyysasteen nostaminen edellyttää osatyökykyisten työllistymistä nykyistä laajemmin, ja välityömarkkinat on tärkeä polku tavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen yhteiskunnallisen yrittäjyyden viitekehyksessä. Mallia varten koottiin kattavasti tietoa Suomesta ja Euroopasta. Kotimaista kehitystä tarkasteltiin Euroopan unioniin liittymisestä lähtien. Keskeisimpinä lähteinä olivat erilaiset rakennerahasto-ohjelmien asiakirjat ja Suomen hallitusten hallitusohjelmat. Kansainvälisen selvitystyön pohja oli EU-ohjelmissa, politiikka-asiakirjoissa, eurooppalaisten verkostojen materiaaleissa sekä maakohtaisissa esimerkeissä.
Hankkeessa pilotoitiin malleja, joiden tavoitteena oli edistää osallistujien työllisyyttä. Pilotoinneissa painottui osaamisen kehittäminen, kokonaisvaltainen valmennusote sekä tiivis yritysyhteistyö. Pilotointeihin osallistui 316 asiakasta, joista 125 työllistyi, koulutukseen pääsi 42 henkilöä ja yksi henkilö siirtyi yrittäjäksi. Työnantajayhteistyötä hanke teki 45 yrityksen tai muun organisaation kanssa.
Hankkeen kokeilujen ja tehdyn selvitystyön perusteella hankkeessa tehtiin ehdotus (työhön integroivien) yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristön kehittämisestä Suomessa. Keskeiset ehdotukset ovat: systemaattinen yhteiskunnallisten yritysten strategian toimeenpano, verkostomainen osaamisen rakentaminen ja jakaminen, rahoitusosaamisen lisääminen, rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen sekä mahdollisuus pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Hanke teki tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa ja tuotti laajasti tietoa aihepiiriin liittyviin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Hankkeen aikana julkaistiin yhteiskunnallisten yritysten strategia ja syksyllä 2021 Suomessa käynnistettiin yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toiminta.