|
|
|
Hankekoodi: S21461
Hankkeen nimi: Esko - Kohti tasa-arvoisempaa työelämää
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 28.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 1735895-7
Jakeluosoite: Kauppakatu 32
Puhelinnumero: 044 7485307
Postinumero: 53100
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.socom.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna-Riitta Junnonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Esko-hankkeen kohderyhmänä ovat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen riskissä olevat nuoret miehet.
Hankkeen tavoitteena on:
1. Saada työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen riskissä olevat nuoret miehet etenemään työllisyyden polulla
2. Ottaa käyttöön menetelmä /menetelmiä, joilla erityisesti nuorten miesten hyvinvoinnin vajeet ja voimavarat pystytään tunnistamaan nykyistä paremmin ja sitä kautta kohdentamaan tehokkaammin heidän tarpeitaan vastaavia, voimavaroja vahvistavia ja työllistymistä sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä edistäviä toimenpiteitä
3. Tuottaa asiakaslähtöisesti tietoa työllisyyden esteistä, erilaisia toimenpiteitä tarvitsevista asiakasryhmistä (asiakassegmentointi ja profilointi) ja mahdollisista puuttuvista palveluista sekä käytettyjen menetelmien soveltuvuudesta kohderyhmälle
Määrällisenä tavoitteena on, että n. 20 % kohderyhmästä on siirtynyt kuntouttavaan työtoimintaan, 10 % on hakeutumassa koulutukseen, 30 % on ohjautunut saamaan asiantuntija-apua työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista merkittävästi haittaavan (mielenterveys-, päihde- yms.) tekijän hoitamiseksi, 20 % kohdalla jatkosuunnitelman tekeminen meneillään, 20 % jatkosuunnitelma edelleen auki
Toimenpiteet:
1. Työllisyyden polulla etenemiseksi
- Kartoitetaan nuoren nykytilanne yksilökohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti hyvinvointimittarin avulla
- Järjestetään yksilökohtaisia tapaamisia, joissa kartoitetaan keskustellen henkilön nykytilanne. Tässä on tärkeää nuoren ”oman äänen” ja kokemuksen kuuleminen omasta tilanteestaan. Päävastuulliset toteuttajat: TyönVuoksi, Laptuote ja IntoPajat ja heidän yksilövalmentajansa (tapahtuu heidän omissa tiloissaan tai nuoren kanssa erikseen sovitussa muussa paikassa). 1.8. alkaen hankkeen toimenpiteitä toteuttavat Laptuote ja TyönVuoksi, sillä Intopajat yhdistyivät Työnvuoksen kanssa samaksi organisaatioksi.
- Kohderyhmän tavoittamiseksi tehdään yhteistyötä kumppaneiden kanssa, mm. Ohjaamot, aikuissosiaalityö. Tässä Socom päävastuullinen; sopii yhteistyö- ja ohjautumiskäytännöt näiden kohderyhmää tavoittavien toimijoiden kanssa
- Kartoituksen tuottaman tiedon pohjalta mietitään yksilökohtaisissa tapaamisissa yhdessä asiakkaan kanssa jatkotoimenpiteitä, jotta asiakkaan voimavarat vahvistuisivat ja hän saisi tarvettaan vastaavaa tukea ja palvelua etenemissä kohti työllisyyttä. Jatkotoimenpiteet voivat koostua varsinaisten työllistymiseen ohjaavien toimenpiteiden lisäksi nuoren omista, elämänhallintaa parantavista toimenpiteistä arjessa, nuoren mielenkiinnon ja taipumusten mukaisten koulutusmahdollisuuksien etsimisestä, olemassa oleviin palveluihin (mielenterveys-, päihde-, sosiaali-) ohjauksesta avun saamiseksi johonkin ensisijaisesti työllistymistä estävään ongelmaan. Osallistutaan myös työnvarjostus-tapahtumiin ja/tai käydä tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin.
- Ohjataan ja tuetaan nuorta em. suunniteltujen jatkotoimenpiteiden toteutuksessa yksilökohtaisesti sekä vertaisryhmissä
- Järjestetään vertaistapaamisia nuoria miehiä voimaannuttavan tukiverkoston aikaansaamiseksi. Nuoret tulevat toimintaa em. yksilötapaamisten kautta. Toiminnan sisältö suunnitellaan yhdessä yksilövalmentajan ja nuorten kanssa. Vertaistapaamisiin voivat osallistua myös yli 50-vuotiaat työttömät.
2. Kohderyhmälle soveltuvan menetelmän /menetelmien käyttöön saamiseksi
- hyödynnetään hyvinvointimittaria yksilön voimavaroja ja hyvinvoinnin vajeita tunnistavana menetelmänä
- arvioidaan menetelmän soveltuvuutta kohderyhmälle ja verrataan sen toimivuutta ja hyötyjä suhteessa aikaisemmin käytössä olleisiin menetelmiin
- arviointitieto kerätään (ryhmä)haastattelulla yksilökohtaista nykytilan kartoitusta tehneiltä työntekijöiltä sekä kokemusasiantuntijaryhmältä/asiakkailta
3. Tuotetaan, raportoidaan ja levitetään tietoa
a) työllisyys- ja koulutuspolkujen esteistä, sukupuoleen kiinnittyvistä epäkohdista, erilaisia tarpeita ja toimenpiteitä tarvitsevista asiakasryhmistä ja mahdollisista puuttuvista palveluista sekä käytetyistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta kohderyhmälle
- aineistona käytetään nuorten miesten yksilökohtaisissa tapaamisissa saatua tietoa sekä koulutusorganisaatioiden ja työllisyyspalveluiden edustajia sekä kokemusasiantuntijoita haastattelemalla koottua tietoa
- levitetään saatua tietoa mm. verkostojen, sähköisen viestinnän ja loppuseminaarin kautta
Tulokset:
- Hankkeeseen osallistuneet kohderyhmän edustajat ovat edenneet omalla työllistymisen polullaan
- Käytännön työhön on otettu uusi työmenetelmä/hyvinvointimittari, jonka avulla voidaan tunnistaa yksilön voimavaroja ja hyvinvoinnin vajeita tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tai sinne putoamisvaarassa olevien henkilöiden (nuorten miesten) kohdalla. Työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä edistävät toimenpiteet pystytään suuntaamaan entistä paremmin kunkin henkilön tarpeita vastaavasti.
- On tuotettu tietoa a) tekijöistä, jotka ovat tällä hetkellä koulutus- tai urapolkujen esteenä b) hankkeessa pilotoiduista menetelmistä sekä c) erilaisista asiakasryhmistä ja heidän erityispiirteistään (asiakassegmentit ja profiilit).
Varsinainen kohderyhmä: 120 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa alle 30-vuotiasta miestä Etelä-Karjalasta
Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen vaarassa olevat nuoret miehet. Varsinainen kohderyhmä on 120 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa alle 30-vuotiasta miestä Etelä-Karjalasta. Myös yli 50 –vuotiaat miehet ovat kohderyhmää.
Vanhempia miehiä toivotaan hankkeeseen myös tuomaan ja jakamaan kokemustietoa.
Välillinen kohderyhmä on em. varsinaisen kohderyhmän kanssa työskentelevät, palveluiden tuottajat ja oppilaitokset. Esimerkiksi opinto-ohjaajat eri oppilaitoksissa, jossa huolena on nuorten miesten sijoittuminen koulun jälkeen
Kohderyhmän kanssa työskentelevät, työelämävalmiuksia, työ- ja ammattitaitoa sekä yksilöllistä toimintakykyä edistävää valmennusta tarjoavat toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 670
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 111 311
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 164 342
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 149 535
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Taipalsaari, Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Sähköiset välineet (videoneuvottelut, some, Skype, sähköpostikokoukset) vähentävät hankkeessa liikkumisen tarvetta ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Nuorten miesten saaminen osalliseksi yhteiskuntaan tukee koko alueen kehitystä. Uusien menetelmien kehittäminen on tarpeen tilanteessa, jossa yhä suurempi joukko nuorista miehistä on vaarassa joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pienetkin askeleet kohti työ- ja muuta yhteiskuntaelämää tukevat paikallista hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja ovat vastavoimaa rakennemuutoksen vaikutuksille Etelä-Karjalassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa testataan uutta menetelmää ja tuotetaan tästä menetelmästä tietoa. Hankkeessa kerätyt tiedon pohjalta tunnistetaan ja luodaan erilaiset asiakassegmentit ja palvelupolut. Hankkeessa tuotetaan tutkimuksellinen aineisto kohderyhmällä kokeillusta menetelmästä ja sen tuottamista tuloksista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet pilotoidaan ympäri maakuntaa, ei vain keskusta-alueella, jolloin liikkumisen tarve palvelun perässä vähenee ja palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla myös pienillä paikkakunnilla asuville. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa käytetään digitaalista mittaria, jolla kohderyhmän hyvinvointia voidaan tarkastella ja tulosten avulla kiinnittää huomiota hyvinvoinnin voimavaroihin ja vajeisiin. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat tavallisia kohderyhmässä, joten oikeanlaisen avun piiriin ohjaamiseen kiinnitetään huomiota. Varhainen puuttuminen parantaa ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ja osaltaan edistää hyvinvointia. Työllisyys on yksi elämänlaatua ja hyvinvointia voimakkaasti tukevista asioista, ja tukeminen sitä kohti on hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistämällä tällä hetkellä heikommassa asemassa olevien aseman kohentumista ja palvelujen kehittämistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 5 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta kiinnittämällä huomiota tällä hetkellä heikossa asemassa olevien miesten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Esko - Kohti tasa-arvoisempaa työelämää hanke oli käynnissä vuosina 2018-2020 Etelä-Karjalassa. Hanke saavutti tavoitteensa, jotka olivat:
1. Saada työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen riskissä olevat nuoret miehet etenemään työllisyyden polulla
2. Ottaa käyttöön menetelmä /menetelmiä, joilla erityisesti nuorten miesten hyvinvoinnin vajeet ja voimavarat pystytään tunnistamaan nykyistä paremmin ja sitä kautta kohdentamaan tehokkaammin heidän tarpeitaan vastaavia, voimavaroja vahvistavia ja työllistymistä sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä edistäviä toimenpiteitä
3. Tuottaa asiakaslähtöisesti tietoa työllisyyden esteistä, erilaisia toimenpiteitä tarvitsevista asiakasryhmistä (asiakassegmentointi ja profilointi) ja mahdollisista puuttuvista palveluista sekä käytettyjen menetelmien soveltuvuudesta kohderyhmälle.
Hankkeessa kohdattiin 118 nuorta ja heidän kanssaan käytettiin aikuisväestön hyvinvointimittaria menetelmällisenä keinona saada uutta tietoa ja sitä kautta löytää ratkaisuja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Hanke kohtasi verrattain huonokuntoisia nuoria, joita on haasteellista tavoittaa. Tämä huomioon ottaen kerätty aineisto on ainutlaatuinen ja arvokasta tietoa antava. Hankkeen toimenpiteet toteutuivat suunnitellusti. Toimenpiteitä toteutettiin pääosin vuonna 2019 ja hankkeen tuloksia ja analyysia tehtiin vuonna 2020. Helmikuussa 2020 järjestettiin myös loppuseminaari sekä joitakin yrityksissä tapahtuneita tilaisuuksia, jossa aiheesta kiinnostuneet kuulivat tuloksista ja saivat keskustella aiheesta. Hankkeen jälkeen miehiin kohdistuvaa työtä alueella on tarkoitus kehittää edelleen, tarpeeseen on havahduttu. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: http://www.socom.fi/esko/materiaali/