|
|
|
Hankekoodi: S21455
Hankkeen nimi: Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Hallituskatu 3B
Puhelinnumero: 0405465037
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ely-lappi.fi/lappi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Huikuri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405465037
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Monialaista, verkostomaista työllisyyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntoutuksen tukea tarvitsevat henkilöt eivät Lapissa saa riittävästi palvelutarpeensa mukaisia räätälöityjä palveluja. Joko asiakkaan tarvitsemia palveluja ei ole tunnistettu tai palveluja ei ole tarjolla riittävällä tasolla tai asiakkaiden palveluihin ohjauksessa on puutteita, jolloin palveluja jää hyödyntämättä täysimääräisesti. Tieto eri organisaatioiden työllistämistä edistävästä palvelutarjonnasta, saatavuudesta ja laadusta on pirstaleista ja puutteellista. Tarvitaan taitoa ja tietoa löytää ja yhteen sovittaa työllistymisen kannalta oleelliset palvelut sekä myös etuudet. Myös monialaisen palvelutarpeen arvioon ja määrittelyyn tarvitaan osaamisen nostoa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työllistymis- tai kouluttautumisvaiheen sekä kuntoutuksen päättymisvaiheen toimijat eri organisaatioissa. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat heidän asiakkaansa. Hankkeessa yhteiskehitetään ja vahvistetaan verkostomaista yhteistyötä sekä tuetaan toimijaverkoston asiantuntijuuden kehittymistä siten, että verkostot yhteiskehittävät ja yhteen sovittavat monialaisia, verkostomaisia palveluja hankkeessa välillisenä kohderyhmänä olevien TYPin asiakkaiden työllistymiseksi ja koulutukseen suuntautumiseksi.
Hanke käynnistetään selvitysosiolla, jossa laaditaan nykytila-analyysi olemassa olevista palveluista, asiakastarpeista, palvelupuutteista, hyvistä käytänteistä sekä erilaisten kokeilujen ja kehittämishankkeiden tuloksista. Selvitykseen sisällytetään myös toimintaympäristöanalyysiä sukupuolinäkökulmasta. Selvityksessä tunnistetaan yhdyspintoja kuntien, maakunnan/sote-alueen ja muiden toimijoiden välillä ja etsitään keinoja asiakaslähtöisen ja joustavan palvelukokonaisuuden luomiseksi. Selvitetään, miten yrittäjiä ja muita työnantajia voidaan tukea kohderyhmän työllistämisessä ja työssä pärjäämisessä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi tarkastellaan erilaisia palveluprosesseja ja palvelujen tuottamisen yhteistyömalleja ja toteutustapoja sekä vaikuttavien hankintojen edellytyksiä ja määrittelyjä.
Selvitysosion perusteella ja jälkeen rakennetaan yhteistyössä toimijatahojen kanssa foorumit ja menetelmät verkostomaiseen yhteiskehittämiseen, eri organisaatioiden palvelujen yhteen sovittamiseen ja tuetaan verkostotoimijoita heidän asiakkaidensa osallisuuden lisäämiseen yhteiskehittämisen osa-alueilla. Monialaista palvelutarpeen arviointi- ja määrittelyosaamista kehitetään ja vahvistetaan toimijakohderyhmän osaamista heidän asiakkaidensa tuen tarpeen määrittelyssä. Toimijakohderyhmälle tarjotaan myös muita heidän tarpeitaan vastaavia osaamisen nostamiseksi suunnattuja koulutuksia ja webinaareja. Kehitetään välilliselle asiakaskohderyhmälle tehtäviä palveluhankintoja ja niiden kriteeristöjä palvelujen jatkokehittämisen ja laadun turvaamiseksi. Yhteiskehittämisen kautta etsitään yhdessä toimijaverkoston ja työnantajien kanssa uudenlaisia keinoja monialaisen yhteispalvelun asiakaskohderyhmän työllistymiseen ja työssä pärjäämiseen sekä pysymiseen. Tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa heidän kehittäessään palveluprosesseja välilliselle kohderyhmälle. Kehitetään yhdessä ja ennakoivasti työnjakoa ja roolitusta eri organisaatioiden ja toimijoiden tehtävien yhteensovittamiseksi ja toimivien palveluketjujen varmistamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Viestitään hankkeen tuloksista ja hyvistä käytänteistä ja juurrutetaan ne maakuntaan ja yhteistyökumppaneiden palveluihin.
Hankkeen tuloksina saadaan uusia asiakkaan palvelutarpeen mukaan suunnattuja palveluprosesseja ja työllistymisen hyviä käytäntöjä. Palveluja kehittävien, järjestävien ja tarjoavien toimijatahojen verkostoyhteistyötoiminta paranee ja tätä kautta asiakkaat saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut oikea-aikaisesti ja oikean toimijatahon kautta. Osaaminen palvelujen järjestämisessä, vaikuttavissa hankinnoissa, tuotannossa ja asiakaspalvelussa kehittyy. Asiakasosallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja keinoja sen lisäämiseksi on suunniteltu. Palveluja on kehitetty interaktiiviseen suuntaan ja palvelut kohdentuvat oikea-aikaisesti asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Lisäksi yhdyspintayhteistyö toimijoiden kesken vahvistuu ja luo pohjan sujuvalle yhteistoiminnalle asiakkaiden palveluihin siirtymien yhteydessä ja tämä edesauttaa asiakkaiden palvelupolkujen jatkumista katkeamattomina.
Horisontaaliset tavoitteet:
Sukupuolten tasa-arvo: hankkeessa tehdään toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Lähtökohtaisesti on tiedossa, että välillisestä asiakaskohderyhmästä suuri osa on miehiä. Koska hankkeessa on tarkoitus kehittää osaamista palvelutuotantoon, sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on oleellista.
Taloudellinen kestävyys: monialaisten palvelujen toimijat ja heidän asiakkaansa saavat lisää osaamista ja mahdollisia uusia ratkaisuja palvelujen saatavuuden, laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja yhdenvertaisuus: välillisenä kohderyhmänä olevien asiakasryhmien tarpeita selvitetään ja palveluja kehitetään vastaamaan tarpeisiin yhteistyössä toimijakohderyhmän kanssa. Asiakkaiden palvelujen saatavuus, laatu ja osuvuus paranee ja asiakasta pystytään tukemaan ja työllisyyttä nostamaan. Tällä on vaikutusta asiakaskohderyhmän talouteen ja hyvinvointiin.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) asiantuntijoista pääasiassa ne, jotka työskentelevät työhön ja koulutukseen suuntautuvien sekä kuntoutusvaiheen päättyttyä työllistymis- tai koulutusvaiheeseen siirtymässä olevien asiakkaiden kanssa. Näitä ovat kuntien työllisyys- ja elinkeinopalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, TE-toimistossa ja Kelassa toimivat työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalvelujen toteuttajat. Toiminnassa mukana olevat työnantajat, yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat sekä asiakaskohderyhmälle koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja palveluiden tuottajat.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työllistymis- tai kouluttautumisvaiheessa olevat asiakkaat ja asiakkaat, jotka ovat kuntoutusvaiheen päätyttyä siirtymässä työllistymis- tai kouluttautumisvaiheeseen ja jotka hyötyisivät monialaisesta tuesta: näitä ovat työmarkkinoille pyrkivät työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset ja miehet, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, sekä vajaakuntoiset ja osatyökykyiset sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 432 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 365
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 432 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 364 365
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Kolari, Sodankylä, Inari, Ranua, Savukoski, Enontekiö, Pelkosenniemi, Posio, Pello, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Simo, Muonio, Utsjoki, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite: Lapin maakunnan alueella
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hankkeessa selvitetään myös digitaalisten palvelujen tarpeita, nykyistä hyödynnettävyyttä ja pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, laatua ja osuvuutta myös teknologisia ratkaisuja edistämällä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Verkostotyössä etäneuvottelujen ja -kokousten pitäminen on arkipäivää. Myös henkilöstön osaamisen nostotilaisuuksissa hyödynnetään etäyhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vaikutus vähäinen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vaikutus vähäinen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutus vähäinen | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Vaikutus vähäinen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vaikutus vähäinen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Alueen elinkeinorakennetta kehitetään osana hanketta, jossa päätavoitteena on työllisyyden nostaminen. Lapissa on aloja, joilla on jatkuvaa työvoimapulaa ja tässä hankkeessa etsitään erilaisia keinoja ja työn tekemisen malleja, joilla voitaisiin työllistää kohderyhmää nykyistä paremmin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Monialaisten palvelujen toimijat ja välillisesti heidän asiakkaat saavat lisää osaamista ja mahdollisia uusia ratkaisuja palvelujen saatavuuden, laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Etäyhteyksien hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Välillisenä kohderyhmänä olevien asiakasryhmien tarpeita selvitetään ja palveluja kehitetään yhteistyössä toimijakohderyhmän kanssa vastaamaan tarpeisiin. Asiakkaiden palvelujen saatavuus, laatu ja osuvuus paranee ja asiakasta pystytään tukemaan ja työllisyyttä nostamaan. Tällä on vaikutusta välillisen asiakaskohderyhmän talouteen ja hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Työllisyyden edistämisessä otetaan huomioon sukupuolten väliset erot ja erilaiset monialaisen tuen tarpeet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 8 |
| Hankkeessa pyritään yhdessä toimijakohderyhmän kanssa työllisyyden asiakkaiden elämäntilanteen parantamiseen kokonaisvaltaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Vaikutus vähäinen | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Vaikutukset vähäiset, kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa Lapin ELY-keskuksen toiminnassa. | ||
Hankkeen päätuloksena osaaminen verkostomaiseen yhdessä tekemiseen on lisääntynyt, kun tietoisuus kentän muiden toimijoiden työstä ja palveluista on lisääntynyt. Samalla hankkeessa on tuotettu tietoa alueen työllisyyden ja osaamisen noston tueksi tuottamalla viestintämateriaaleja ja valtavirtaistamalla osatyökykynäkökulmaa osaksi kehittämistoimia. Eri koulutukset ovat tukeneet asiantuntijoita oman osaamisen noston ja täten yhdessä kehittämisen saralla. Verkosto-osaaminen ja yhdessä kehittäminen ovat olleet läpileikkaavia hankkeen toiminnassa, jossa on yhdessä muiden tahojen kanssa järjestetty erilaisia koulutuksia, viestintää sekä kehittämistoimia.
Hanke käynnistyi esiselvitysvaiheella, jonka pohjalta työstettiin tavoitteet ja priorisointi. Hankkeessa aloitettiin työttömien terveystarkastusprosessiin ohjaamisen mallintaminen sekä nykykäytäntöjen avaaminen, jonka myötä kehittämistarpeita kartoitettiin asian tiimoilta.
Hankeaikaan ajoittui monia globaalin että paikallistason muutoksia. Muuttuneen toimintaympäristön myötä hankkeeseen tehtiin muutoshakemus, jossa hankkeen tavoitteiksi nostettiin verkosto-osaamisen ja yhdessä kehittämisen vahvistaminen, verkostoissa tapahtuvan yhteiskehittäminen, tiedon tuottaminen alueen työllisyyden ja osaamisen noston tueksi. Samalla kohderyhmä vaihtui henkilöasiakkaista monialaista tukea tarvitsevien ja osatyökykyisten kanssa työskenteleviin henkilöihin.
Hankkeessa järjestettiin lukuisia osaamisen nostoon liittyvää koulutusta. Kykyviisarikoulutuksessa käsiteltiin kykyviisaria, joka on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä sekä väline asiakasosallisuuden vahvistamiseen. Kykyviisari otettiin osittain alueella käyttöön. Tuetun työhönvalmennusmallin mukaisen työhönvalmennuspilotin pohjalta saatiin arvokasta tietoa tulevia koulutushankintoja varten muun muassa tuetumman työhönvalmennuksen toteutuksesta. Koulutus IPS-mallin mukaisesta työhönvalmennuksesta ja digitaaliset alustat tutuksi koulutus toimivat apuna ja tukena asiakastyötä tekevien arjen työssä. Lisäksi koulutukset terveydenhuollon roolista työllisyydenhoidossa, ammatillisen kuntoutuksen toimijoista sekä vaikuttavasta verkostoyhteistyöstä ovat tukeneet yhdyspinnalla työskenteleviä asiantuntijoita verkostomaisen yhteistyön tekemisessä.
Yhdessä kehittämistä verkostoissa sekä tiedon tuottamista on tehty myös yritys-, työelämä- ja oppilaitosyhteistyön myötä. Osa- ja täsmätyökykyisten esiin nostamista työvoimapotentiaalina on tehty muun muassa osana Rekrytoi taidolla -valmennuskokonaisuuden suunnittelua. Hanke on osallistunut erilaisiin markkinavuoropuheluihin, joista on saatu mallia yhteiseen palveluiden suunniteluun. Hanke osallistui myös Lapin TE-palveluiden TE-pilotin suunnitteluun, minkä myötä vahvistetaan työnantajien tietoutta liittyen osatyökykyisiin työntekijäpotentiaalina. Hanke on osaltaan tehnyt töitä osatyökykynäkökulman valtavirtaistamiseen osaksi hankesuunnittelua sekä työllisyys- ja yrityskehittämishankkeita.
Verkostoissa tapahtuva yhteiskehittäminen sekä tiedon tuottaminen alueen työllisyyden noston tueksi ovat olleet hankkeen keskiössä. Hanke on osallistunut muun muassa työkykykoordinaattoriverkoston suunnitteluun, TYP-henkilöstön kehittämispäivän toteuttamiseen sekä kehittäjäasiakastoiminnan suunnitteluun ja käynnistämisen tukeen yhdessä Lapin liiton kanssa. Lisäksi hanke on ollut mukana järjestötyöllistämisen infojen järjestämisessä sekä järjestöille suunnatun työllistämisen työkalupakin suunnittelussa yhdessä muiden toimijoiden kanssa; tämä toimi väylänä vahvistaa osatyökykyisten työllistymistä järjestökentälle. Uutiskirje Live –tapahtumasarjassa, jonka voi katsella hankkeen nettisivulla, tuodaan esiin eri tahojen tekemä työ ja palvelut, mikä mahdollistaa edelleen verkostomaisen yhteistyön kehittymisen yhdyspinnoilla. Palvelun avulla lappilaisia TYP-toimijoita ja muita osatyökykyisten kanssa toimivia sekä heidän palveluitaan saatiin tutuiksi muille samalla kentällä toimiville. TYP-asiakastyytyväisyyskyselyn avulla saatiin syötteitä TYP-toiminnan ja tarvittavien palveluiden kehittämiseen. OSTE-hankkeen kanssa järjestetty koulutuskokonaisuus puolestaan toi tietoa ja osaamisen lisääntymistä asiakasprosessien, verkostomaisen yhteistyön, palveluiden sekä ohjauksellisen asiakastyön saralla.