|
|
|
Hankekoodi: S21428
Hankkeen nimi: Taitavasti Tulevaisuuden Työelämään
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0205303-4
Jakeluosoite: PL 30
Puhelinnumero: 03 6581 600
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.kktavastia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iiris Kurvinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4400 452
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lukion uusi OPS (2016) tekee lukio-opiskelijoiden työelämäsuuntautuneen opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä välttämätöntä. Taitavasti Tulevaisuuden Työelämään hankkeen tavoitteena on vastata kysyntään tulevaisuusorientoituneesti, sillä lukiolaisten siirtyminen työelämän ammattilaisiksi kestää jatko-opinnoista riippuen useampia vuosia.
Hankkeen tavoitteena on kehittää edelleen ja pilotoida lukioon soveltuvia uusia työelämäyhteistyön käytänteitä ja malleja hankekumppaneiden kesken. Hankkeessa on ainutlaatuista opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen kehittäminen tulevaisuusperspektiivistä käsin. Kehitettyjä toimintatapoja ja malleja jaetaan ja tehdään näkyväksi sekä hyödynnettäväksi digitaalisesti.
Hankkeen painopisteitä ja siten toimenpiteitä ovat
- Työelämäyhteistyön kehittäminen
- Yrittäjyystaidot
- Opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen
- Opetushenkilöstön työelämäpedagogisten taitojen kehittäminen
Hankkeessa hyödynnetään partnerioppilaitoksissa jo olemassa olevia toimintatapoja, kehittämällä niitä edelleen ja innovoimalla uutta pilotoinnin kautta. Kehitettyjä toimintatapoja ja malleja jaetaan, niitä tehdään näkyväksi sekä edelleen hyödynnettäväksi.
Tavoitteena on, että työelämäorientoituneesta opetuksesta tulee entistä tavoitteellisempaa systemaattisempaa ja laadukkaampaa siten, että jokaisella opiskelijalla on entistä monipuolisemmat eväät omien urasuunnitelmiensa tekemiseen. Lukioiden opettajat ja ohjaushenkilöstö ovat osaltaan hankkeen kohderyhmää, jotta toimivia malleja voidaan vakiinnuttaa ja levittää pysyviksi toimintamalleiksi mm. digitaalisesti ja sitä kautta valtakunnallisesti, kaikkien lukioiden saavutettaviksi.
Hankkeen tuloksena lukio-opiskelijoiden työelämäosaaminen, yrittäjyystaidot sekä tulevaisuusorientaatio kasvaa. Samoin opetushenkilöstön työelämään ja tulevaisuusohjaukseen liittyvä pedagoginen osaaminen kehittyy. Lukiot ovat entistä avoimempi osa alueita ja yhteiskuntaa ja niillä on toimivia suhteita alueen työelämään, muihin oppilaitoksiin, kolmanteen sektoriin ja muihin sidosryhmiin esim. vanhempiin.
Lukioiden opiskelijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö hankeoppilaitoksissa.
- Hankelukioiden yhteistyökumppanit esim. kodit ja vanhemmat.
- Oppilaitoskumppani mm. Hamk, Laurea AMK, Ammattiopisto Tavastia, Hyria, Haaga-Helia ja Helsingin yliopisto
- Työelämäkumppanit mm. yritykset, yrittäjät, kuntien ja valtion työnantajat. Alustavasti mukana on seuraavia tahoja:
Etelä-Hämeen Osuuspankki, FirstRound (Riihimäki), Opteam, TAT (Taloudellinen tiedotustoimisto), Konecranes, OPH. Borealis Polymers, Neste OY, Ensto OY, Norpe Oy, Itä-Uudenmaan Osuuspankki, L´Amour -ravintola, Itäväylä -lehti.
- Kolmas sektori ja muut yhteistyökumppanit esim. Suomen Euroguidance-keskus (Opetushallitus), Hämeen kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Hämeenlinnan yrittäjät, Linnan kehitys Oy, Riihimäen yrittäjät, Yritysvoimala (Riihimäki), Nuori yrittäjyys ry, YES--keskus, Suomen partiolaisten osaamiskeskus ja muut järjestöt, yhdistykset tai liikuntaseurat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 304 375
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 296 535
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 380 471
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 370 671
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 90
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 110
Suunniteltu: 728
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Lukiokoulutukseen kehitettävällä työelämäyhteistyön mallilla on suuri vaikutus elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteillä lisätään lukiolaisten työelämätaitoja ja saadaan lukion käyneet nuoret nopeammin työelämään, mikä tukee paikallista elinkeinoelämää. Lukioiden työelämäyhteystyön mallilla saadaan lukiokoulutusta työelämälähtöisemmäksi, laadukkaammaksi ja edistetään resurssien järkevää käyttöä. Hankkeen toimintatapa luo työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Tällä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen ja ammattimaiseen työvoiman saatavuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Osaamisen kehittäminen on hankkeessa keskeistä. Hankkeessa kehitetään opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista ja tulevaisuusohjausta tukevaa pedagogiikkaa. Samalla syntyy vakiintuneita käytänteitä lukiokoulutukseen nuorten, henkilöstön ja työelämän tarpeisiin | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Vierailukäynneillä matkustetaan pääasiallisesti joukkoliikennettä käyttäen. Kokouskäytänteet ainakin osa pyritään järjestämään sähköisin menetelmin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Opiskelijoiden hyvinvointi kasvaa työelämäyhteistyön ja tulevaisuusajattelun lisääntyessä opinnoissa. Nuoret saavat laadukkaampaa ja toisaalta yksiöllisempää mutta samalla myös monipuolisempaa uraohjausta, joka tukee nuorten hyvinvointia ja tulevaisuuden suunnittelua sekä ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Lisäksi nuorten työelämätaitojen parantuminen lisää heidän mahdollisuuksia työllistyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hanke edistää tasa-arvoa, kun luodaan myös lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malleja, jotka ovat perinteisesti olleet ammatillisen koulutuksen osaamisalaa. Hankkeella edistetään tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa työelämän näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasa-arvon esteiden poistamiseksi kuten uravalintoihin liittyvä ohjaus ja eri ammatteihin hakeutumisen tukeminen sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Lukioiden henkilöstön työelämäosaamisen ja ohjaustaitojen kehittymisellä tuetaan eri sosioekonomisessa asemassa tai eri kulttuuristaustoista tulevien opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjauksen toteutumista työelämään tai jatko-opintoihin siirryttäessä. Uraohjauksessa huomioidaan yksilön tarpeet ja nuorten uratoiveet. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeen toiminta lisää ja tukee yhteisöllisyyttä. Lukioiden henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat yhdessä hankkeen eri vaiheisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä nuorten ympäristöosaaminen kehittyy yhteisöllisen toiminnan ja koulutuksen kautta. | ||
Kolmas tulevaisuus – Taitavasti tulevaisuuden työelämää -hankkeen toteuttivat yhteistyössä Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukiot; Kaurialan lukio, Hämeenlinnan lyseon lukio, Lammin lukio ja Parolan lukio, sekä Riihimäen lukio, Salon lukio, Someron lukio ja Linnankosken lukio Porvoosta.
Lukion OPS (2016) teki lukio-opiskelijoiden työelämäsuuntautuneen opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä välttämätöntä. Valittua linjaa vahvistaa syksyllä 2021 käyttöön otettava, uusin valtakunnallinen lukion opetussuunnitelma, jota on valmisteltu tämän hankkeen toteutusaikana. Taitavasti tulevaisuuden työelämään hankkeen tavoitteena on ollut vastata kysyntään tulevaisuusorientoituneesti, sillä lukiolaisten siirtyminen työelämän ammattilaisiksi kestää jatko-opinnoista riippuen useampia vuosia. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää edelleen ja pilotoida lukioon soveltuvia uusia työelämäyhteistyön käytänteitä ja malleja hankekumppaneiden kesken. Hankkeessa ainutlaatuista on ollut opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen kehittäminen tulevaisuusperspektiivistä käsin. Kehitetyt toimintatavat ja mallit on tehty näkyviksi, sekä hyödynnettäviksi digitaalisessa tralla.fi -palvelussa. Hankkeessa on hyödynnetty jo olemassa olevia toimintatapoja, kehitetty niitä edelleen ja innovoitu uutta pilotoinnin kautta. Tavoitteena on ollut, että työelämäorientoituneesta opetuksesta tulisi entistä tavoitteellisempaa, systemaattisempaa ja laadukkaampaa siten, että jokaisella opiskelijalla on entistä monipuolisemmat eväät omien urasuunnitelmiensa tekemiseen.
Työelämä voi olla lukiolaiselle vielä useamman väliaskeleen päässä. Samaan aikaan työelämä on murroksessa ja tulevaisuuden työelämästä, sekä tulevaisuuden työtehtävistä voi tehdä vain valistuneita arvauksia. Digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly ovat muokanneet ja tulevat muokkaamaan työelämää. Huolimatta siitä, että emme aivan tiedä mihin nuoriamme valmistamme, on lukioissa kyettävä valmistamaan nuoria heidän tulevaisuuden valintojaan varten. Hankkeessa lähdimme monesti liikkeelle siitä, mikä ei muutu. Mitkä taidot ovat sellaisia, joita koneet eivät kykene tekemään ihmistä paremmin? Keskityimme hankkeessa paljon vuorovaikutusosaamiseen, tiimityötaitoihin, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Toki hanketoimenpiteissä perehdyttiin myös tekoälyyn, koodaamiseen ja kiertotalouteen, sekä megatrendeihin.
Hankkeen painopisteitä ja tavoitteita olivat:
- Työelämäyhteistyön kehittäminen
- Opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen
- Opetushenkilöstön työelämäpedagogisten taitojen kehittäminen
- Yrittäjyystaidot
Jokainen osatoteuttaja painotti hankkeen tavoitteita oman lukion tarpeista käsin:
Lammin lukio: opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen
Parolan lukio: työelämäyhteistyön kehittäminen
Kaurialan lukio: opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen, työelämäyhteistyön kehittäminen
Hämeenlinnan lyseon lukio: opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen, opetushenkilöstön työelämäpedagogisten taitojen kehittäminen
Riihimäen lukio: yrittäjyystaidot, työelämäyhteistyön kehittäminen
Salon lukio: opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen, opetushenkilöstön työelämäpedagogisten taitojen kehittäminen
Someron lukio: opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen, työelämäyhteistyön kehittäminen
Linnankosken lukio: työelämäyhteistyön kehittäminen, opetushenkilöstön työelämäpedagogisten taitojen kehittäminen
Hankkeen kohderyhmää ovat olleet paitsi hankelukioiden opiskelijat, myös lukioiden opettajat ja ohjaushenkilöstö. Hankkeen tuloksena on syntynyt malleja, joita toteuttajalukiot integroivat lukion arkeen ja rakenteisiin. Yhden hankelukion ideasta on syntynyt valtakunnallinen lukiohankkeiden verkosto, joka jatkaa yhteistyötä hankkeen loputtua. Monia yhteistyöhankkeita on käynnistetty hankkeen mahdollistamana ja hankkeen lopussa näitä yhteistyön alkuja on vahvistettu ja viety rakenteisiin. Hankkeen aikana tehtyjen kyselyiden perusteella lukio-opiskelijoiden työelämäosaaminen, yrittäjyystaidot sekä tulevaisuusorientaatio ovat kasvaneet. Samoin opetushenkilöstön työelämään ja tulevaisuusohjaukseen liittyvä pedagoginen osaaminen on vahvistunut ja näihin kiinnitetään enemmän huomiota. Yksittäisinä esiin nostettavina tuloksina voidaan toimenpiteistä mainita osatoteuttajien yhteistyössä kehittämä OpeTET-malli, Someron lukion pakohuone- ja murhamysteeri pelit, sekä Riihimäen lukion osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimenpiteet. Nämä ovat saaneet kiinnostusta paitsi useissa hankelukiossa, myös valtakunnallisessa verkostossa ja ovat esimerkkejä rakenteisiin jäävistä pilotoinneista. Tulokseksi voitaneen laskea myös se, että painopisteitä vietiin projektitiimin toimesta aktiivisesti sekä valtakunnallisiin lukion opetussuunnitelmien perusteisiin (työversion kommentointi), että paikallisiin opetussuunnitelmiin.