|
|
|
Hankekoodi: S21393
Hankkeen nimi: Voimaa arkeen II
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.10.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Maataloustuottajain Pohjois-Savon Liitto MTK-Pohjois-Savo ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0207887-2
Jakeluosoite: Tehdaskatu 37
Puhelinnumero: 0444133501
Postinumero: 70620
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissavo/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Helena Lintunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440843352
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vastata maatalouden nopeaan rakennemuutokseen yrittäjien elämän – ja muutoksenhallintaa tukemalla. Osa viljelijöistä tarvitsee tukea oman elämänhallintaansa tilanteessa, jossa tuotantoa on laajennettu voimakkaasti ja työn ja perheen yhteensovittaminen on koetuksella. Hanke tukee näin maatalousyrittäjien työssäjaksamista, jotta pohjoissavolaisilla maatalousyrittäjillä säilyy kehittävä ote maataloustuotantoon. Ennaltaehkäisevä tavoitteena on myös henkisissä ja/tai taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatalousyrittäjien tukeminen siten, että jokaisella sidosryhmäosapuolella on prosessin aikana samanlainen ja ajantasainen tieto, ja viljelijällä tunne, että häntä tuetaan ja katsotaan että hänen etunsa toteutuu.
Hankkeen tavoitteena on myös rakentaa polkua julkisten palvelujen ja yrittäjyyden välille ja kehittää palveluohjausta yrittäjyydestä luopuville työikäisille henkilöille. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjien tietoisuutta julkisista palveluista, erityisesti TE-palvelujen tarjonnasta, esimerkiksi uudelleenkoulutusmahdollisuuksista.
Hankkeessa pilotoidaan maatalousyrittäjille ja maaseudun yrittäjille suunnattua palveluohjausmallia muutostilanteissa muutosvalmiuskoulutuksen avulla. Muutostilanteissa olevat ihmiset tarvitsevat henkisten voimavarojen tukemista muutosprosessissa ja henkilökohtaista neuvontaa. Hankkeessa toimitaan kentällä myös ”outojen asioiden” tulkkina molemmin puolin, niin viranomais- kuin viljelijäverkostossa.
Viljelijöiden jaksamista edistetään tilakohtaisella työllä ”etsivän” viljelijätyön perusteella. Työssä huomioidaan sekä yritys että ihmiset, ei vain jotakin pientä osaa toiminnasta. Työtä pyritään tekemään ennakointiyhteydenottoina tiloille sidosryhmäyhteistyönä jonkun kriteerin perusteella.
Yrittäjille järjestetään tilaisuuksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa elämänhallintateemalla ja sidosryhmille järjestetään koulutusta, jossa kehitetään uskallusta puheeksiottamisessa. Sidosryhmiä verkotetaan keskenään, jotta hanke ei olisi keskiössä, vaan toimijat osaisivat kontaktoida suoraan toisiaan. Eri toimijoiden kesken täytyy olla ”sujuva tiedonvaihto”, jota edistetään moniammatillisina yhteiskäynteinä. se on kokonaistehokkainta, vähentää väärinkäsityksiä ja nopeuttaa asioiden etenemistä.
Hankkeen tuloksena maaseudun yrittäjien kynnys hakea apua omaan jaksamiseen alenee ja tietoisuus omaan hyvinvointiinsa liittyvien tekijöiden merkityksestä kasvaa. Yrittäjät löytävät itselleen soveltuvia keinoja ylläpitää omaa henkistä ja fyysistä työkykyään. Hanke lisää yrittäjien tietoa työterveyshuollon tarjoamista työkykyä ylläpitävistä palveluista. Yrittäjien sidosryhmät havaitsevat varhaisessa vaiheessa pitkittyneen väsymyksen ja osaavat puuttua siihen, ennenkuin yrityksen toiminta vaarantuu. Hanke vahvistaa yrittäjien kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ja kehittäjien yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös, että yrittäjien sidosryhmät ottavat käyttöön jaksamisen seurantaan positiivisia taloudellisia kannustimia.
Kriisiytymisvaarassa olevien yritysten toiminta saadaan vakiinnutettua ja kriisiytymiseen johtaneita syitä puretaan asiantuntijoiden avulla. Hankkeen avulla yrittäjät, jotka syystä tai toisesta joutuvat luopumaan tuotannosta, saavat nopean ja asiantuntevan ohjauksen uuteen koulutukseen tai työhön.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Pohjois-Savon alueen maatalous- ja muut maaseudun yrittäjät.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat maataloutta rahoittavat pankit ja vakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle tuotantopanoksia tai asiantuntijapalveluja myyvät yritykset, Te-palvelut sekä työterveyshuolto, lomituspalvelut ja maataloushallinto. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös maaseudun tukihenkilöverkosto ja MTK-yhdistysten hyvinvointivastaavat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 880
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 905
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 171
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 171 554
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Vesanto, Kuopio, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 13
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 177
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 10 |
| Hanke tukee viljelijöiden jaksamista. Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan kestävällä tavalla luonnonvarat huomioiden. Hyvinvoivat viljelijät huolehtivat ympäristöstään | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 10 |
| Hanke tukee viljelijöiden jaksamista. Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita ottamaan viljelyyn uusia lajeja ja lajikkeita ja suuntaamaan maatilansa toimintaa siten, että ilmastonmuutoksen riskit minimoituvat tilan toimintaan. Nurmentuotanto ja sitoo hyvin hiilidioksidia. Myös hoidettu metsä sitoo hyvin hiilidioksidia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 8 |
| Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita opiskelemaan uutta ja säilyttämään luonnon monimuotoisuutta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 9 |
| Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita hyödyntämään maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuuksia. Hiilensidonnan tehostaminen on tärkeää. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 5 |
| Yrittäjät, joiden jaksaminen on kunnossa, suhtautuvat neutraalisti tai positiivisesti luonnonsuojeluun | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 6 |
| Hyvinvoivat yrittäjät jaksavat kiinnittää huomiota materiaalivalintoihin ja jätteenkäsittelyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 9 |
| Maaseudun yrityksistä suuri osa hyödyntää kiertotaloutta jossakin muodossa. Maaseudun yrityksissä on luonnollista hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä esim. lämmöntuotannossa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 9 |
| Maaseudun yrityksillä on tilaa kehittää tuotantoaan. Hankkeet ja niistä syntyvät toiminnot vahvistavat maaseudun yrittäjyyttä ja sitä kautta alueiden asuttuna pysymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 9 |
| Hankkeeseen osallistuvat voivat syksyllä 2018 testata Työterveyslaitoksen tekemää sovellusta, jolla yrittäjät voivt mitata omaa henkistä kuormitustaan | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Uupuneille ihmisille on tärkeää, että he saavat kohdata hankkeen työntekijän omassa kotiympäristössään, eikä heidän tarvitse liikkua eri asiantuntijoiden luo. Hanke markkinoi etäosallistumismahdollisuuksia muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on edistää viljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke kohdistuu sekä miehiin että naisiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Hanke vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta tukemalla maaseudun elinkeinojen kehittämisedellytyksiä | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Toimivat maaseudun yritykset pitävät yllä elävää maaseutua | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 9 |
| Hyvinvoivat yrittäjät panostavat oman yritystoimintansa kehittämiseen ja ovat kiinnostuneita myös ympäristön tilasta | ||
Hankkeen tavoitteena oli vastata maatalouden nopeaan rakennemuutokseen yrittäjien elämän – ja muutoksenhallintaa tukemalla. Osa maatalousyrittäjistä tarvitsi tukea oman elämänhallintaansa tilanteessa, jossa tuotantoa oli laajennettu voimakkaasti ja työn ja perheen yhteensovittaminen olivat koetuksella. Hanke tuki maatalousyrittäjien työssäjaksamista ja muutoksenhallintaa, jotta pohjoissavolaisilla maatalousyrittäjillä säilyisi kehittävä ote maataloustuotantoon.
Tavoitteena oli myös henkisissä ja/tai taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatalousyrittäjien tukeminen siten, että jokaisella sidosryhmäosapuolella oli prosessin aikana samanlainen ja ajantasainen tieto, ja maatalousyrittäjällä tunne, että häntä tuetaan ja katsotaan, että hänen etunsa toteutuvat.
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa polkua julkisten palvelujen ja yrittäjyyden välille sekä kehittää palveluohjausta yrittäjyydestä luopuville työikäisille henkilöille. Tavoitteena oli parantaa yrittäjien tietoisuutta julkisista palveluista, erityisesti TE-palvelujen tarjonnasta, esimerkiksi uudelleenkoulutusmahdollisuuksista.
Hankkeessa pilotoitiin maatalousyrittäjille ja maaseudun yrittäjille suunnattua palveluohjausmallia muutostilanteissa. Muutostilanteissa olevat ihmiset tarvitsivat henkisten voimavarojen tukemista muutosprosessissa sekä henkilökohtaista neuvontaa, jonka vuoksi muutoksenhallinnassa tukeminen tehtiin henkilökohtaisella tasolla yhdessä sidosryhmien kanssa. Tällainen lähestymistapa koettiin kriisitilanteissa olevien asiakkaiden kohdalla tehokkaammaksi kuin erikseen järjestetty koulutuksenomainen muutoksenhallintavalmennus. Lisäksi hankkeessa toimittiin kentällä ”outojen asioiden” tulkkina molemmin puolin, niin viranomais- kuin maatalousyrittäjäverkostossa.
Maatalousyrittäjien jaksamista edistettiin tilakohtaisella työllä ”etsivän maatalousyrittäjätyön” menetelmällä. Työssä huomioitiin sekä yritys että ihmiset. Työtä tehtiin ennakointiyhteydenottoina tiloille sidosryhmäyhteistyönä erilaisten kriteereiden perusteella esim. jaksamisen ja taloudelliset ongelmat.
Yrittäjille järjestettiin tilaisuuksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa elämänhallinta -teemalla. Sidosryhmille järjestettiin koulutusta ja luentoja, joissa kehitettiin uskallusta puheeksi ottamisessa sekä muutoksenhallinnassa tukemista. Sidosryhmiä verkotettiin keskenään, jotta toimijat osaisivat kontaktoida suoraan toisiaan hankkeen toiminnan loppumisen jälkeenkin. Eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa edistettiin moniammatillisina yhteiskäynteinä. Näin toimien vähennettiin väärinkäsityksiä sekä nopeutettiin asioiden etenemistä.
Hankkeen tuloksena maaseudun yrittäjien kynnys hakea apua omaan jaksamiseen aleni ja tietoisuus omaan hyvinvointiin liittyvien tekijöiden merkityksestä kasvoi. Yrittäjät löysivät itselleen soveltuvia keinoja ylläpitää omaa henkistä ja fyysistä työkykyään. Hanke lisäsi yrittäjien tietoa työterveyshuollon tarjoamista työkykyä ylläpitävistä palveluista. Hankkeen toiminnan ansiosta yrittäjien sidosryhmät havaitsevat jatkossa varhaisemmassa vaiheessa maatalousyrittäjän pitkittyneen väsymyksen ja osaavat puuttua siihen ennen kuin yrityksen toiminta vaarantuu. Hanke vahvisti yrittäjien kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ja kehittäjien yhteistyötä.
Hankkeen tavoitteena oli myös, että yrittäjien sidosryhmät ottavat käyttöön jaksamisen seurantaan positiivisia taloudellisia kannustimia. Näin kriisiytymisvaarassa olevien yritysten toiminta saadaan vakiinnutettua ja kriisiytymiseen johtaneita syitä puretaan asiantuntijoiden avulla. Hankkeen avulla yrittäjät, jotka syystä tai toisesta joutuivat luopumaan tuotannosta, saivat nopean ja asiantuntevan ohjauksen uuteen koulutukseen tai työhön sekä käyttöönsä positiivisia taloudellisia kannustimia jaksamisen seurantaan.