RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21372, PEILI

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PEILI-hankkeessa kehitetään valtakunnallisesti levitettävät PEILI-toimintamalli ja tekoälyä hyödyntävä digitaalinen PEILI-sovellus vähentämään työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 16–25-vuotiaiden nuorten miesten sukupuolien välistä eriytymistä. Hankkeen tavoitteena on tukea yksilöiden kehittymistä täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi löytämällä heille mahdollisuuksia työn, koulutuksen ja ihmissuhteiden parista.

PEILI-hankkeen uutuusarvo liittyy tekoälyn hyödyntämiseen. Ratkaisuja haetaan ensisijaisen kohderyhmän, nuorten, kanssa yhdessä heidän itsensä määrittelemän elämänsisällön kautta.

Toimintamallissa on huomioitu syrjäytymisen eri vaiheissa olevien nuorten tilanne, ja siksi malli on rakennettu nelivaiheiseksi: 1) passivoitumisen purkaminen, 2) muutoshalun tukeminen, 3) osaamisen (tiedot, taidot, yhteisöt) lisääminen ja 4) muutoksen tukeminen. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ja työkalut on tarkoitettu nuorten itsensä käyttöön, myös ilman ohjaajan tukea. Syntyneen PEILI-kehittämismallin avulla voidaan jatkossa kehittää sukupuolisensitiivisiä, nuoria osallistavia ja motivoivia keinoja aktivoida nuoret takaisin työelämään tai opiskelemaan ja vahvistaa heidän itseohjautuvuuttaan.

PEILI-kehittämismallin avulla löydetään ratkaisut seuraaviin kysymyksiin:
- Miten kohderyhmän nuoret miehet saadaan aktivoitua työelämän ja koulutuksen pariin tai ylipäätään oivaltamaan tilanteensa? (Työllistyminen, opiskelu, elämänhallinta)
- Millaisia apukeinoja kohderyhmälle voitaisiin tarjota tilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden suunnan löytämiseen? (PEILI-toimintamalli, PEILI-sovellus)
- Millaiset työskentelytavat tukevat parhaiten digitaalisen työkalun kehittämistä? (PEILI-kehittämismalli)

Hankkeen tuloksena syntyy PEILI-toimintamalli, PEILI-sovellus, PEILI-kehittämismalli. Hankkeen toimiin osallistuu 36 nuorta, työtöntä miestä, joista 10 työllistyy tai pääsee koulutukseen hankkeen aikana. Hankkeeseen osallistuneet nuoret miehet ovat hahmottaneet muutokseen tarvittavan tuen tarpeen, ovat kulkeneet muutokseen tarvittava matkan ja löytäneet elämälleen suunnan. Tuloksena syntyneet toimintamallit ja sovellukset ovat muovautuneet nuorten, työttömien miesten kiinnostusta vastaavaksi ja tarjoavat heitä aidosti kiinnostavia yhteisö-, työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Toimintamallit ovat levinneet nuorten parissa työskentelevien toimijoiden käyttöön.

PEILI-hanke on valmisteltu yhteistyössä nuorten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen viitekehys, tutkimuskysymykset ja tavoitteet hyödyntävät aiempien hankkeiden tuloksia (Matti- ja Motiivi-hankkeet) ja hyviä käytänteitä (mm. Vamos-toiminta). Hankkeen toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa hyödynnetään Suomen Setlementtiliiton maksutonta, tietosuojattua NäytönPaikka-nettipalvelua (www.naytonpaikka.fi).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret (16-25-vuotiaat), syrjäytymisuhan alla olevat, koulutusta ja/tai työpaikkaa vailla olevat miehet, myös maahanmuuttajat. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ja työkalut on tarkoitettu nuorten itsensä käyttöön, myös ilman ohjaajan tukea.

Hankkeessa jokainen nuori mies kohdataan yksilönä, suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä erottelematta kulttuuritaustaa. Maahanmuuttajamiehillä on erityinen riski syrjäytymiseen.

Kohderyhmämääritelmä: Osallistujamääräksi tavoitellaan 20 henkilöä. Ikäjakaumaksi arvioidaan toteutuvan alle 25-vuotiaita 12 henkilöä ja yli 25-vuotiaita 8 henkilöä. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret (16-25-vuotiaat), syrjäytymisuhan alla olevat, koulutusta ja/tai työpaikkaa vailla olevat miehet tai syrjäytymisuhan alla olevat miesopiskelijat, joita uhkaa opintojen keskeyttäminen. Hankkeen aikana nuoret toimivat asiantuntijoina osana kehitystiimiä tuoden loppukäyttäjänäkökulmaa kehitettävään toimintamalliin ja palveluun. Hankkeessa kehitettävä palvelu (sovellus, järjestelmä) on tarkoitettu nuorten itsensä käyttöön, myös ilman ohjaajan tukea. Hankkeessa jokainen nuori mies kohdataan yksilönä, suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä erottelematta kulttuuritaustaa. Maahanmuuttajamiehillä on erityinen riski syrjäytymiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä ovat nuorten parissa työskentelevät järjestöt, säätiöt ja muut organisaatiot, jotka ottavat hankkeessa kehitettävät, sukupuolisensitiiviset toimintamallit käyttönsä hankkeen päättymisen jälkeen. Toissijaisena kohderyhmänä ovat myös hankkeessa toimivat vapaaehtoiset, työllistymistä tukevat tahot sekä ammattikorkeakoulut ja hankkeeseen osallistuvat yritykset. Lisäksi toissijaisena kohderyhmänä ovat kasvatus-, opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä sukupuolisensitiivisiä toimintamalleja, työkaluja ja tietoa nuorten kokemuksista palveluiden kehittämisessä. Toissijaisena kohderyhmänä ovat myös eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijat ja -opettajat, muun muassa sosiaali- ja terveysalan, palvelumuotoilun ja terveysteknologian opiskelijat ja opettajat, jotka saavat hankkeen kautta kokemusta kehittämistyöstä ja menetelmiä käytettäväksi työssään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 440 010

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 431 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 586 681

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 574 780

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty Matti- ja Motiivi-hankkeisiin keväällä ja syksyllä 2016 tehtyjä toimintaympäristöanalyysejä sukupuolinäkökulmasta liittyen nuorten miesten syrjäytymiseen ja työttömyyteen lisättynä maahanmuuttajanäkökulmalla. Lisäksi keväällä 2017 on haastateltu nuoria miehiä asiaan liittyen. Tulokset on kuvattu luvussa 5.1. Nuorten miesten syrjäytymisriski on selkeästi naisia suurempi. PEILI-hankkeessa pureudutaankin ratkaisujen hakemiseen nuorten miesten työttömyyden kierteiden katkaisemiseen PEILI-toimintamallin ja -sovelluksen avulla. Keskeisenä kysymyksenä on, miten työttömiä, nuoria miehiä voidaan tukea löytämään aitoja kiinnostuksen kohteita ja kulkemaan kohti työllisyyttä niin, että miehet itse ovat aktiivisessa roolissa palveluiden kehittämisessä. Opetusministeriön 2009 asettaman segregaation lieventämistyöryhmä on loppuraportissaan asettanut tavoitteeksi, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Raportin mukaan erityisesti tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä on kehitettävä tukemaan pyrkimystä. Tässä hankkeessa työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria miehiä kulttuuritaustasta riippumatta tuetaan löytämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä toimimaan kohti realistisia mahdollisuuksia yksilöllisin perustein huomioiden kulttuuriset paineet ja perinteisten roolimallien vaikutukset. PEILI-hankkeessa hyödynnetään Matti- ja Motiivi -hankkeiden kokemuksia ja tuloksia miehiin keskittyvästä työstä ja kokeillaan sukupuolisensitiivisiä toimintamalleja ja työttömiä miehiä tuetaan löytämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan, minkä pitäisi johtaa pitkällä tähtäimellä segregaation lieventymiseen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeen sukupuolinäkökulma on ohjannut hankkeen valintaa. Keskeiseksi tarpeeksi nostettiin nuorten miesten työttömyyden ehkäisy, jota on tutkittu ja joka nuorten keskuudessa havaittu keskeiseksi haasteeksi, mutta menetelmiä asiaan tarttumiseksi ei juuri ole käytössä. Lisäksi nuorten kanssa työskentelevät, syrjäytymistä ehkäisevät järjestöt ovat olleet suunnittelemassa hanketta. Suunnittelussa on hyödynnetty henkilöstön kokemusta ja nuorten itsensä antamaa palautetta. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne tukevat miesten voimaantumista, omien kiinnostuksen kohteiden löytymistä, ja sitä kautta miesten syrjäytymisen ehkäisyä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työttömät miehet ovat itse aktiivisesti mukana rakentamassa hankkeessa tuotettavaa PEILI-toimintamallia ja -sovellusta, joissa digitaalisuuden ja tekoälyn kehittäminen on keskeistä. Kehittämistyötä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin sekä miesten motivaatioon ja tarpeisiin. Näillä toimilla varmistetaan, että toiminnot vastaavat aidosti miesten tarpeita. Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa sekä mahdollisuuksien mukaan Rakennerahasto-ohjelman investointiprioriteetti 8 tasa-arvoon ja hyviin käytäntöihin liittyvää arviointikriteeristöä tai sen aihiota. Projektihenkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden osaaminen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen projektissa varmistetaan koulutuksella ja työpajalla, joissa arvioidaan ja kehitetään projektin työ- ja arviointisuunnitelmia tasa-arvon näkökulmasta. Hyvien toimintamallien kartoitusvaiheessa tarkastellaan löydettyjä toimintamalleja sukupuolinäkökulmasta suhteessa siihen ympäristöön, jossa niitä voitaisiin tässä hankkeessa hyödyntää. Hyödynnettäväksi valittujen mallien osalta varmistetaan, että toimintamallit ovat aidosti sukupuolisensitiivisiä ja sopivat erityisesti heikommassa asemassa olevien tukemiseen. Toteutusvaiheessa hankkeen toimia seurataan, arvioidaan ja ohjataan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin sekä osallistuvien miesten tarpeisiin. Jatkuva, ohjaava arviointi ja loppuarviointi tuottavat tietoa siitä, miten hyvin hankkeen tuotteet ehkäisevät miesten työttömyyttä ja edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tuotteistamis- ja levittämisvaiheessa huolehditaan, että sukupuolisensitiivisyys välittyy toimintamallien kuvauksesta ja niiden toteutus tukee sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistumista. Hankkeen viestinnässä nostetaan esille tarve arvioida nuorille, työttömille miehille suunnattuja palveluja sukupuolinäkökulmasta. Viestinnän avulla välitetään tietoa miesten kokemuksista palvelujärjestelmästä sekä hankkeen tuotoksista ja tuotteista. Levittämisvaiheessa nuorten, työttömien miesten voimavarojen tukemisesta ja hyödyntämisestä ja sitä kautta sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämisestä viestitään muille toimijoille sekä levitetään hankkeen tuotteita heidän käyttöönsä. Tuotettavien PEILI-toimintamallin ja-sovelluksen kuvauksiin kuuluu jatkuva, ohjaava arviointi, jonka avulla niitä käyttävät voivat varmistaa sitä, että mallit todella tukevat sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeen päätavoitteena on kehittää voimavaraistava, sukupuolisensitiivinen PEILI-toimintamalli ja -sovellus 16–25-vuotiaiden miesten syrjäytymisen vähentämiseksi sekä ohjaamiseksi kohti koulutusta ja työtä. Tavoitteena on mahdollistaa sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntyminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
PEILI-hankkeen työpajoissa mahdollisesti tuotettavissa tuotoksissa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnon varojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisinä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Hankkeen toteutuksessa pyritään vähentämään matkustustarvetta mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö kokouksissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	1
Hankkeen toteutuksessa pyritään vähentämään matkustustarvetta mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö kokouksissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	1
PEILI-hankkeen työpajoissa mahdollisesti tuotettavissa tuotoksissa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnon varojen käyttöön vähentämällä matkustustarvetta mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisinä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	2
Hankkeen päämääränä on tukea nuorten miesten työllistymistä. Hankkeessa kehitetään nuorten, nuoria tukevien järjestöjen, ammattikorkeakoulujen ja paikallisten työnantajien välistä yhteistyötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	0
Hankkeessa kehitetään käyttäjälähtöisesti sukupuolisensitiivisiä toimintamalleja ja sovelluksia, aineettomia tuotteita, erityisesti nuorille työttömille miehille. Hankkeessa osallistujien kokemusten kautta voi nousta esille myös uusien, aineettomien palvelujen kehittämistarpeita ja ne voivat kohdistua yksityiseen, julkiseen tai kolmanteen sektoriin. Kehittämisen ja yhteistyön tuloksena voi myös syntyä ideoita aineettomiin palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka	0	1
Hankkeessa liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksiä hyödyntämällä. Hankkeessa kannustetaan julkisen liikenteen hyödyntämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hankkeessa vahvistetaan nuorten miesten kokemusta osaamisesta, itseohjautuvuudesta ja yhteisöllisyydestä, joiden on todettu olevan vahvasti yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeen päämääränä on lisätä nuorten miesten voimavaroja, joiden avulla työttömyyden uhkaa on mahdollista vähentää. Päämääränä on tukea miehiä työllistymään heitä kiinnostavalle alalle sekä lieventää työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista eriytymistä. Hankkeessa kehitetään voimavaraistavia, sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja 16–25-vuotiaiden miesten subjektiuden vahvistamiseksi ja omien voimavarojen tunnistamiseksi. Näin toimimalla tuetaan heidän mahdollisuuksien olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä pääsemällä kiinni työ- tai opiskelupaikkaan. Samalla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hanke keskittyy syrjäytymisuhan alla olevien nuorten voimavaraistamiseen, yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseen sekä nostaa työttömien nuorten tarinoita ja heille merkityksellisiä asioita näkyville.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen	0	1
Hankkeen työpajoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja tehdään nuorille ja muille hanketoimijoille näkyväksi ympäristönäkökulmaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

PEILI-hankkeen tavoitteena oli lieventää nuorten miesten työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaista eriytymistä. Hankkeen aikana kehitettiin kolme eri ratkaisua tavoitetta tukemaan. PEILI-toimintamallin ja tekoälyä hyödyntävän digitaalisen PEILI-sovelluksen (peili.io) tehtävä on työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 16–29-vuotiaiden nuorten miesten sosiaalinen vahvistaminen. PEILI-kehittämismallin avulla saatettiin kohderyhmä osaksi monialaista kehitystiimiä ja luotiin periaatteet toiminnalle. PEILI-hanke valmisteltiin yhteistyössä nuorten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Hanke toteutettiin 1.8.2018–31.12.2020.

PEILI-hankkeen avulla löydettiin ratkaisut seuraaviin kysymyksiin:
- Millaisin keinoin kohderyhmän nuoret miehet saadaan aktivoitua työelämän ja koulutuksen pariin tai ylipäätään oivaltamaan tilanteensa? (PEILI-toimintamalli)
- Millaisia apukeinoja kohderyhmälle voitaisiin tarjota tilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden suunnan löytämiseen? (PEILI-toimintamalli ja PEILI-sovellus)
- Millaiset työskentelytavat tukevat parhaiten digitaalisen työkalun kehittämistä? (PEILI-kehittämismalli)

Ratkaisumalleja haettiin pajapiloteissa ensisijaisen kohderyhmän, nuorten kanssa yhdessä heidän itsensä määrittelemien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden kautta. PEILI-toimintamallissa huomioitiin syrjäytymisen eri vaiheissa olevien nuorten tilanne, ja siksi malli on rakennettu nelivaiheiseksi: 1) passiivisuuden ja aktiivisuuden tunnistaminen, 2) muutoshalun herääminen, 3) tiedon ja taidon lisääminen ja 4) muutoksen tukeminen.

Peili.io on tekoälyä hyödyntävä mobiilisovelluksen ensiversio, jonka avulla nuori saa kohdennettuja työn, koulutuksen, vapaa-ajan, terveyden ja hyvinvoinnin palvelusuosituksia. Nuorille palveluja tuottavat tahot saavat yhdenmukaisen keinon tavoittaa kohderyhmäänsä peili.io:n avulla ja viestittyä palveluistaan suoraan niitä tarvitseville. Palvelu on käyttäjille maksuton.

Syntyneen PEILI-kehittämismallin avulla voidaan jatkossakin kehittää monialaisesti kohderyhmää osallistavia ja motivoivia ratkaisuja.

Hankkeessa syntyneet ratkaisut (PEILI-toimintamalli, -sovellus ja -kehittämismalli) ovat saavutettavia verkkosivuston kautta nuorten itsensä ja heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Verkko-osoite: https://peili.metropolia.fi.

Hankkeen toimintaan osallistui 21 nuorta, työtöntä miestä. Hankkeeseen osallistuneet nuoret miehet hahmottivat muutokseen tarvittavan tuen tarpeen ja tuottivat asiantuntijaroolissa hankkeen tavoitteita tukevia näkemyksiä ja uutta tietoa ohjaamaan kehitystyötä. Nuorten tuottamat näkemykset auttoivat ratkaisujen kautta nuoria löytämään elämälleen uuden suunnan. Nuoret kokivat voimaantuvan osallisuudesta kehitystiimin jäseninä ja tekemisen merkitykselliseksi vertaistensa auttamiseksi. Tuloksena syntyneet mallit ja sovellus ovat muovautuneet nuorten, työttömien miesten kiinnostusta vastaaviksi ja tarjoavat aidosti kiinnostavia sisältöjä.

PEILI-toimintamalleja ja -sovellusta levitetään nuorten ja nuorten parissa työskentelevien toimijoiden käyttöön opetuksen ja palvelujen kautta. Toteuttajaorganisaatio on hyödyntänyt toimintamalleja ja sovellusta terveyden edistämisen, sosiaalialan, hyvinvointiteknologian, digitalisaation ja palvelumuotoilun opintokokonaisuuksissa ja hanketyössä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot