|
|
|
Hankekoodi: S21370
Hankkeen nimi: Suuntana työ - AIM2WORK
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL122
Puhelinnumero: 016341341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nafisa Yeasmin
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4256
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työkokemuksen kautta saavutetun osaamisen näyttäminen korostuu työmarkkinoille tulevien uusien työntekijöiden ja toisaalta myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä. Lyhytkestoisen työn saaminen on haastavaa monelle pitkäaikaistyöttömälle ja erityisesti maahanmuuttajalle. Osuuskunnan tarjoavat tähän yhden potentiaalisen vaihtoehdon. Työnhakijat voivat työskennellä osuuskunnassa työntekijän statuksella ja heillä on mahdollisuus kehittää myös omaa liikeideaansa. Toiminimen perustaminen tai ns. kevytyrittäjyys ovat hankalia sekä pitkäaikaistyöttömille että maahanmuuttajille, joilla ei ole kokemusta yrittäjänä toimimisesta Suomessa.
Rovaniemen kaupunki tarjosi kestävää mallia sosiaalisen yrityksen/osuuskunnan toiminnan harjoittamiseen vaihtoehtoisena työllistämisen välineenä. Päättyneessä ”Työllistymisen erilaiset vaihtoehdot - esiselvitys yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksistä –WORK” -hankkeessa (ESR) selvitettiin 1) millaisia edellytyksiä Rovaniemen alueella on käynnistää yhteiskunnallinen/sosiaalinen yritys osuuskuntamuotoisesti ja 2) miten kunta voisi toimia erilaisten palvelujen hankkijana osuuskunnalta/ yhteiskunnalliselta yritykseltä uuden hankintalain mukaisesti. Tuloksena syntyi pitkäaikaistyöttömien osuuskunta Rovaniemelle. Osuuskunnan jäsenistä puolet on maahanmuuttajia ja puolet kantaväestöä. Hanke esitti suosituksena yhteiskunnallisen/sosiaalisen toiminnan tueksi ja vakiinnuttamiseksi myös yrityskumppanuuksia sekä neuvonantajaryhmää lisäämään osuuskuntien yhteistyötä lappilaisten pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.
Hanke etsii vaihtoehtoisia työllistymisen tapoja, jotta työttömät saisivat ainakin lyhytaikaisen pääsyn lappilaisille työmarkkinoille osuuskuntien kautta.Hankkeen tehtävänä on tunnistaa tarpeita, jotka ovat yhteisiä pk-yrityksille sekä osuuskunnille niin, että yritykset voisivat löytää keinoja (esim. lahjoitukset, sponsoroinnin tai harkintapalvelu) pienten osuuskuntien tukemiselle. Hankkeen tavoitteena on selvittää yritysten motivaatiota lisätä niiden yhteiskunnallista vastuuta. Yritykset voivat edistää osuuskuntien toimintaa alihankintasopimuksilla, matalan kynnyksen työtä ostamalla, tarjoamalla apua, etsimällä tukea muilta toimijoilta, tukemalla verkostoitumista, tarjoamalla konsultointia maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille, jotta nämä voivat johtaa osuuskuntiaan menestyksekkäästi.
Yrityskumppanuuksien avulla voitaisiin kehittää oma malli osuuskuntien menestyksekkäälle toiminnalle Lapissa. Kumppanuuksien toteuttamiseksi käytännössä tulisi kehittää palveluita, jotka korostavat yritysten ja osuuskuntien yhteistyön arvoa ja niiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Hanke selvittää asiaa niin yritysten kuin osuuskuntien näkökulmista. Tuloksena saadaan ideoita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, kuinka yritysten ja osuuskuntien välinen ”molemmat voittavat” –asetelma saavutetaan.
Hankkeessa järjestettyjen työpajojen tuloksina saadaan yrityksiltä näkemyksiä, millaista apua ja tukea yrityksissä odotetaan, jotta pitkäaikaistyöttömät pääsevät aloittamaan matalan kynnyksen työn osuuskuntien kautta. Hanke selvittää myös muita yhteistyön muotoja, joilla voidaan tukea osuuskuntien toimintaa Lapissa. Hankkeen tuloksena saadaan myös tietoa muista toimijoista, jotka voisivat tukea pieniä osuuskuntia.
Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat sekä suomalaiset että maahanmuuttajataustaiset työttömät, joita uhkaa syrjäytyminen työmarkkinoilta Lapissa ja jotka ovat suoraan tai epäsuorasti mukana jo toimivien osuuskuntien toiminnassa.
Hankkeen välilliset kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä julkisen sektorin palvelutuottajat, jotka voisivat tarjota työllisyysmahdollisuuksia hankkeen varsinaisille kohderyhmille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 794
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 716
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 743
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 646
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Itä-Lapin
Kunnat: Ranua, Posio, Tornio, Keminmaa, Rovaniemi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 56
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke kehittää paikallista elinkeinorakennetta erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään erilaisia keinoja, jotta yrittäjät voivat tukea pitkäaikaistyöttömien operationaalinen osuuskuntatoimintoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Yleinen ilmapiiri työttömiä kohtaan paranee ja vaikuttaa heidän hyvinvointiin sekä edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä taitoja ja kommunikaatiota, toimintakyvyn parantaminen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Molemmat sukupuolet, sekä maahanmuuttajat ja kantaväestöt huomioidaan tasapuolisesti, mikä edesauttaa tasa-arvon edistämistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön kehittymiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Yhteiskunnallisia ongelmia on mahdollista ratkaista yhteiskunnallisten yritysten avulla.
Osuuskuntamuotoisissa yrityksissä yrittäjyyttä voi oppia pienemmällä riskillä kuin vaikkapa
kevytyrittäjäksi alkamalla. Kevytyrittäjyydettä on monenlaista, eikä aloitteleva yrittäjä aina ymmärrä,
millaiseen toimintamuotoon hän on tarttunut. Osuuskunnat voisivat olla erityisesti Lappiin tuleville ja
maahanmuuttajanaisille tai pitkäaikaistyöttömille ensimmäinen askel työelämään. Osuuskuntien
kautta näille kohderyhmän jäsenille voidaan tarjota erilaisia matalan kynnyksen töitä.
Hankkeen havaintojen mukaan osuuskunnat tarvitsevat eniten julkisen sektorin tukea kunnilta.
Hankkeen työpajoissa on tullut esiin osasta Lapin kuntia erilaisia malleja, jotka voisivat olla hyviä
käytäntöjä muissakin kunnissa.
Sekä Lapissa, että Suomessa, yhteiskunnallisten yritysten kokeilutoiminta on entistä enemmän
tärkeämpää, kun Lapin väki vähenee ja samalla osa väestöstä jää työelämän ulkopuolelle.
Yhteiskunnallinen yritys on yksi erilainen vaihtoehto, jotta saamme lisää veronmaksajia kuntiin.
Osuuskuntien tai muiden yhteiskunnallisten yritysten toimintaa tulee tukea ensimmäisten
toimintavuosien ajan. Yritystoiminnan ”kuolemanlaakson” yli päästään, kun yhdessä löydetään
erilaisia tuen muotoja, joita hankkeen aikana on tullut esiin.
Viimeisenä havainnointina hanke osoitti, että pitkäaikaistyöttömien osuuskunnilla on tarve perustaa
oman verkosto. Näin osuuskunnan jäsenet voivat pohjoisella alueella oppia toisilta sosiaalisen
yrittäjyyden toimioilta ja motivoida toisiaan. Osuuskunnilla tulisi olla yhteinen foorumi, yhteistyöelin,
joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Silloin jäsenet, sidosryhmät, muut yritykset ja yksityiset ihmiset voisivat yhdessä kehittää toimintaa, synnyttää luottamusta ja lisätä yhteistyötä.