|
|
|
Hankekoodi: S21339
Hankkeen nimi: Touri Miehille - Miesten työ- ja toimintakyvyn parantaminen Meri-Lapissa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.9.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 020 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Lipponen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 427 6433
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomi näyttäytyy nuorisotakuusta ja muista toimista huolimatta kaikkea muuta kuin esimerkkimaana OECD:n koulutusvertailussa. Etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa, kun se monissa muissa maissa on vähentynyt. Työtä vailla ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa. Naiset ovat miehiä koulutetumpia ja työttömissä on enemmän miehiä kuin naisia ja ns. koulupudokkaissa enemmistö on miehiä. Lisäksi miehet käyttävät työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista vain kolmasosan, mikä voi osaltaan vaikeuttaa miesten työllistymistä.
Suomalaisten miesten elinajan odote on Pohjoismaiden lyhyimpiä ja eroa suomalaiseen naiseen on noin 6 -vuotta. Hyvinvointieroista miesten ja naisten välillä nousevat esiin esimerkiksi koettu yksinäisyys, terveysongelmat, pienituloisuus ja työttömyys. Meri-Lapin alueen kunnissa sairastavuus ja kansantautien esiintyminen ovat selvästi korkeampaa kuin koko maassa. Alueella on paljon työttömyyttä sekä mielenterveys- ja riippuvuusongelmia.
Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa eri ikäisten syrjäytymisvaarassa olevien miesten työ – ja toimintakykyä sekä edistää heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiosaamistaan. Tavoitteeseen päästään tekemällä yhteistyötä julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yhdistysten asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on lisätä miesten kanssa toimivien eri tahojen miestyöosaamista ja lisätä osallistuvien miesten kouluttautumisvalmiuksia koulutus- ja työuralla etenemiseen sekä heidän hyvinvointiosaamistaan. Palvelujen tarjoajat osaavat kohdentaa työllistymistä tukevia palveluja paremmin miehiä huomioivaksi.
Hankkeen toimenpiteillä pyritään erityisesti miesten parempaan huomioimiseen ja ohjaamiseen palvelujärjestelmässä ja ns. kolmannella sektorilla kouluttamalla vertaisohjaajia ja miesnäkökulmaohjaajia. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ovat: miestyön näkökulmaan orientoivat seminaarit, koulutusta miestyöhön, miesnäkökulmaosaamista edistävien konsultatiivisten ryhmien perustaminen sekä miesnäkökulma työskentelyn tuominen eri järjestöjen ryhmien toimintaan. Lisäksi tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiedottaen toimenpiteistä ja tulosten levittämiseksi. Arvioidaan hankkeen lopussa osallistuneiden toimijoiden miestyösaamisen kehittymistä.
Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat:
- yhteistyöorganisaatioiden toimijoiden miestyöosaaminen lisääntyy ja koulutusten sekä hankkeessa tuotettujen materiaalien avulla palvelujen tuottajat kykenevät huomioimaan miehet paremmin palveluissaan.
- hankkeeseen osallistuneiden miesten kouluttautumis- ja työllistymisvalmiudet sekä hyvinvointiosaaminen lisääntyvät
- miesten vertaisohjaajakoulutusohjelma kansalaisopistojen ja Lapin Ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan
- miesnäkökulmaohjaajakoulutuksen ohjelma kansalaisopistojen ja Lapin Ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan
- miestyöosaamisen ja materiaalien tuottamisen kautta mahdollistuu koulutuksien räätälöinti eri palveluntuottajille.
Hankkeen kokemuksia, koulutustuotteita ja materiaaleja sekä julkaisuja voidaan hyödyntää koko maassa miestyöosaamisen lisäämiseksi ja miesten ja naisten välisten hyvinvointierojen kaventamiseksi.
Kohderyhmänä ovat eri ikäiset Meri-Lapin alueeseen kuuluvat miehet, jotka ohjautuvat Kelan kautta työllisyys- ja kuntouttavaan työtoimintaan. Kohderyhmän miehet ovat matalasti koulutettuja syrjäytymisvaarassa olevia miehiä ja maahanmuuttajia. Kohderyhmäläiset saavat hankkeeseen osallistuessaan tietoja, käytännön välineitä, vertaistukea, puheeksi ottamisen valmiuksia sekä valmiuksia toimia vertaistukiohjaajina ja miesryhmien ohjaajina.
Toisena kohderyhmänä ovat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyys- ja kuntoutuspalveluiden, sivistystoimen sekä liikunta-ja vapaa-ajantoimen toimijat, joiden miestyön osaamista hanke vahvistaa ja edistää.
Miesasiakkaat ohjautuvat hankkeeseemme yhteistyöhön alustavasti jo sitoutuneiden organisaatioiden kautta:
Kemistä Kemin kaupungin työllisyyspalvelut
Kemistä TE- toimisto ja Työttömien terveystarkastus ja neuvolatoiminta
Kemistä Meriva sr-
Kemistä Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry
Torniosta- Tornion Työvoimalasäätiö
Tornion asuntopalvelusäätiö sr /Meän-Talo
Tornion Työttömien terveystarkastus ja neuvolatoiminta
Tornion kaupungin sivistystoimi
Kemin kaupungin sivistystoimi
Tornion kaupungin Varhaiskasvatus
Kemin kaupungin Varhaiskasvatus
Seudullinen kansalaisopisto Kivalo-opisto
Tornion kansalaisopisto
Meri-Lapin alueella toimivat palveluntuottajat, miesten lähiverkosto, lähiomaiset, vapaaehtoisjärjestöt, koulujen opiskelijat. Kemin, Keminmaan, Tervolan ja Simon kunnissa toimiva seudullinen kansalaisopisto Kivalo-opisto ja Tornion kansalaisopisto ovat lupautuneet yhteistyöhön. Meriva sr ja Tornion työvoimalasäätiö, Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry sekä Tornion asuntopalvelusäätiö sr /Meän-Talo ovat valmiita yhteistyöhön hankkeen kanssa. Näiden toimijoiden kautta saadaan laaja välillinen kohderyhmä ja varsinaiseenkin kohderyhmään kuuluvia osallistujia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 638
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 636
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 298
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 338 294
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei kuluta merkittävästi luonnonvaroja. Tehdään työtä ihmisten kanssa ja parissa. Lajitellaan ja kierrätetään syntyvät jätteet asianmukaisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Matkustelusta ja alueella liikkumisesta autolla aiheutuu jonkin verran päästöjä. Toisaalta toiminnat eri kunnissa vähentää matkustelua yhteen keskuspaikkaan. Hyödynnetään etäyhteyksiä aina kuin mahdollista. Suositaan hankinnoissa luontoa säästäviä materiaaleja. KOronavirus tartunnan ehkäisyn vuoksi etäyhteyksiä käytetään enemmän ja vähennetään päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | -1 | 0 |
| Toimenpiteistä aiheutuu jonkin verran jätteitä ja niistä huolehditaan asianmukaisella tavalla (kierrätys) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 1 |
| Uusien toimintapojen ja mallien kehittäminen eri kunnissa voi synnyttää ja välillisesti tukea paikkakuntien toimintoja (esim. uudet sote-palvelut mitä mahdollisesti ovat) | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeessa tärkeällä sijalla osaamisen kehitäminen; uusia työ- ja toimintatapoja ns. "miestyöhön". | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Käytetään myös etäyhteyksiä ja osallistujat oppivat hyödyntämään niitä muissakin yhteyksissä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteillä edistetään miestyöosaamista, miesten mahdollisuuksia edetä työ- ja koulutusurilla sekä miesten hyvinvointia. Toimintatavat ja tuotteet jäävät käyttöön hankkeen jälkeen. Miestyöosaamisen lisääntyminen ja miesten hyvinvoinnin parantuminen lisää koko yhteisön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 5 |
| Miesten todettu hyvinvointi on naisia jäljessä ja tätä tilannetta pyritään hankkeella parantamaan edistämällä miesten mahdollisuuksia edetä työ- ja koulutusurilla lisäämällä miestyöosaamista palvelujärjestelmässä sekä lisäämällä miesten hyvinvointiosaamista. Miestyöosaamisen kehittyminen ja edistyminen lisää sukupuolten mukaista tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 5 |
| Palvelujärjestelmän ja eri toimijoiden osaamisen kehittäminen miesten hyvinvointyössä on myös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kysymys. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Suomi näyttäytyy nuorisotakuusta ja muista toimista huolimatta kaikkea muuta kuin esimerkkimaana OECD:n koulutusvertailussa. Etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa, kun se monissa muissa maissa on vähentynyt. Työtä vailla ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa. Naiset ovat miehiä koulutetumpia ja työttömissä on enemmän miehiä kuin naisia ja ns. koulupudokkaissa enemmistö on miehiä. Lisäksi miehet käyttävät työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista vain kolmasosan, mikä voi osaltaan vaikeuttaa miesten työllistymistä.
Suomalaisten miesten elinajan odote on Pohjoismaiden lyhyimpiä ja eroa suomalaiseen naiseen on noin 6 -vuotta. Hyvinvointieroista miesten ja naisten välillä nousevat esiin esimerkiksi koettu yksinäisyys, terveysongelmat, pienituloisuus ja työttömyys. Meri-Lapin alueen kunnissa sairastavuus ja kansantautien esiintyminen ovat selvästi korkeampaa kuin koko maassa. Alueella on paljon työttömyyttä sekä mielenterveys- ja riippuvuusongelmia.
Tämän hankkeen tavoitteena oli vahvistaa eri ikäisten syrjäytymisvaarassa olevien miesten työ – ja toimintakykyä sekä edistää heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiosaamistaan. Tavoitteeseen päästiin tekemällä yhteistyötä julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yhdistysten asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Tavoitteena oli lisätä miesten kanssa toimivien eri tahojen miestyöosaamista ja lisätä osallistuvien miesten kouluttautumisvalmiuksia koulutus- ja työuralla etenemiseen sekä heidän hyvinvointiosaamistaan. Palvelujen tarjoajat osaavat kohdentaa työllistymistä tukevia palveluja paremmin miehiä huomioivaksi.
Hankkeen toimenpiteillä pyritiin erityisesti miesten parempaan huomioimiseen ja ohjaamiseen palvelujärjestelmässä ja ns. kolmannella sektorilla kouluttamalla vertaisohjaajia ja miesnäkökulmaohjaajia. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet olivat: miestyön näkökulmaan orientoivat seminaarit, koulutusta miestyöhön, miesnäkökulmaosaamista edistävien konsultatiivisten ryhmien perustaminen sekä miesnäkökulma työskentelyn tuominen eri järjestöjen ryhmien toimintaan. Lisäksi tehtiin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiedottaen toimenpiteistä ja tulosten levittämisestä. Tilaisuuksien arvioinnit kehittivät sisällöllistä tuotantoa kohderyhmäläisten tarpeisiin vastaamisessa. Arviointia toteutettiin aina toimenpiteiden jälkeen ja suunniteltiin jatkoa. Kumpaankin kohderyhmään kuuluvia muutamia osallistujia haastateltiin. Webropol -kyselyt ovat mahdollistaneet useiden palautteiden saamisen.
Hankkeen konkreettisena tuloksena olivat:
- yhteistyöorganisaatioiden toimijoiden miestyöosaaminen lisääntyi ja koulutusten sekä hankkeessa tuotettujen materiaalien
avulla palvelujen tuottajille mahdollistuu taito huomioida miesten näkökulmat palveluissaan yksilöllisen elämänkulun ja
kulttuuriset taustat oivaltaen.
- hankkeeseen osallistuneiden miesten kouluttautumis- ja työllistymisvalmiudet sekä hyvinvointiosaaminen lisääntyi
- miesten vertais- ja miesnäkökulmaohjaajakoulutusten ohjelma kansalaisopistojen ja Lapin Ammattikorkeakoulun
koulutustarjontaan toteutuu. Kumppaneiden kanssa yhteistyössä koulutukset saivat hankkeen aikana nimekseen Ryhdy
Ryhmäohjaajaksi -koulutus. Miessakit ry:n ja LapinAMKn Tulevaisuuden palvelu -osaamisryhmän kanssa tehdyn
yhteistyösopimuksen kautta Meri-Lapin alueella edistyy miesnäkökulmaosaaminen. Tietoisuus Miessakit ry:n koulutuksista ja
tilaisuuksista lisää miestyöosaamisen ja vertaistoiminnan kehittymisen mahdollisuuksia Meri-Lapissa.
- Toimijoille miestyöosaamisen kehittymisen ja hankkeessa tuotetun materiaalien avulla mahdollistuu
omissa työpaikoissaan toimenpiteiden soveltaminen ja räätälöiminen heidän asiakkaiden sisällöllisten tarpeiden mukaan.
- Hankkeessa käynnistynyt Meri-Lapin Miestyöverkosto jatkaa toimintaansa.
- LapinAMKn Kemin kampuksen Hyvinvointipysäkin ja hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu miesnäkökulman
vahvistaminen hankkeessa tuotettujan materiaalien avulla ohjattuna opiskelijatyönä.
Hankkeen kokemuksia, koulutustuotteita ja materiaaleja sekä julkaisuja voidaan hyödyntää miestyöosaamisen lisäämiseksi ja miesten ja naisten välisten hyvinvointierojen kaventamiseksi. Materiaali on saatavissa www.tourimiehille.fi sivulta ja yhteistyöorganisaatioiden työntekijöillä on ne tallennettuna UBS-muistitikuille.