|
|
|
Hankekoodi: S21336
Hankkeen nimi: NextStep - työ- ja opintopolkuja nuorille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Kiekko ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0834550-5
Jakeluosoite: Hiihtomajantie 6
Puhelinnumero: 0405217126
Postinumero: 96440
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.rovaniemenkiekko.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Koski
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: puheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407368481
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
NextStep -hankkeen tavoitteena on tukea alle 30 -vuotiaiden nuorten työllistymistä kehittämällä heidän työelämvalmiuksia. Tavoitteena on katkaista nuorten työttömyysjakso mahdollisimman nopeasti joko työllistymisen tai työllistymistä edistävien opintojen kautta. Hankkeen tavoitteena on luoda työkokeiluympäristöjä, joissa nuoret pääsevät tutustumaan työelämän vaatimuksiin ja odotuksiin sekä arvioimaan tuetusti omaa osaamista vahvuuksien ja kehittämiskohteiden näkökulmasta. Lähtökohtana on luoda hankkeen aikana puitteet, jossa nuori saa kiireettömässä, itselleen luontevassa ympäristössä riittävän määrän yksilöllistä ohjausta ja työllistymistä edistävää tukea.
Työkokeilujaksojen yhteydessä nuori on tiiviin ohjaustoiminnan ja tuen piirissä. Nuorelle tarjotaan toiminnallinen työkokeilujakso, jonka yhteydessä laaditaan arvioinnin ja ohjauksen kautta työllistymis- tai opintosuunnitelma. Tavoitteena on, että työkokeilujakson jälkeen nuori joko työllistyy, löytää palkkatuetun työpaikan tai ohjautuu työllistymistä edistäviin opintoihin.
Työkokeilujaksoja toteutetaan yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yhdistysten kanssa. Ohjaustoiminnan tueksi hankkeessa toteutetaan ohjausosaamisen koulutus, joka on suunnattu ohjaustyössä mukana oleville yhdistysten työntekijöille ja toimijoille. Koulutuksen lisäksi hanke tukee yhdistysten henkilöstöä nuorten ohjaamisessa erilaisilla ohjaukseen liittyvillä tukitoimilla.
NextStep –hanke on valmisteltu yhteistyössä Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden, Nuorten Ohjaamo Rovaniemen, Lapin TE-palveluiden kanssa, oppilaitosverkoston ja yhdistysten kanssa.
Hankkeen tuloksena 50 nuorta on osallistunut kolmannen sektorin toteuttamaan työkokeilutoimintaan. Nuorille on laadittu työllistymis- tai opintosuunnitelma. Nuorten työllistymistä edistävien tuloksien lisäksi tuloksena syntyy laajemmin hyödynnettävä työvoimaviranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin välinen verkosto- ja toimintamalli, joka on tulevaisuudessa yksi osa nuorten työllistymistä edistävää palvelukokonaisuutta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole työllistyneet ja joiden työttömyysjakso uhkaa jatkua. Kohderyhmän nuorilla on lähtökohtaisesti vähintään toisen asteen tutkinto. Kohderyhmään voi kuulua myös nuoria, joilla opinnot ovat keskeytyneet ja tämän vuoksi on ajankohtaista tarkastella esimerkiksi omia ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja opiskeluvaihtoehtoja.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työvoimapalveluja tuottavat julkishallinnon palvelutuottajat, kolmannen sektorin toimijat, yritykset ja alueen oppilaitokset. Kohderyhmät ovat mukana hankkeen aikana toteutettavissa kokeiluissa verkostoyhteistyökumppaneina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 939
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 167 771
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 206 930
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 762
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite: Hiihtomajantie 6
Postinumero: 96440
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta ovat vähäiset, mutta kuitenkin positiiviset. Hankkeen puitteissa toteutettavissa työkokeiluissa ja työmenetelmissä kiinnitetään soveltuvissa kohdin huomiota luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset ilmaston muutokseen ovat vähäiset. Hankkeessa toteutettavissa työkokeiluissa ja työmenetelmissä kiinnitetään soveltuvissa kohdin huomiota ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset kasviston, eliöstön ja luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäiset. Hankkeessa toteutettavissa työkokeiluissa ja työmenetelmissä kiinnitetään soveltuvissa kohdin huomiota mm. luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset vesistöön, maaperään ja ilmaan ovat vähäiset. Hankkeessa toteutettavissa työkokeiluissa ja työmenetelmissä kiinnitetään soveltuvissa kohdin huomiota tähän näkökulmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura -alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Hankkeen välittömätä ja välilliset vaikutukset ovat kohtuullisen suuret. Hankkeen toteutuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle uusiutuvia luonnonvaroja ja kiinnittämään huomiota jätteiden määrään. Näkökulma huomioidaan myös työkokeilujaksojen toteutuksesssa ja työtehtävien suunnittelussa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 1 |
| Hankkeen tavoitteiden vuoksi projektilla on vähäiset vaikutukset uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Näkökulma huomioidaan myös työkokeilujaksojen toteutuksesssa ja työtehtävien suunnittelussa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Kestävä kehittäminen tullaan ottamaan huomioon tehtäessä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Työkokeilujaksoihin liittyvässä toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen näkökulmaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää nuorten ohjaustoimintaan liittyviä uusia aineettomia palveluja. Uusissa palveluissa pyritään löytämään toimintatapoja, joissa huomioidaan paikallistalouden merkitys ja ympäristönäkökulma. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 1 |
| Hankkeen luonteen vuoksi sillä voidaan arvioida olevan vähäinen positiivinen vaikutus energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Nuorten työllistymistä edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä hankkeena hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien vaikutusten voidaan arvioida olevan merkittävät sekä välittömästi että välillisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 6 |
| Hankkeessa on huomioitu tasa-arvon edistämiseen liittyvä näkökulma ottamalla erikseen tarkasteluun naisten ja miesten työllistymistä edistävät tekijät. Tätä näkökulmaa tullaan tarkastelemaan hankkeeseen sisältyvässä prosessiarvioinnissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 7 |
| Hankkeen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on yksilöllisyyden huomiova palvelujärjestelmä. Kehitettäessä nuorille suunnattuja ohjauspalveluja huomioidaan yksilöiden erilaisuus. Monikulttuurisuuden näkökulma pyritään huomioimaan mm. hakemalla tietoisesti hankkeen piiriin maahanmuuttajataustaisia nuoria. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat vähäiset. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeella ei lähtökohtaisesti ole juurikaan vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Hankkeen haku perustui tilanteeseen, jossa Suomen työttömyysaste oli pudonnut lähelle EU:n keskiarvoa, mutta nuorisotyöttömyys oli reilusti unionin keskiarvon yläpuolella (eurostat, tilasto). Hankkeen päättyessä nuorisotyöttömyys on COVID-19 pandemian myötä entisestään lisääntynyt (tilastokeskus).
Hankkeen laadullisena tavoitteena oli tukea alle 30-vuotiaiden nuorten osallisuutta ja työllistymistä kehittämällä heidän työelämävalmiuksiaan ohjatusti järjestettyjen seuratyökokeilujen avulla. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää valtakunnallisesti yleistettävissä oleva toiminta-/verkostomalli, jossa nuorten osallisuutta ja työllistymistä tuetaan kolmikannassa nuoret, julkinen sektori ja 3.sektori. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä olivat työvoimapalveluja tuottavat julkishallinnon palvelutuottajat, kolmannen sektorin toimijat, yritykset ja alueen oppilaitokset.
Hankkeen märällisenä tavoitteena oli saavuttaa 50 työn- ja opiskelun ulkopuolella olevaa nuorta. Hankkeessa tavoitettiin 26 kohderyhmän nuorta. Keskimääräinen toimintaan osallistumisaika oli kolme kuukautta. Hankkeeseen osallistuneista nuorista noin 70 % jatkoi puolen vuoden tarkastelujakson aikana työ- tai opiskelupaikkaan. Niiden nuorten kanssa, jotka eivät työ- tai opiskelupaikkaa saavuttaneet pyrittiin löytämään jokin muu positiivinen jatkopolku, esimerkiksi kuntouttava työtoiminta. Olennaisimmat syyt siihen, miksi määrälliseen tulostavoitteeseen ei hankkeessa päästy olivat Covid-19 sulkutoimet ja hankkeen ensimmäisen kokeilujakson käynnistymisen merkittävä viivästyminen. Tämä ei kuitenkaan estänyt riittävän kokemustiedon saamista nuorten ohjausprosesseista ja yhteistyömallin toimivuudesta.
Seuratyökokeiluja järjestettiin neljässä eri Rovaniemen urheilulajiseurassa. Työkokeiluilla pyrittiin selvittämään nuorten ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Nuorten työkokeilutehtävät liittyivät monipuolisesti seuratyön eri osa-alueisiin, kuten ohjaus- ja valmennustehtäviin, toimintaympäristöjen kunnossapitotehtäviin, IT-, viestintä-, markkinointi ja myyntitehtäviin, tapahtuma-, kioski- ja ravintolatehtäviin sekä taloushallinnon tehtäviin. Nuorten tehtävänkuvat olivat luonteeltaan avustavia. Työkokeiluprosessien aikana pyrittiin vahvistamaan nuorten työelämäosaamista ja selkeyttämään nuorten urasuunnitelmaa. Nuoria autettiin tarvittaessa myös elämän muilla osa-alueilla.
Useimmissa tapauksissa nuori löysi itseään kiinnostavan työ- tai opiskelupaikan. Nuoria työllistyi seuroihin, seurojen yritysyhteistyöverkostoon sekä monialaisesti avoimille työmarkkinoille. Nuoret saavuttivat opiskelupaikkoja useilta eri toimialoilta ja kaikilta koulutusasteilta. Osa nuorista on edelleen ilman työ- tai opiskelupaikkaa.
Nuorilta kerätyn palautteen mukaan seuratyökokeilut on koettu mielekkäinä ja tarpeellisina. Toiminnan erityiseksi vahvuudeksi on koettu seurayhteisöissä vallitseva hyvä ilmapiiri. Myös monipuoliset seuratyötehtävät, verkostoituminen ja henkilökohtainen työ-/uraohjaus on koettu hyväksi. Eniten puutteita on koettu olevan seurojen työvälineissä- ja toimitiloissa.
Seurayhteisöissä kohderyhmän nuorten tukemista on pidetty tärkeänä lisäarvona ja nuorista on koettu olevan tarpeellista lisäapua seuratoiminnan toteuttamiseen. Ne seurat, joilla toimihenkilövaihtuvuus on ollut pieni ja hankenuoriin kohdistettuja ohjausresursseja on ollut saatavilla enemmän ovat myös kyenneet järjestämään useampia ja laadukkaampia työkokeiluprosesseja.
Julkishallinnon palvelutuottajien ja seurojen välinen yhteistyö on koettu kehittyneen hankkeen aikana jouhevaksi ja nuorten palvelutarpeet huomioivaksi. Yhteistyömallin erityisenä vahvuutena on pidetty kolmikantakäytäntöä, joka on mahdollistanut nuoren, TE-virkailijan ja seurassa toimivan uravalmentajan säännöllisen kohtaamisen sekä nuoren kannalta yksilöllisen urasuunnittelun toteuttamisen. Nuorten on myös koettu viihtyneen seuratyökokeiluissa, eikä keskeytyksiä ole juurikaan ollut. Eniten kehitettävää on koettu olevan avointen työpaikkojen saavutettavuudessa heti työkokeilun päätyttyä. Työpaikkojen saavutettavuutta voitaisiin edelleen kehittää kartoittamalla ja tekemällä tiiviimpää yritysyhteistyötä niiden toimialojen ja yritysten kanssa, joilla on jatkuvaa kysyntää työntekijöistä.
Hankkeen tuloksena kehitettiin NextStep- seuratyötoiminnan malli, joka käsittää keskeisen toimijaverkoston ja yhteistyökäytänteet. Kunnan palvelutarjonnan näkökulmasta yhteistyömalli on innovatiivinen, tarpeellinen ja kustannustehokas. NextStep- seuratyötoiminnan mallissa korostuu kokonaisvaltainen uravalmennus, aito yhteisöllisyys sekä monipuolinen nuoren elämäntilanteeseen oikein mitoitettu työtoiminta. Malli on nuorten syrjäytymistä ennalta ehkäisevä ja nuorisotyöllisyyttä edistävä. Yhteistyömalli on myös välillisesti hyödyllinen, sillä se lisää tärkeää liikuntakasvatustyötä tekevien urheiluseurojen elinvoimaisuutta. NextStep -seuratyötoiminnan malli on kuvattu tässä hakeraportissa ja raportin liitteissä. NextStep-seuratyötoimintaa voidaan jatkaa ja edelleen kehittää, asemoimalla palvelu osaksi kunnan palvelujärjestelmää tai hakemalla jatkotoimintaan ulkopuolista rahoitusta. Malli on sellaisenaan tai soveltaen hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti.
NextStep- seuratyötoiminnan malli on saanut myös julkista tunnustusta. Rovaniemen nuorisovaltuusto on vuoden 2019 nuorten itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä myöntänyt Rovaniemen Kiekko Ry:lle kunniamaininnan esimerkillisestä työstä nuorten työllisyyden edistäjänä. Tämä tunnustus kuuluu kaikille yhteistyöhön osallistuneille henkilöille ja organisaatioille.