|
|
|
Hankekoodi: S21279
Hankkeen nimi: Osallisuuden tila Vantaan Myyrmäessä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: PL 12 (Kyläsaarenkuja 2)
Puhelinnumero: 0294696000
Postinumero: 00511
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tapani Koskiniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405052041
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Osallisuuden tila Vantaan Myyrmäessä -hankkeen toteuttavat Diakonia-ammattikorkeakoulu päätoteuttajana ja Vantaan kaupunki osatoteuttajana. Hanke on pilotti joka kehittää systemaattisesti ensimmäisenä osallisuuden tilaa syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan, ja Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki toteuttajina luovat osallisuuden tilojen kehittämisen käytäntöjä ja mallin, joita voidaan levittää muihin ympäristöihin (kuntiin/kaupunkeihin) syrjäytyneisyyden torjumiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on lisääntynyt yhteisöllisyys ja osallisuus Myyrmäessä. Hanke edistää osaltaan hyvinvointia Myyrmäessä ja pyrkii vaikuttamaan siten että työllisyys kohenee ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja Myyrmäen asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä asuinalueeseensa.
Hankkeen varsinaisena tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä Myyrmäessä on olemassa Vantaan kaupungin ylläpitämä mallinnettu osallisuuden tila, jossa erityisesti heikoimmassa asemassa ja syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat myyrmäkeläiset saavat tukea työ- ja toimintakykynsä parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Myyrmäessä asuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat nuoret (15-29 -vuotiaat), jotka eivät ole koulutuksessa, opiskelemassa tai työelämässä sekä maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset, jotka eivät ole työelämässä. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Osallisuuden tilan kehitystyöhön ja toimintaan osallistuvat järjestöt ja yhdistykset, ml. seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä Myyringin kauppakeskuksen omistajataho ja Myyringissä toimivat yrittäjät ja liikkeet. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös Osallisuuden tilan toimintoihin osallistuvat muut henkilöt kuin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kerätään yhteen, motivoidaan ja innostetaan paikallisia asukkaita, asiakkaita ja palvelujen tarjoajia. Toisessa vaiheessa aletaan toteuttaa yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Toteutus tapahtuu soveltaen yhteissuunnittelun ja yhteistuottamisen menetelmiä. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan jo tapahtunutta työskentelyä ja osallisuuden tilojen yhteiskehittämistä ja tarvittaessa suunnataan toimintaa uudelleen. Neljännessä vaiheessa vedetään yhteen luotua mallia ja kokemuksia sen syntyyn vaikuttaneesta dynamiikasta sekä vakiinnutetaan syntynyt osallisuuden tila.
Hankkeen tuloksena syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alla olevat kokevat osallisuutensa lisääntyneen, syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alla olevat ovat aktivoituneet itse parantamaan omaa tilannettaan, eri ryhmiin kuuluvat kohtaavat toisiaan luontevissa tilanteissa, on tuotettu dokumentoitu käytäntö ja malli osallisuuden tilasta, joita voidaan hyödyntää soveltaen muiden asukas- tai yhteisötilojen kehitystyössä, toimintatapa siihen, miten syrjäytyneitä/syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä tavoitetaan ja innostetaan osallistumaan Osallisuuden tilan tapahtumiin, on kehitetty uudenlaisia kohtaamisen tapoja ja palvelujen tarjoamista matalan kynnyksen periaatteella.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Myyrmäessä asuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat
- Nuoret (15-29 -vuotiaat), jotka eivät ole koulutuksessa, opiskelemassa tai työelämässä
- Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset, jotka eivät ole työelämässä
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Osallisuuden tilan kehitystyöhön ja toimintaan osallistuvat järjestöt ja yhdistykset, ml. seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä Myyringin kauppakeskuksen omistajataho ja Myyringissä toimivat yrittäjät ja liikkeet. Välillisiä kohderyhmiä ovat Osallisuuden tilan toimintoihin osallistuvat muut henkilöt kuin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 74 999
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 384
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 999
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 89 846
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa
Jakeluosoite: Liesitori 1
Postinumero: 01600
Postitoimipaikka: Vantaa
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 34
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyys | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia materiaaleihin ja jätteisiin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Osallisuuden tilan kehitystyön yhtenä vaikutuksena on paikallisen talouden kehittyminen. Hankkeen toimenpiteet hyödyntävät paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita kuten tietoa, toimintamalleja ja palveluja. Hankkeessa tuotetaan osallisuutta vahvistavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä rakenteita ja toimintatapoja. Samalla kehitetään yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. Hankkeessa syntyvät toimintamallit kuvataan systemaattisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää muualla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen avulla pystytään edistämään heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia sekä kehittämään asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia palveluja. Päättäjien ja palvelujen suunnittelijoiden tietoisuus heikoimmassa asemassa olevien palvelutarpeesta lisääntyy. Heikoimmassa asemassa olevien osallisuus yhteiskunnassa, oman hyvinvointinsa edistämisessä ja palvelujen kehittämisessä paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate hankkeen toiminnassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on myyrmäkeläisten yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tarkoituksena on, että hankkeeseen osallistuvien työ- ja toimintakyky ja yhdenvertaiset mahdollisuuden osallistua koulutukseen, työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan paranevat. Hankkeessa edistetään myös osallisuutta vahvistavien palvelujen saavutettavuutta. Hankkeessa pyritään lisäämään heikoimmassa asemassa olevien itseohjautuvuuden tasoa ja heidän kokemustensa hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Sen kautta heitä autetaan saavuttamaan tasa-arvoisempi asema yhteiskunnassa. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan käyttäjälähtöisyys sekä palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke parantaa heikoimmassa asemassa olevien työ- ja toimintakykyä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään, koulutukseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Hanke lisää eri toimijoiden kykyä kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Tavoitteena on, että heikoimmassa asemassa olevat eivät ole vain palvelujen käyttäjiä vaan itse aktiivisia toimijoita, joiden osaaminen tunnistetaan ja nähdään voimavarana. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamiseen | ||
Osallisuuden tila Vantaan Myyrmäessä -hankkeen toteuttivat Diakonia-ammattikorkeakoulu päätoteuttajana ja Vantaan kaupunki osatoteuttajana. Hanke oli pilotti joka kehitti systemaattisesti osallisuuden tilaa syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki toteuttajina loivat osallisuuden tilojen kehittämisen käytäntöjä ja mallin, joita voidaan levittää muihin ympäristöihin (kuntiin/kaupunkeihin) syrjäytyneisyyden torjumiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin lisääntynyt yhteisöllisyys ja osallisuus Myyrmäessä. Hanke edisti osaltaan hyvinvointia Myyrmäessä, pyrki vaikuttamaan työllisyyden kohentumiseen, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähenemiseen ja siihen, että Myyrmäen asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä asuinalueeseensa.
Yhteiskehittäminen tapahtui kehittäjäryhmässä. Kehittäjäryhmässä olivat mukana: Myyrmäki-liike, NiceHearts ry:n Myyrmäen alue, Vantaan Järjestörinki, Mereo ry:n etsivä vanhustyö, Tusmo ry, Sorasod ry, Hyvät tuulet ry, Vantaankosken seurakunta, Citycon Oy. Kehittäjäryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Yhteiskehittämisprosessiin sisältyi teemojen määrittelyä, kehittämiskohteen rajaamista, tutustumiskäyntejä ja kehittämisessä esiin nousseiden ilmiöiden sanoittamista.
Hanke tuki osaltaan Vantaan strategiaa: ’Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja palvelujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki.’ Hankkeen uutuusarvona oli tavoite kehittää Vantaalle osallistumisen malli myös niille asukkaille jotka eivät osallistu tai kykene osallistumaan järjestäytyneeseen toimintaan. Vantaan Kuntalaispalvelujen hallinnoimalla Osallistuva Vantaa –mallilla on haettu ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin, jotta Vantaa kaupunkina koettaisiin arvojen mukaisesti innovatiivisena, kestävän kehityksen edelläkävijänä ja yhteisöllisyyttä rakentavana kaupunkina. Osallisuuden tila- hanke on luonut toimintamallia niille kaupungin asukkaille joiden tulevaisuuden kehitykseen voidaan vaikuttaa sosiaalisesti esteettömillä ratkaisuilla.
Hankkeessa on tuotettu käytäntöjä ja malli osallisuuden tilasta. Näitä voidaan hyödyntää soveltaen muiden asukas- tai yhteisötilojen kehitystyötä. Hankkeen kehittämistyö lisäsi asiakasymmärrystä palvelujen käyttäjien kohtaamisesta, matalan kynnyksen palveluihin liittyvästä vuorovaikutusosaamisesta, vapaaehtoistoiminnan koulutukseen liittyvistä kysymyksistä, palveluohjauksen tyyppisestä neuvonnasta sähköisessä asioinnissa, talous- ja velka-asioihin liittyvistä palvelutarpeista, tietotekniikan käytön hyödyntämisestä sekä eri toimijoiden sujuvan yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista.
Hankkeen varsinaisena tavoitteena oli, että hankkeen päätyttyä Myyrmäessä on olemassa Vantaan kaupungin ylläpitämä mallinnettu osallisuuden tila, jossa erityisesti heikoimmassa asemassa ja syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat myyrmäkeläiset saavat tukea työ- ja toimintakykynsä parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät olivat Myyrmäessä asuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat nuoret (15–29 -vuotiaat), jotka eivät ole koulutuksessa, opiskelemassa tai työelämässä sekä maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset, jotka eivät ole työelämässä. Hankkeen välilliset kohderyhmät olivat Osallisuuden tilan kehitystyöhön ja toimintaan osallistuvat järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä Myyringin kauppakeskuksen omistajataho ja Myyringissä toimivat yrittäjät ja liikkeet. Välillisiä kohderyhmiä olivat Osallisuuden tilan toimintoihin osallistuvat muut henkilöt kuin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat.
Hanke toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmin yhdessä Diakonia ammattikorkeakoulun, kohderyhmään kuuluvien asukkaiden ja paikallisen tason toimijoiden kanssa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin yhteen, motivoitiin ja innostettiin paikallisia asukkaita, asiakkaita ja palvelujen tarjoajia. Toisessa vaiheessa toteutettiin yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Toteutus tapahtui soveltaen yhteiskehittämisen menetelmiä. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin jo tapahtunutta työskentelyä ja osallisuuden tilojen yhteiskehittämistä ja tehtiin joitakin tarkennuksia toimintasuunnitelmaan. Neljännessä vaiheessa vedettiin yhteen luotua mallia ja kokemuksia sen syntyyn vaikuttaneesta dynamiikasta sekä pyrittiin vakiinnuttamaan syntynyt osallisuuden tilaa.