|
|
|
Hankekoodi: S21275
Hankkeen nimi: Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 016 341 341
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjatta Martin
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4205
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella haetaan recovery-toimintaorientaatioon perustuvia ratkaisuja mielenterveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä heikentävään organisaatiokeskeisyyteen, palvelujen kohdentumisen, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden ongelmiin sekä mielenterveyden ongelmien leimaavuuteen ja yhdenvertaisuutta heikentäviin osallisuusvajeisiin ihmisten elämässä, palveluissa ja yhteiskunnassa. Recovery-ajattelu uudistaa käsitykset mielenterveydestä, kuntoutumisesta, ihmisyydestä ja asiantuntijuudesta sekä vahvistaa palveluiden yhteyttä ihmisen arkeen, verkostoihin ja yhteisöihin. Hankkeessa luodaan järjestöllisiä ja julkisen sektorin mielenterveyspalveluja, joissa tarpeenmukaisilla ja oikea-aikaisilla matalan kynnyksen palveluilla parannetaan toipumista sekä vähennetään kustannuksia ja tahdosta riippumattoman hoidon tarvetta. Hanke vastaa SOTE:n vaatimuksiin palvelujärjestelmän uudistamisesta sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisesta ylittäen sektorirajoja ja vahvistaen mielenterveyspalveluiden arkielämäyhteyksiä ja sosiaalista kuntoutusta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lainsäädännön uudistamiseen hanke kiinnittyy vahvistamalla asiakkaiden perus-ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Hankkeen tavoitteet ovat (1) käsitteellistää ja soveltaa recovery-orientaatiota mielenterveyspalveluihin, (2) kehittää uusiin rakenteisiin ja recovery-orientaatioon soveltuvia palveluprosesseja ja niiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tukevia mittareita sekä (3) luoda kokemusasiantuntijuuteen, vertaisuuteen ja moniammatillisuuteen perustuvia recovery-orientoituneita palvelukokonaisuuksia, työmenetelmiä ja -käytäntöjä.
Hankkeessa jalostetaan kansainvälistä ja kotimaista tutkimus-, käytäntö- ja kokemustietoa recovery-orientaatiosta ja siihen nojaavista toimintakäytännöistä sekä tutkitaan osallisuutta, toipumista ja mielenterveyspalveluiden uudistuvaa jaettua asiantuntijuutta. Siinä kehitetään osallisuutta vahvistavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä matalankynnyksen monitoimijaisia työ- ja toimintatapoja sekä toimintaorientaatioon soveltuvia mittareita ja menetelmiä.
Hankkeen tuloksena on recovery-orientaatioon pohjautuva mielenterveyspalveluiden kokonaisuus, jossa ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, omaisten ja järjestöjen asiantuntijuus on hyödynnetty asiakastyössä, palvelumuotoilussa ja arvioinnissa. Hankkeessa luoduilla matalan kynnyksen ja virtuaalisilla toimintamalleilla ja uusilla työmenetelmillä parannetaan mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta sekä omaan apuun ja yhteisöllisyyteen perustuvaa, oikea-aikaista varhaista tukea. Lisäksi tuetaan mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa yhdenvertaista osallisuutta vahvistavia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja.
Kehittämisessä huomioidaan ihmisryhmät, joiden riski palvelujen ulkopuolelle jäämiseen on suuri, tai joiden tarpeisiin palvelutarjonta on vastannut heikosti. Erityisesti etsitään käytäntöjä, jotka mahdollistavat sukupuoli- ja ikäerityisiin (esim. miehet ja nuoret) tarpeisin vastaavat matalan kynnyksen palvelut. Hanke tuottaa mittareita recovery-orientaation toteutumisen ja vaikutusten seuraamiseen. Lisäksi tuloksena on tutkimusartikkeleita kotimaisiin ja kansainvälisiin lehtiin, oppimateriaalia ja opinnäytetöitä.
Hankkeen varsinaisena työn kohteena on mielenterveyspalveluiden asiakas- ja palveluprosessien analysoiminen ja kehittäminen. Tätä työtä tehdään yhdessä kehittäjäasiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, omaisten, läheisten ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden kanssa yhteiskehittäjyyden periaatteella. Hankkeessa ei kohdisteta kuntoutustoimenpiteitä suoraan asiakkaisiin, vaan hankkeessa kehitetään toimintaprosesseja, jotka tukevat aikaisempaa paremmin asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutumista.
Asiakas- ja palveluprosessien kehittymisen kautta hankkeen kehittämistoiminta parantaa niiden henkilöiden mahdollisuuksia oikein kohdentuvan tuen saamiseen, joilla tai joiden läheisillä on mielenterveysongelmia. Uudenlainen toimintaorientaatio auttaa tavoittamaan myös niitä palveluita tarvitsevia, jotka hyötyisivät palveluista tai avusta, mutta eivät tällä hetkellä hakeudu niiden pariin tai käytä niitä jostain syystä. Lisäksi toimintaorientaatio parantaa mahdollisuuksia tukea paremmin niitä asiakkaita, jotka käyttävät palveluita, mutta joiden tarpeisiin tarjotut palvelut eivät vastaa.
Kehittämistyön kautta hankkeen kohderyhmiä ovat
- Mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian työntekijät
- Mielenterveyskuntoutujien ja omaisten yhdistysten työntekijät, luottamushenkilöt, kokemusasiantuntijat ja aktiivitoimijat.
Kehittämistoiminta kohdentuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden monikerroksiseen (toimintaorientaatio, menetelmät, osallisuus, palveluiden välinen yhteistyö) asiakaslähtöisempään toimivuuteen, jolloin kehittämistyöstä hyötyvät palveluiden parantumisen myötä mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian asiakkaat sekä mielenterveydellisten vaikeuksien kanssa elävät, niistä toipuneet sekä heidän omaisensa ja läheisensä. Kehittämisestä hyötyvät välillisesti myös:
- SOTE päättäjät ja vaikuttajat paikallisesti, kunnissa, maakunnissa ja valtakunnallisesti
- SOTE:n muiden alojen kuin mielenterveyden ammattilaiset
- Järjestöjen toimijat osatoteuttajia laajemmin
- Opiskelijat ja opettajat
- Tutkijat
- Työnantajat
- Opinto- ja harrastetoimintaa organisoivat tahot
- Laaja yleisö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 602 594
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 597 778
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 882 371
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 876 715
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 1 |
| Hanke organisoidaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Koko valtakunnan kattavan hankkeen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään teknologiaa hyödyntämällä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 1 |
| Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 1 |
| Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 1 |
| Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 1 |
| Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä ja riskejä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 3 |
| Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 3 |
| Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 3 |
| Yhdenvertaiset ja toimivat mielenterveyspalvelut ehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät työmarkkinaosallisuutta. Hanke vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja sitä kautta kuluttajalähtöistä palvelutuotantoa ja elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Matkustamisen vähentäminen ja teknologian hyödyntäminen logistiikan osalta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Mielenterveyspalveluiden kehittäminen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hankkeen keskiössä. Mielenterveysongelmaiset ja heidän läheisensä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät ja päätöksentekijät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 7 |
| Hanke on valtakunnallinen ja kohdistuu tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Varmistaa mielenterveysongelmaisten ja heidän läheisiensä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden. Mielenterysongelmaiset ja heidän läheisensä ovat hankkeessa yhteiskehittäjiä ja yhteistutkijoita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Hyvät tietoliikenneyhteydet ja tietoteknologian avulla tarjottavat palvelut on arvioitu merkittäväksi keinoksi ylläpitää ja edistää Lapin asukkaiden hyvinvointia (Lapin maakuntaohjelma 2011, 58). Vuoden 2014 lopussa valokuituverkko oli saatavilla yhteensä noin 53 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Kaikki kiinteän verkon tekniikat huomioiden nopea laajakaistaverkko oli puolestaan käytettävissä noin 81 prosentilla kotitalouksista. Lappilaisista 69 prosenttia asuu laajakaistaverkon saatavuusalueella. (Viestintävirasto 2015.) Lapissa on siis panostettu sujuviin tietoliikenneyhteyksiin ja jo 2000-luvun alussa, kun Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) aloitti toimintansa, päätti se osaltaan panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen palvelulogistiikan ja sitä tukevan teknologian kehittämiseen. Tavoitteena oli, että kehitettävä tietoteknologia tukee kuntien toimijoita heidän työssään ja edistää ja tukee kuntalaisten tasavertaista ja asuinpaikasta riippumatonta tiedon saantia ja sujuvaa pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. (ks. lisää Poske 2011.) 86 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käyttää Internetiä. Uusia käyttäjiä tulee enää yli 55-vuotiassa, sillä lähes kaikki sitä nuoremmat jo käyttävät verkkoa. Vanhimmasta ikäryhmästä 75–89-vuotiaista vajaa kolmannes käyttää jo Internet-palveluita. Suomalaiset ovat Internetissä myös yhä useammin. Internetiä monta kertaa päivässä käyttävien osuus väestöstä kasvoi vuonna 2014 kaikissa ikäryhmissä. Yhdeksän kymmenestä 25–34-vuotiaasta käy netissä useita kertoja päivässä. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä useasti päivässä nettiä käyttävien osuus on noussut 64 prosenttiin. Samalla kun laajakaista- ja langattomat yhteydet paranevat, myös palveluiden käyttö muualla kuin kotona lisääntyy. Tabletti on käytössä nyt jo joka kolmannessa kodissa, kun vuonna 2013 se löytyi joka viidennestä taloudesta. Vuonna 2014 älypuhelinta käyttävien suomalaisten osuus nousi edellisestä vuodesta 10 prosenttiyksikköä 60 prosenttiin. (Tilastokeskus 2015.) Palvelut digitalisoituvat myös nopeasti. Julkisen sektorin palvelut taataan myös lähipalveluina, mutta ne ovat tällöin huomattavasti vaikeammin saatavilla ja usein etäällä palvelun tarvitsijasta. Yksityisen puolen palveluista ja usein merkittäviä alennuksia on mahdoton hyödyntää ilman nettitaitoja. Suurimmassa digisyrjäytymisvaarassa ovat ikäihmiset. Arvioidaan, että melkein puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta ei ole koskaan käyttänyt Internetiä. Tällä hetkellä heidän tukensa on lähes kokonaan vapaaehtoisten varassa eri hankkeiden kautta (mm. RAY, valtionvarainministeriön AUTA-hanke). Myös osa nuorista ”diginatiiveista” saattaa hallita teknologian viihde- ja ostokäytön, mutta ei kykene hyödyntämään sitä palveluiden hakemisessa ja hyödyntämisessä. Syvenevä digiosaamisen kuilu on yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä nyky-yhteiskunnassa. Toisaalta palveluja tulee olla tarjolla nopeasti, ympärivuorokautisesti ja tehokkaasti internetissä, mutta osa kansalaisista ja asiakkaista tarvitsee tukea niiden hyödyntämiseen ja osa palveluista tulee tulevaisuudessakin tarjota myös perinteisemmillä keinoilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 3 |
| Mielenterveysongelmaisten yhdenvertaista asemaa kulttuuriympäristön jäseninä, niiden tuottajana ja niistä hyötyvinä vahvistetaan. Mielenterveyspalveluita kehittämällä vaikutetaan pitkäjänteisesti myös asenteisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 3 |
| Mielenterveysongelmaisten osallisuutta tukemalla vahvistetaan heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön muotoutumiseen. | ||
Hankkeessa jalostettiin ja tuotettiin kansainvälistä ja kotimaista tutkimus-, käytäntö- ja kokemustietoa recovery-toimintaorientaatiosta (toipumisorientaatio) ja siihen nojaavista toimintakäytännöistä sekä tutkittiin osallisuutta, toipumista ja mielenterveyspalvelujen uudistuvaa jaettua asiantuntijuutta. Siinä kehitettiin osallisuutta vahvistavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä matalankynnyksen monitoimijaisia työ- ja toimintatapoja sekä toimintaorientaatioon soveltuvia mittareita ja menetelmiä.
Hankkeen tuloksena oli recovery-toimintaorientaatioon pohjautuva mielenterveyspalvelujen kokonaisuus, jossa ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, omaisten ja järjestöjen asiantuntijuus on hyödynnetty asiakastyössä, palvelumuotoilussa ja arvioinnissa. Hankkeessa luoduilla matalan kynnyksen ja virtuaalisilla toimintamalleilla ja uusilla työmenetelmillä parannettiin mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta sekä omaan apuun ja yhteisöllisyyteen perustuvaa, oikea-aikaista varhaista tukea. Lisäksi tuettiin mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa yhdenvertaista osallisuutta vahvistavia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja.
Kehittämisessä huomioitiin ihmisryhmät, joiden riski palvelujen ulkopuolelle jäämiseen on suuri tai joiden tarpeisiin palvelutarjonta on vastannut heikosti. Erityisesti etsittiin käytäntöjä, jotka mahdollistavat erityistarpeisin vastaavat matalan kynnyksen palvelut. Hanke tuotti mittareita recovery-toimintaorientaation toteutumisen ja vaikutusten seuraamiseen. Lisäksi tuloksena oli tutkimusartikkeleja kotimaisiin ja kansainvälisiin lehtiin, oppimateriaalia ja opinnäytetöitä.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi