|
|
|
Hankekoodi: S21265
Hankkeen nimi: Itäsuomalaisten pienten lukioiden kansainvälistymisosaamisen kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0171450-7
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31 (PL 228)
Puhelinnumero: 017 182 111
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.kuopio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eino Iivari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 718 4535
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Itä-Suomessa on yhteensä 46 kunnallista päivälukiota, joista 29:ssa on alle 150 opiskelijaa. Siten noin 63 % Itä-Suomen lukioista on pieniä lukioita. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen linjasi koulujen päättymispäivänä 3.6.2017 ministeriön linjauksen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteiksi, ja sen mukaan Suomen tulee asettaa konkreettisia tavoitteita, miten kansainvälisyyttä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää. "Elämme maailmassa, jossa globaalien yhteyksien verkko on yhä tiiviimpi, ja kansainvälisen kohtaamisen taidot ovat perustaitoja jo tänään", ministeri Grahn-Laasonen perusteli.
Hanketta on valmisteltu syksystä 2016 lähtien yhteistyössä Itä-Suomen lukioiden rehtoreiden, kuntien sivistystoimen sekä NEST-keskuksen kanssa. Valmistelussa on hyödynnetty Itä-Suomen lukioista maailmalle! -hankkeen verkostomaista toimintamallia sekä hankkeessa pilotoitua yhteistyötä opetuksen järjestäjän, koulun, opetushenkilöstön ja hankeasiantuntijoiden kesken. Vaikka NEST-keskus on kokonaisuutena onnistunut Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä, on maakuntien pienillä lukioilla edelleen suuria haasteita lukiokoulutuksen kansainvälistymisen toteuttamisessa ylipäätään, saatikka sitten ministeriön linjauksen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on tasa-arvoisen kansainvälistymisen edistäminen Itä-Suomen pienissä lukioissa kehittämällä Itä-Suomeen pienten lukioiden verkostomainen toimintamalli, jossa tarjotaan Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama mahdollisuus kansainvälistyä jokaiselle lukiolle, opettajalle ja lukiolaiselle. Toinen hankkeen päätavoite on aiempaa monipuolisempien kotikansainvälistymisen mahdollisuuksien tarjoaminen ja markkinointi yksittäisille kouluille ja/tai laajemmassa verkostossa. Kolmas hankkeen päätavoite on pienten lukioiden aiempaa parempi verkostoituminen eri lukioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Verkostoja pyritään kehittämään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on aiempaa tiiviimpi verkostoituminen NEST-lukioiden kanssa ja sitä kautta NEST-palvelujen kehittäminen vastaamaan nimenomaan Itä-Suomen pienten lukioiden kv-tarpeita ja kehittämistä. Verkostojen kehittäminen voi omalta osaltaan edistää lukioiden työelämä- ja yritysyhteistyötä, mikä on hankkeen neljäs päätavoite.
Itä-Suomen pienten lukioiden hankkeessa kehitetään täysin uudenlaisia ja innovatiivisia palvelukokonaisuuksia, jotka edistävät erityisesti pienen itäsuomalaisen lukion kansainvälistä kehittämistä, joita ovat kv-tutorkoulutus, koulujen profiloinnin kehittäminen, "Opet vaihtoon" -kokeilu sekä Lukio TETin jatkokehittäminen ja aktivointi.
Välittömästi hankkeen tuloksena ja lyhyellä tähtäimellä itäsuomalaisiin pieniin lukioihin saadaan koulutettua merkittävä massa hanketoimintaan erikoituneita opettajia, kv-tutoreita, joiden tehtävä on pitkällä tähtäimellä edistää oman lukionsa kansainvälistymistä, sekä itsenäisesti ja verkostomaisesti itäsuomalaisten pienten lukioiden kesken että klusterimaisesti eri teema-alueisiin keskittyen. Keskipitkän ja pitkän tavoitteena on lisäksi, että kv-tutoreiden osaaminen leviää kansainvälisten hankkeiden myötä laajemmalti kouluyhteisöön.
Itä-Suomen pienet lukiot jatkohyödyntävät hankkeessa luotua kv-tutoropettajankoulutusta uusien kv-tutoreiden kouluttamisessa. Alkuperäisistä kv-tutoreista tulee ikään kuin koulunsa kv-mentoreita, jotka syventävät ja monipuolistavat oman lukionsa kansainvälisyyttä entisestään, jolloin pienten lukioiden kansainvälisyys jatkuu hankkeen kerrannaisvaikutuksena. Pienet lukiot päättävät hankkeen päätyttyä jatkavatko he itsenäisesti tai omana pienten lukioiden verkostonaan, vai muodostetaanko pienten lukioiden ja vuoden 2018 alussa vakiintuvan NEST-keskuksen välille yhteistyöside. Ennakoitavaa on, että pienet lukiot näkevät NEST-yhteistyön hyödyllisenä koulunsa kokonaiskehitykselle, mutta pienten lukioiden sisäisen verkoston olemassaolo on niin ikään elintärkeää.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Itä-Suomen pienten lukioiden kv-tutorkoululutuksiin osallistuvat opettajat ja/tai rehtorit tai muu koulun henkilökunta, jotka saavat hankkeen toimenpiteiden ansiosta koulutusta hankesuunnittelua tukevista työkaluista (PCM, Log Frame, Ongelma-, ratkaisu- ja vaikuttavuuspuu) sekä yksilötason sparrausta.
Toinen hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat Itä-Suomen pienten lukioiden opiskelijat, jotka osallistuvat suoraan ja konkreettisesti hankkeen aikana toteutettaviin lukioiden kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat osallistuvien lukioiden muu henkilökunta eli muu henkilöstö joka ei suoranaisesti osallistu kv-tutorkoulutukseen tai kv-sparraukseen. Tämä ryhmä hyötyy välillisesti lukion kehittyvästä kansainvälisestä toiminnasta, vaikkei suoranaisesti osallistu toimenpiteisiin.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat lisäksi pienten itäsuomalaisten lukioiden muut opiskelijat, jotka niin ikään eivät suoraan ja konkreettisesti osallistu hankkeen aikana toteutettaviin lukioiden kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin, mutta hyötyvät niistä välillisesti.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat lisäksi osallistuvien kv-tutoropettajien sekä hankkeeseen välittömästi osallistuvien opiskelijoiden perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka hyötyvät hankkeen toimenpiteistä välittömän kohderyhmän kautta. Vaikutus voi olla esimerkiksi sitä, että kv-tutoropettajan tai lukiolaisen kautta perhe tai muu lähiyhteisö, esim. ystävät, saavat itse vaikutteita osallistua kansainväliseen yhteistyöhön tai perhe majoittaa kv-opiskelijan luokkavaihdon aikana.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 178
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 586
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 175 970
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 133 975
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Varkauden, Mikkelin, Keski-Karjalan, Kuopion, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Sulkava, Vesanto, Lieksa, Kuopio, Tohmajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Tuusniemi, Juuka, Leppävirta, Juva, Kitee, Joroinen, Pielavesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 237
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä välineitä, kuten etäneuvottelut, sähköiset palvelut. Lisäksi eräs hankkeen päätavoitteista eli kotikansainvälisyyden edistäminen on luonnonvaroja säästävää paikallista kansainvälisyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen vaikuttavaan toimintaan, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä materiaalien ja jätteiden käsittelyyn, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Hankkeella ei ole kiinteää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, mutta hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on tähän vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeella on yhteys paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään sekä sen merkitykseen lukiokoulutuksen tulevaisuudessa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa luodaan täysin uudenlaista kv-tutor osaamista ja koulutusta sekä innovatiivinen pienten lukioiden verkostomainen toimintamalli | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeella on löyhä yhteys liikkumisen ja logistiikan kestävään kehitykseen, sillä hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja (etäkokoukset sekä junamatkustus) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää monipuolisesti sekä opetushenkilökunnan, opiskelijoiden että näiden perheiden ja läheisten hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke pyrkii aktivoimaan kansainvälistymisessä aliedustettujen poikien asemaa kv-toiminnassa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke edistää kaikessa toiminnassaan täysin yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hanke kehittää ja monipuolistaa Itä-Suomen maakuntien monikulttuurisuutta, mikä kanavoituu myös kulttuuriympäristön kehittymiseen | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hankkeen edistämällä kestävän kehityksen lukio- ja Vihreä lippu -lukio toiminnalla on vaikutusta ympäristöosaamisen kehittymiseen. | ||
Itä-Suomessa on yhteensä 46 kunnallista päivälukiota, joista 29:ssa on alle 150 opiskelijaa. Siten noin 63 % ItäSuomen lukioista on pieniä lukioita. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen linjasi koulujen päättymispäivänä 3.6.2017 ministeriön linjauksen koulutuksen kansainvälistymisen tavoitteiksi, ja sen mukaan Suomen tulee asettaa konkreettisia tavoitteita, miten kansainvälisyyttä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää. "Elämme maailmassa, jossa globaalien yhteyksien verkko on yhä tiiviimpi, ja kansainvälisen kohtaamisen taidot ovat perustaitoja jo tänään", ministeri Grahn-Laasonen perusteli.
Hanketta on valmisteltu syksystä 2016 lähtien yhteistyössä Itä-Suomen lukioiden rehtoreiden, kuntien sivistystoimen sekä NEST-keskuksen kanssa. Valmistelussa on hyödynnetty Itä-Suomen lukioista maailmalle! -hankkeen verkostomaista toimintamallia sekä hankkeessa pilotoitua yhteistyötä opetuksen järjestäjän, koulun, opetushenkilöstön ja hankeasiantuntijoiden kesken. Vaikka NEST-keskus on kokonaisuutena onnistunut Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä, on maakuntien pienillä lukioilla edelleen suuria haasteita lukiokoulutuksen kansainvälistymisen toteuttamisessa ylipäätään, saatikka sitten ministeriön linjauksen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on tasa-arvoisen kansainvälistymisen edistäminen Itä-Suomen pienissä lukioissa kehittämällä
Itä-Suomeen pienten lukioiden verkostomainen toimintamalli, jossa tarjotaan Opetus- ja kulttuuriministeriön
lanseeraama mahdollisuus kansainvälistyä jokaiselle lukiolle, opettajalle ja lukiolaiselle. Toinen hankkeen päätavoite on aiempaa monipuolisempien kotikansainvälistymisen mahdollisuuksien tarjoaminen ja markkinointi yksittäisille kouluille ja/tai laajemmassa verkostossa. Kolmas hankkeen päätavoite on pienten lukioiden aiempaa parempi verkostoituminen eri lukioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Verkostoja pyritään kehittämään alueellisesti,
kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on aiempaa tiiviimpi verkostoituminen NEST-lukioiden kanssa ja sitä kautta NEST-palvelujen kehittäminen vastaamaan nimenomaan Itä-Suomen pienten lukioiden kv-tarpeita ja
kehittämistä. Verkostojen kehittäminen voi omalta osaltaan edistää lukioiden työelämä- ja yritysyhteistyötä, mikä on
hankkeen neljäs päätavoite.