|
|
|
Hankekoodi: S21262
Hankkeen nimi: Hävikistä tutkintoon
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 1.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Invalidisäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0201375-3
Jakeluosoite: Tenholantie 12
Puhelinnumero: 09-47481
Postinumero: 00280
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.invalidisaatio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Ruuskanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ammatillinen erityisopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405425866
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ravintola-alalla on tällä hetkellä työvoimapula osaavista ammattilaisista. Alan ammattilliset tutkinnot ovat sellaisia, joihin ei välttämättä tarvita laajaa teoriaperusteista opiskelua vaan vaadittavaa osaamista voidaan hankkia
tietyiltä osin suorittamalla tutkinnon osia osana käytännön työskentelyä ravintolassa. On myös olemassa ihmisiä, jotka ovat halukkaita tekemään alan töitä, mutta heidän ei ole mahdollista hakeutua näihin työtehtäviin ilman perustutkinnon suorittamista. Viime vuonna avattu Suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola Loop työllistää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä, ja auttaa heitä pääsemään kiinni työelämään.
Ravintolan toiminnan keskiöön nostetaan opinnollistaminen eli käytännön työelämässä kertyneen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Yhteistyössä From Waste to Taste ry:n ja Keskuspuiston ammattiopiston kanssa määritellään ne käytännön ravintolatyöskentelyn osa-alueet, jotka voidaan tunnistaa, arvioida ja tunnustaa tietyn perustutkinnon osa-alueeksi. From Waste to Taste ry:n hävikkiruokaravintolassa suoritettavat mahdolliset tutkinnon osat voivat olla esimerkiksi kokin tai tarjoilijan osaamisaloihin kuuluvia. Osallistuja saa todistuksen suorittamastaan tutkinnon osasta. Osaamistodistuksen, johon henkilön konkreettinen osaaminen ja taidot on dokumentoitu, avulla on henkilöllä paremmat mahdollisuudet työllistyä ja/tai päästä opintoihin käsiksi. Osaamistodistuksella on suuri merkitys voimaantumisen kannalta henkilölle, jolla on ollut opiskelu- ja työelämässä keskeytyksiä tai muita epäonnistumisia.
Opinnollistamisen toteuttaminen hävikkiruokaravintolassa tuo lisäarvoa myös hankkeen kohderyhmille, oppilaitokselle ja sitä kautta myös työnantajille. Ruokahävikki on tärkeä teemaa nostettavaksi alan opetuksen keskiöön. Suomalaisella ravitsemusalalla päätyy syömäkelpoista ruokaa hävikkiin jopa 75-85 miljoonaa kiloa vuosittain.
Hankkeen osallistujat ovat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta jääneitä henkilöitä tai opinnoissaan keskeyttämisuhan alla olevia. Tärkeä ryhmä ovat mm. voimaannuttamista kaipaavat maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet, mukaan lukien turvapaikanhakijat. Suomessa on paljon maahanmuuttajataustaisia kouluttamattomia naisia, joiden ydintaito kuitenkin on ruoanlaittotaito, josta he myös ovat ylpeitä. Opinnollistamisen kautta heille tarjoutuu mahdollisuus heille tutun työtehtävän kautta suorittaa tutkinnon osa tai osia. Dokumentoidun osaamisen kautta heidän itsetuntonsa kasvaa ja todennäköisyys hakeutua suorittamaan tutkinto loppuun kasvaa. Tutkinnon ja opintojen merkitys on ensiarvoisen tärkeä henkilön itsetunnon kannalta. Näin heidän on myös helpompi kokea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös ilman koulutusta jääneet tai muusta syystä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät, joilla on vaikeuksia suoriutua normaalissa työ- tai opiskeluelämässä.
Hankkeen osallistujat valitaan yhteistyössä mm. TYP Helsingin, Ohjaamo Helsingin, Monika-Naisten liitto ry:n Osaavat Naiset -hankkeen ja Monik ry:n Urax-projektin sekä työttömien nuorten yhdistyksen Tatsi ry:n kanssa. Keskuspuiston ammattiopisto sta voidaan myös ohjata keskeyttämisuhan alla olevia hotelli- , ravintola- ja catering-alan opiskelijoita hankkeen osallistujiksi. Lisäksi yhteistyötä tehdään Lapinlahden alueella toimivien muiden projektien kanssa mm. Onnistu osallisuuden lähteellä.
Hankkeen osallistujat ovat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta jääneitä henkilöitä. Tärkeä ryhmä ovat esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet, mukaanlukien turvapaikanhakijat. Suomessa on paljon maahanmuuttajataustaisia heikon koulutustaustan omaavia naisia ja miehiä, jotka tarvitsevat osaamisensa tunnistamista ja tunnistamista siten, että heidän todennäköisyytensä hakeutua työelämään tai suorittamaan opinnot loppuun kasvaa. Näin heidän on helpompi kokea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Kohderyhmänä ovat myös ilman koulutusta jääneet tai muusta syystä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät, joilla on haasteita suoriutua normaalissa työ- tai opiskeluelämässä. Erityisesti haluamme panostaa alle 30-vuotiaisiin nuoriin, jotka ovat jääneet ilman koulutusta ja/tai työelämän ulkopuolelle esimerkiksi oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä.
Kohderyhmänä ovat myös Keskuspuiston ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja catering-alan keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat, jotka tarvitsevat aidon, tarpeeksi tuetun oppimisympäristön tutkinnon osan suorittamisen ajaksi.
Hankeen osallistujien hankinnassa tehdään yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Helsingin kaupungin osaamiskeskus, työttömien nuorten yhdistyksen Tatsi ry, Monika-Naisten liitto ry:n Osaavat Naiset -hanke ja Monik ry:n HOPE- ja Next Generation-hankkeet. Yhteistyötä tehdään myös Lapinlahden lähteen alueella toimivien hankkeiden kanssa, esimerkiksi Invalidisäätiön hallinnoiman Onnistu osallisuuden lähteellä -hanke. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Nuorisotakuutalo-hankkeen kautta voidaan ohjata asiakkaita hankkeen osallistujiksi.
Keskuspuiston ammattiopiston keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat ohjautuvat hankkeen osallistujiksi suoraan oppilaitoksen kautta.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat osallistujien perheet ja läheiset. Yhdenkin perheenjäsenen työllistymisellä tai koulutukseen pääsemisellä voi olla merkittävä vaikutus koko perheen hyvinvointiin.
Ravintola-ala hyötyy saamalla koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa.
Toinen tärkeä välillinen kohderyhmä on Keskuspuiston ammattiopiston ammattiopiston henkilökunta, joka hyötyvät hankkeessa ruokahävikkiteeman nostamisesta opetuksen keskiöön sekä myös uusien potentiaalisten oppilaiden muodossa. Työvoiman saannin näkökulmasta projektista hyötyvät osallistujien tulevat työnantajat, jotka saavat ruokahävikin asiantuntioita tiimeihinsä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi kauppiaat, tuottajat, yritykset ja tavalliset kuluttajat, joiden asenteisiin ja käyttäytymismalleihin pyritään vaikuttamaan ruokahävikin pienentämiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 120 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 113 991
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 131 967
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 113 991
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 8 |
| Vähentämällä ruokahävikkiä pienennämme maapallon luonnonvarojen kulutusta. Tällä hetkellä jopa kolmannes ruoasta menee hukkaan. Tällä määrällä poistettaisiin maailman nälänhätä neljä kertaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 8 |
| Pienentämällä ruokahävikin määrää vaikutamme suoraan ilmastonmuutokseen ja siten sen aiheuttamien riskien vähenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Kun hukkaan joutuvan ruoan määrä vähenee, vähenevät myös maatalouden valumavedet sekä ruoantuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Tämä hillitsee myös vesien rehevöitymistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 8 |
| Ruokahävikkiravintolassa hyödynnetään pääasiassa raaka-aineita, jotka muuten joutuisivat hävikkiin. Jätteen syntymistä pyritään pienentämään mahdollisuusten mukaan ja sille kehitetään ekologisesti kestäviä keinoja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 0 |
| Pyrimme löytämään mahdollisuuden käyttää uusiutuvaa energiaa hankkeen toteutuksessa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Uusi ekologinen ja sosiaalinen toimintamalli, joka on monistamiskelpoinen ja edistää kestävää kehitystä monin tavoin | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Logistiikassa pyritään huomioimaan ekologisuus | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 7 |
| Työelämän ulkopuolelle jääneiden sopeuttaminen työelämään edistää osallistujien ja heidän läheistensä hyvinvointia merkittävästi. Hankkeessa mukanaolo edistää työllistymistä, sillä ruokahävikki on suuri ongelma ravintola-alalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 3 |
| Hankkeessa tullaan edistämään tasa-arvon toteutumista kiinnittämällä erityishuomiota etenkin maahanmuuttajataustaisiin naisiin. Vastaavasti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla painoarvoa saa nuorten miesten syrjäytyminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 4 |
| Hankkeessa edistetään maahanmuuttajien kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen työelämään, ja siten pyritään lisäämään heidän yhdenvertaisuuttaan yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 8 | 3 |
| Osallistujien ympäristöosaamista vahvistetaan, kun ravintola-alan suuri ongelma ruokahävikki on keskeisenä osana työnkuvaa. | ||
Hankkeen tuotokset: https://www.liveopisto.fi/opinnollistaminen
Hävikistä tutkintoon -hankkeen keskeisenä lähtökohtana oli niiden henkilöiden tarve, jotka olivat halukkaita tekemään ravintola-alan töitä, mutta eivät pystyneet hakeutumaan näihin tehtäviin ilman perustutkinnon suorittamista. Lähtökohtana oli myös ravintola-alan ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen vastaaminen. Hävikistä tutkintoon- hankkeen tavoitteena oli auttaa työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle jääneitä tai opinnoissaan keskeyttämisuhan alla olevia henkilöitä hankkimaan ravintola-alan osaamista käytännön työtehtävissä From Waste to Taste ry:n hävikkiruokaravintola Loopissa. Tavoitteena oli tarjota heille mahdollisuus saada osaamistodistus tai suorittaa alan perustutkinnon osia. Ammattiopisto Live hallinnoi hanketta ja tarjosi hankkeen edellyttämän pedagogisen osaamisen siten, että tutkinnon osien suorittaminen oli mahdollista hankkeen osallistujille osaamisen tunnistamisen ja tunnustaminen avulla.
Hävikistä tutkintoon -hankkeen tavoitteena oli mallintaa opinnollistamisen eli työelämässä kertyneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eri vaiheet lähtien työympäristön ja -tehtävien kartoittamisesta osaamisen tunnustamiseen ja dokumentointiin. Tavoitteena oli, että opinnollistamisen hyödyntäminen osaamisen tunnustamisen toimintatapana vakiintuu ja leviää myös muille aloille. Hankkeen tuloksena syntyi Opinnollistamisen prosessikuvaus, jossa kuvataan, miten opinnollistamisen näkyy arjessa eri osapuolten näkökulmasta. Prosessikuvaus löytyy ammattiopisto Liven verkkosivuilta, jossa se osaltaan varmistaa mahdollisuuden ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta. Hankkeen kehittäjäopettaja toimi muiden opettajien vertaistukena ammattiopisto Livessä sekä konsultoi muita oppilaitoksia ja yhteistyötahoja opinnollistamisessa. Vertaistukena toimiminen ja konsultoiva työote mahdollistivat osaamisen jakamisen ja jalkauttamisen muille aloille ammattiopistossa sekä laajemmin ammattiopiston asiakkaille.
Hankkeen toiminta aloitettiin sopimalla työpaikka-oppilaitos-yhteistyön muodoista opinnollistamisessa ravintola Loopin esimiehen /työnohjaajan ja ohjaavan kokin sekä kehittäjäopettajan kanssa. Yhteistyön muotoja tarkennettiin koko projektin ajan. Aluksi Loopin työnohjaaja ja kehittäjäopettaja tekivät työympäristön kuvauksen, jossa kuvattiin mm. ravintolan työtilat ja työskentelyolosuhteet, työtehtävät, työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä sekä opiskelijan hyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Tuloksena laadittiin Työympäristön kuvaus -lomake työpaikan ja oppilaitoksen yhteiseksi työkaluksi.
Yhteistyötä jatkettiin keskustelemalla ravintolan työtehtävistä ja hankkeen kehittäjäopettaja vertasi työtehtäviä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Yhteistyössä From Waste to Taste ry:n ja ammattiopisto Liven kanssa määriteltiin ravintolatyön tehtäviä, jotka voidaan tunnistaa, arvioida ja tunnustaa tietyn perustutkinnon osa-alueeksi. Ravintola- ja catering-alan perustutkinnon ruokapalvelun osaamisalan tutkinnon osista Loopissa oli mahdollista suorittaa ravitsemispalveluissa toimimisen (20 osp) ja annosruokien valmistuksen (20-25 osp) tutkinnon osat. Myös asiakaspalvelun osaamisalan (tarjoilija) tutkinnosta oli mahdollista tehdä tutkinnon osia.
Hankkeen osallistujien rekrytointi tehtiin yhteistyössä koko hankkeen ajan. Hankkeen käynnistyessä osallistujat löytyivät Keskuspuiston Ammattiopiston (nykyinen Ammattiopisto Live) sekä Invalidisäätiöön kuuluvien Live Palveluiden toimintojen kautta. Ammattiopisto Livestä ohjattiin keskeyttämisuhan alla olevia hotelli- , ravintola- ja catering-alan opiskelijoita hankkeen osallistujiksi. Yhteistyötä tehtiin myös Lapinlahden alueella toimivien muiden projektien kanssa mm. Onnistu osallisuuden lähteellä. Myöhemmin hankkeen osallistujat rekrytoitiin yhteistyössä Monika-Naisten liitto ry:n, TE-toimiston ja Ohjaamon kanssa.
Hankkeen aikana hävikkiruokaravintola Loopissa työllistettiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä ja autettiin heitä pääsemään kiinni työelämään. Vaikka hankkeen osallistujia ei ollut enempää kuin 13, se antoi hyvin suuntaa kohderyhmän näkökulmasta asioista, jotka työelämässä oppimisessa ja opinnollistamisessa toimivat hyvin ja mitä vielä pitää kehittää.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa osallistujille ravintola-alan osaamista, jonka avulla he pärjäävät opinnoissa, työmarkkinoilla ja elämässä yleensä. Hankkeen jatkokyselyyn vastasi kahdeksan osallistujaa, kolme naista ja viisi miestä. Vastaajista viisi oli suorittanut hankkeessa tutkinnon osan, kaksi oli suorittanut Hygieniapassin, yksi koki saaneensa työkokemusta ja yksi muuta osaamista. Jatkokyselyyn vastanneista kaksi oli vastaushetkellä palkkatyössä, kolme opiskelemassa ja kolme haki työtä. Yksi työnhakijoista hoiti veljen vauvaa sillä aikaa kun hänen vaimonsa on joutunut lähtemään pois Suomesta hakeakseen uutta oleskelulupaa. Vastaajien mukaan Loopin työyhteisö oli sitoutunut osallistujien ohjaamiseen: "Sain paljon tukea hankkeen työntekijöiltä ja Loopista. Kannatti osallistua hankkeeseen ja tehdä tutkinto loppuun". Loop mainittiin turvallisena ja kannustavana työyhteisönä "kaikki olivat hyviä minulle". Ravintolan Loopin työyhteisö oli hyvä tukijoukko osallistujille "en voinut osallistua hankkeeseen täysipäiväisesti koska perheeni oleskelulupa-asiat eivät ole kunnossa. Muuten olin tyytyväinen." Osallistujia rohkaistiin tekemään myös omaan kulttuuriin kuuluvia ruokia. Loopissa hankkeen osallistujia ohjasivat kokki ja työnohjaaja. Näin osallistujat saivat laaja-alaisen käsityksen ravintolatyöstä ja työpaikan osaamista hyödynnettiin monipuolisesti. Osallistujille muodostui käsitys hävikkiruokaravintolan toiminnasta kokonaisuutena. Kyselyn mukaan työskentely hävikkiruokaravintola Loopissa oli vähentänyt jonkin verran osallistujien ruokahävikkiä omassa elämässä ja ammatillisesti: "Nykyisessä oppilaitoksessani lajittelen jätteet, jos hankkii paljon kerralla, suunnittelee käytön tarkemmin, hyödyntää huonoksi menevät tuotteet ennen kuin ovat pilalla, en heitä syömäkelpoista ruokaa pois, ostan sen verran ruokaa mitä kulutan, ostan tuotteita, joista päiväys on menossa vanhaksi mikäli sopivia on tarjolla, ostan alennettuun hintaan elintarvikkeita."
Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen työryhmä kokoontui säännöllisesti suunnittelemaan ja arvioimaan hankkeen toteutusta. Yhteisten työkokousten teemoina olivat työympäristön kuvauksen sisällöt, osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, osallistujien tuki ja ohjaus, osaamistodistus ja jatkosuunnitelman tekeminen osallistujille. Työkokousten materiaalien pohjalta työstettiin hankkeen toimintamalli ja välineet: Opinnollistamisen prosessikuvaus, Työympäristön kuvaus-lomake, Osaamisen tunnistamislomake ja Opinnollistaminen - Live linkkinä työelämään sivu työelämälle. Kaikki materiaalit löytyvät ammattiopisto Liven verkkosivuilta. https://www.liveopisto.fi/opinnollistaminen
Hankkeen tavoitteet olivat haastavia, ja edellyttivät toimijoilta tiivistä yhteistyötä. Ravintola Loopin toiminnassa panostettiin opinnollistamiseen, työtehtävien suunnitteluun monipuolisen osaamisen hankkimiseksi ja osallistujien tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä tutkinnon osien edellyttämien käytännön työtehtävien ohjaamiseen. Ravintolan työnohjaajat osallistuivat työryhmän kokouksiin ja sopimuksen mukaan hankkeen ohjausryhmän kokouksiin. Kehittäjäopettaja kävi työpaikalla säännöllisesti. Hän auttoi ohjauksessa ja arvioinnissa sekä perehdytti työnohjaajaa ja hankkeen osallistujia Ravintola- ja catering-alan perustutkintoon ja opasti näyttöjen järjestämisessä. Osallistujien henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat laadittiin yhteistyössä. Näin jaettiin tietoa ja luotiin hyviä yhteistyötapoja koko hankkeen ajan. Opinto-ohjaaja oli hankkeen osallistujien tukena monimuotoisen ja joustavan oppimispolun rakentamisessa jokaiselle yksilöllisesti. Johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä työtehtävien ja osallistujien elämäntilanteen kokonaisvaltaisella ohjauksella ja tuella henkilöt, joiden toimintakyky ei riittänyt suoriutumaan normaalista tutkinnon suorittamisesta oppilaitosympäristössä, pystyivät hankkimaan tutkinnon edellyttämää osaamista tekemällä työtä. Loopissa suoritetut tutkinnon osat kuuluivat kokin tutkintoon. Tarjoilijakoulutus alkaa Livessä elokuussa 2019, joten tarjoilijaopiskelijoita ei vielä ollut hankkeen aikana. Hankkeen osallistujat eivät myöskään olleet kiinnostuneita tarjoilijan tehtävistä. Kokin ja tarjoilijan opinnoissa ensimmäinen tutkinnon osa (ravitsemispalveluissa toimiminen 20 osp) on sama.
Opinnollistaminen on ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Hanke tarjosi mahdollisuuden hyödyntää jo olemassa olevaa opinnollistamisen osaamista ja toimintatapoja ja kehittää niitä edelleen työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyön muotona. Hankkeen kokemukset antavat suuntaa uusien opinnollistamisen palvelujen kehittämiseen, kuten opiskelijavalintaprosessiin näyttöjen suorittamisessa. Nykykäsityksen mukaan oppimista tapahtuu kaikkialla, työpaikoilla, vapaa-ajan toiminnoissa ja harrastuksissa. Opinnollistamisen juurruttamisessa on tärkeää, että se tulee pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Reformin myötä oppilaitosten on tunnistettava ja tunnustettava kertynyt osaaminen osaksi opintoja. https://www.liveopisto.fi/ajankohtaista/opinnollistamista-kehitt%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4