![]() |
![]() |
Hankekoodi: S21252
Hankkeen nimi: Arkimentori - Arkioppiminen osaksi koulutusta
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: PL 1001
Puhelinnumero: +358 44 7103639
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Tempakka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, tutkimusryhmän vetäjä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 7103639
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää Satakunnan alueen mikro-ja pk-sektorin yritysten ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä mentorointimalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, eri insinöörialojen rajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät mentorointikäytännöt alan yritysten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten käyttöön ilman työläitä suunnitteluprosesseja.
Mentorointimallin kehittämisessä sekä yrityksiltä kerättävien osaamisen ylläpidon ja jatkuvuuden kipukohtien koonnissa ja tuottamisessa keskitytään suoraan työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Keskiössä ovat yritysten tarpeet, jotta löydetään oikeita osaamisia, ja kehitetään uusia, yhtenäisiä ja innovatiivisia mentoroinnin toteuttamistapoja ammatillisen insinööriosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla. Mentorointimallin avulla saadaan siirrettyä osaamista yrityksen sisällä kokeneilta osaajilta uusille henkilöille, ja näin varmistetaan osaamisintensiivinen työvoima suoraan yrityksen osaamistarpeeseen.
Mentorointimallin soveltuvuutta pilotoidaan alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen mikro- ja pk-yrityksissä. Pilottiin valitaan osallistujat työelämästä hankkeessa määriteltyjen kriteerien mukaan. Mentorointimalin avulla lisätään yritysten osaamisen siirtoa ja ammatillista insinööriosaamista. Hankkeen tulosten kautta rakentuva osaaminen ja mentorointimalli mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille uudenlaisen osaamisen jatkuvuuden ja jakamisen sekä osaavan työvoiman saannin. Tuloksena syntyy mentorointimalli, yhtenäinen toimintamalli, yhteistyö yritysverkoston ja korkeakoulun välillä lisääntyy ja ammatillinen insinöörikoulutus pystyy vastaamaan paremmin alan ja yritysten tarpeisiin ja kehitykseen. Hankkeen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yrityksissä ja insinöörikoulutuksessa. Mentorointimalli mahdollistaa monialaisen ammattiosaamisen koulutuksen järjestämisen joustavasti yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaation kanssa. Hankkeen jälkeen mentorointimallia voidaan hyödyntää eri alojen yrityksissä laajasti.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan alueen mikro- ja pk-yritykset, henkilöstö ja yrittäjät, joiden insinööriosaamisen tarve on kasvanut tai on muutoksessa, ja haluavat kehittää osaamistaan vastaamaan yrityksen tarpeita sekä hankkimaan työn ohessa työssä vaadittavia pätevyyksiä. Kohdeyritysten henkilöstö, yrittäjät ja työelämässä olevat opiskelunsa keskeyttäneet, jotka mahdollisesti jatkavat opintojaan myöhemmin tai suuntaavat osaamistaan uudelle alalle.
Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat muut ei hankkeeseen osallistuvat Satakunnan elinkeinoelämässä toimivat yritykset. Kohderyhmään sisältyy opettajat ja opiskelijat ammattikorkeakoulussa, muiden koulutusasteiden opiskelijat ja opinto-ohjaajat sekä työmarkkinoilla toimivat muut työntekijät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä toimivat SAMKin opetuksen pedagogiset kehittäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 993
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 143 761
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 561
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 205 373
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin
Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 17
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 45
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 3 |
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen osaamisen siirtoa asiantutntijoilta nykyisille ja tuleville työntekijöille, sekä kehittetään koulutus- ja opetustoimintaa työelämää tukevaan suuntaan. Toimenpiteillä osaavan työvoiman saanti j apysyvyys alueella paranee | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 2 |
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään teollisuusyritysten aineettoman osaamisen siirtoa tuleville asiantuntijoille jo heidän koulutuksen suoritusvaiheessa, jolloin vapautetaan työuran aloituksesta resurssia työtehtävien suorittamiseen. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 7 |
Hanke välillisesti optimoi opiskelijan liikkumista yrityksen, korkeakoulun ja kodin välillä, jolloin hiilijalanjälki pienenee. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 4 |
Tyytyväisyydessä koulutukseen on myös nähtävissä eroja työkokemuksen karttuessa. Yritysten henkilöstön työtyytyväisyydessä on huomattu positiivista muutosta, kun osaamisen kehittämisessä on panostettu ammatilliseen koulutukseen ja sisäisen toiminnan kehittämiseen. (Raisio, Ilmarinen) Sama pätee myös valmistuviin insinööreihin. Esimerkiksi vuonna 2015 tutkimus valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään (Insinööriliitto IL ry, Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla) Kun ennen valmistumista hankitun oman alan työkokemuksen määrä kasvaa, tyytyväisyys koulutukseen lisääntyy. Erityisesti tämä näkyy niillä, jotka olivat koulutukseensa täysin tyytyväisiä. Niistä, joilla työkokemusta oli alle kuusi kuukautta, keskimääräistä harvempi oli tyytyväisiä koulutukseen. Niistä, joilla työkokemusta oli kertynyt puolesta vuodesta vuoteen, kaksi kolmannesta oli tyytyväisiä koulutukseen. Yli kaksi vuotta työkokemusta keränneistä melkein neljä viidestä oli tyytyväinen koulutukseensa. Toisaalta työ- paikan saaminen heti valmistuttua oli helpompaa, kun opintojen aikana oli kertynyt oman alan työkokemusta. (Insinööriliitto IL ry, Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla Tutkimus vuonna 2015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään) | ||
Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
Naisosallistujia houkutellaan markkinoimalla joustavaa oppimispolkua, joka mahdollistaa työn, opiskelun ja perheen yhteensovittamisen. Pilotissa opiskelu tapahtuu työpaikalla työaikana. Toimenpiteenä on mm. tietoisuuden lisääminen työpaikalla, naisilla samat mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Jotta naisia saadaan mukaan, tarvitaan esikuvia, mentoreita ja työkaluja. Tarkoituksena ei ole pelkästään naisten kiinnostuksen herättämisestä tekniikkaan vaan on tärkeää ymmärtää, että naiset voivat olla mukana vaikuttamassa tekniikan alan kehitykseen. Esimerkkinä muille, hankkeen toteuttajan, SAMKin, osalta osallistuvista asiantuntijoista ainakin 3 on naisia - mahdollisina esikuvina. Toivottavasti heidän avulla saadaan houkuteltua mukaan osallistujiksi naisia hankkeen kohdeyrityksistä. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta hankkeessa. |
Hankkeessa kehitettiin Satakunnan alueen mikro- ja pk-sektorin yritysten ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä mentorointimalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, eri insinöörialojen rajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät mentorointikäytännöt, alan yritysten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten käyttöön ilman työläitä suunnitteluprosesseja.
Mentorointimallin kehittämisessä sekä yrityksiltä kerättävien osaamisen ylläpidon ja jatkuvuuden kipukohtien koonnissa ja tuottamisessa keskityttiin suoraan työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Keskiössä olivat yritysten tarpeet, jolloin löydetään oikeat osaamiset ja kehitetään uusia yhtenäisiä ja innovatiivisia mentoroinnin toteuttamistapoja ammatillisen insinööriosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla. Mentorointimallin avulla voidaan siirtää osaamista yrityksen sisällä kokeneilta osaajilta uusille henkilöille, ja näin varmistetaan osaamisintensiivinen työvoima suoraan yrityksen osaamistarpeeseen.
Tarvekartoitusten analysoinnin perusteella löydettiin osaamistarpeita:
• hinnoittelu ja kustannus-seurantamenetelmien kehittämisessä
• tuotekehitysprojektien ohjaamisessa
• myyntiosaamisessa
• sähköpätevyys
• yleinen sähkötekninen osaaminen
• toimiminen asiakasrajapinnassa
• työnjohtajan pätevyys
• kunnossapito
• prosessisuunnittelu ja -kuvaus
• toiminnanohjausjärjestelmän käyttö
• projektitoiminta.
Hankkeessa tehtiin esiselvitys, jossa kartoitettiin mentoroinnin nykytilaa tekniikan alalla Suomessa. Esiselvityksessä tutkittiin mentoroinnin peruskäsitteitä, toteutustapoja sekä rooleja. Työssä kartoitettiin myös mentorointiprosessin vaiheet, teemat, tavoitteet ja mahdollisesti esiintyvät haasteet sekä mentoroinnin hyödyt eri osapuolille. Esiselvitystä käytettiin mentorointimallin luomisen apuna. Mentorointimallin soveltuvuutta pilotoitiin alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen mikro- ja pk-yrityksissä. Mentorointimalin avulla lisättiin osaamisen siirtoa ja ammatillista insinööriosaamista. Mentorointimallista tehtiin opas (mentorointiopas), jonka avulla yritykset voivat toteuttaa mentorointia itsenäisesti. Oppaasta löytyy selkeitä ohjeita sekä aktorille että mentorille.Oppaan pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101032132
Hankkeen tulosten kautta rakentuva osaaminen ja mentorointimalli mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille uudenlaisen osaamisen jatkuvuuden ja jakamisen sekä osaavan työvoiman saannin. Tuloksena syntyi mentorointimalli, yhtenäinen toimintamalli. Myös yhteistyö yritysverkoston ja korkeakoulun välillä lisääntyi ja näin ammatillinen insinöörikoulutus pystyy vastaamaan paremmin alan ja yritysten tarpeisiin sekä kehitykseen. Hankkeen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yrityksissä ja insinöörikoulutuksessa. Mentorointimalli mahdollistaa monialaisen ammattiosaamisen koulutuksen järjestämisen joustavasti yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaation kanssa. Hankkeen jälkeen mentorointimallia voidaan hyödyntää eri alojen yrityksissä laajasti. Lisäksi hankkeen ensimmäinen infotapahtuma Teknologia työnä-päivä oli niin hyvä kohtaamis- ja verkostoitumistilaisuus, että se toteutetaan jatkossakin korkeakoulun ja yritysten yhteistyönä.