RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21250, SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku

1 Hanke

Hankekoodi: S21250

Hankkeen nimi: SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Bulevardi 31, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Rimpioja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osaamisaluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 652 9899

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon ulkomailla, erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolella suorittaneet maahanmuuttajat ovat kokeneet ammatinharjoittamisoikeuden saamisen Suomessa vaikeaksi. Tämä on johtanut vastaavan tai alemman sote-tutkinnon suorittamiseen Suomessa, työllistymiseen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin, työttömyyteen tai työelämän ulkopuolelle jääntiin. Ministeriöt ovat linjanneet, että korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä on sujuvoitettava. Lisäksi kasvavaa sote-alaa uhkaa työvoimapula ja väestön moninaisuuden kasvaessa sote-henkilöstön moninaisuutta, kieli- ja kulttuuriosaamista on vahvistettava palvelujen laadun varmistamiseksi.

SOTE-silta -hankkeen tavoitteena on kehittää sujuva ja kustannustehokas prosessi sairaanhoitajan, kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti), röntgenhoitajan, bioanalyytikon, suuhygienistin ja kätilön tutkinnon ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen sekä kuvata prosessi sosionomien osalta. Hankkeessa tuotetaan moduulimalli, jonka avulla sote-korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneet saavat työllistymisen kannalta riittävän suomen kielen osaamisen (B2/YKI4) ja täydentävän ammatillisen osaamisen, vahvistavat työelämäverkostojaan sekä saavat työkokemusta ja referenssejä.

Hankkeessa pilotoidaan Urareitti-hankkeessa suunniteltu moduulimalli. Hankkeessa tuotettava, pääosin verkossa toteutettava moduulimalli koostuu seuraavista osioista:

A) Osaamisen alkukartoitus ja ohjaus
B) Ammatilliset ja suomen kielen opintomoduulit
C) Harjoittelut
D) Simuloitu näyttökoe

Hankkeen tuloksena syntyy käytännössä toimivaksi osoitettu moduulimalli, joka tuottaa maahanmuuttajille osuvampaa ja joustavampaa koulutusta työelämän vaatimuksiin. Malli jää ammattikorkeakoulujen käyttöön. Mallin rahoituksesta sovitaan hankkeen aikana. Hankkeeseen osallistuu 73 maahanmuuttajaa, joista 100 % työllistyy pidemmällä aikavälillä. Hankkeesta viestitään yli sadalle maahanmuuttajien ohjauksen asiantuntijalle.

Hanke edistää hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta tukemalla maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista ja työelämään siirtymistä. Hanke vahvistaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön moninaisuusosaamista ja sitä kautta laatua.

Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu ja se toteutetaan yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sosiaali- tai terveysalan korkeakoulututkinnon (sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, bioanalyytikko, röntgenhoitaja, suuhygienisti, kätilö, sosionomi) ETA/ EU-maiden ulko- tai sisäpuolella suorittaneet maahanmuuttajat, jotka haluavat saada tunnustuksen osaamiselleen ja työllistyä sote-alalle Suomessa.

Sote-alan korkeakoulututkinnon suorittaneita maahanmuuttajia ohjaavat ja työssään kohtaavat henkilöt, jotka voivat ohjata asiakkaitaan tarkoituksenmukaiseen osaamisen tunnustamiseen ja täydennyskoulutukseen (esim. ELY-keskukset, TE-toimistot, aikuiskoulutuskeskukset, toisen asteen oppilaitokset, ammattiopistot, erilaiset säätiöt ja yhdistykset sekä kotoutumiskoulutusten järjestäjät).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat
- sosiaali- ja terveysalan työnantajat, jotka tarjoavat harjoittelu-, verkostoitumis-, näyttö- ja työpaikkoja maahanmuuttajille.
- sosiaali- ja terveysalan palveluiden asiakkaat, jotka hyötyvät moninaisemman henkilöstön osaamisesta.
- ammattikorkeakoulut, jotka tarjoavat osaamisen kartoitusta ja täydennyskoulutusta maahanmuuttajille
- Valvira, OKM, TEM ja STM, jotka saavat toimivampia ratkaisuja maahanmuuttajien kotouttamiseen, työllistymiseen ja sote-ammattinimikkeiden laillistamiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 639 170

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 639 161

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 829 230

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 829 230

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 183

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomalaisessa työelämässä sukupuolen mukainen segregaatio näkyy edelleen vahvana. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista 85 % naisia ja sama jako näkyy työelämässä. Uraohjaajien, opinto-ohjaajien ja muiden maahanmuuttajia kohtaavien asenteet voivat vaikuttaa urapolkuun. Esimerkiksi sairaanhoitajatutkinnon kotimaassaan suorittaneita naisia ohjataan kotoutumiskoulutuksen jälkeen lähihoitajakoulutukseen, jolloin osaamista ei hyödynnetä täysimittaisesti ja resursseja hukataan. Maahanmuuttajat joutuvat käsittelemään sukupuolikysymykset sekä suomalaisen että oman kulttuurinsa näkökulmasta. Monet naiset ovat eristäytyneet kotiin ja lasten hoitoon. Heidän sosiaaliset verkostonsa ovat miehiä heikommat, mikä vaikeuttaa sekä kielen oppimista että uuden ympäristön luomien mahdollisuuksien kuten koulutus- ja työmahdollisuuksien löytämistä. Tutkimusten mukaan naiset jäävät miehiä useammin työelämän ulkopuolelle, vaikka he ovat korkeammin koulutettuja. Toisaalta miehet, erityisryhmänä maahanmuuttajataustaiset miehet, on huomioitava sote-alalla vähemmistöryhmän edustajina. Hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja koulutuksellista tasa-arvoa. Lisäksi hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseen toimintaympäristöissä ja sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisiin työtapoihin, jotta jokainen voi kehittyä ammatissaan sukupuolen mukaisten odotusten rajoittamatta ja omana itsenään.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen käynnistysvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään opasta Tasa-arvon vastavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Osaamisen kartoitusmenetelmien ja moduulien rakentamisessa huolehditaan sukupuolinäkökulman huomioinnista. Sukupuolittuneet käytännöt koulutusorganisaatioissa ja työelämässä saattavat syrjäyttää tai ainakin heikentää ihmisten potentiaalin hyödyntämistä, joten niihin on kiinnitettävä huomiota. Maahanmuuttajanaisten osaamisesta merkittävä osa on voinut syntyä epämuodollisen oppimisen kautta. SOTE-silta -hankkeessa panostetaan osaamisen kartoitukseen ja kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisiä tapoja tunnistaa ja tehdä näkyväksi eri ympäristöissä syntynyttä osaamista, jota voidaan hyödyntää työelämässä Suomessa. Hankkeessa tuetaan maahanmuuttajia tunnistamaan osaamistaan, vahvuuksiaan ja pystyvyyttään yksilöllisesti, ei sukupuoleen pohjautuen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös maahanmuuttajataustaisten miesten ja naisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työllistyä sote-alalle Suomessa. Koulutusmoduulien kehittämisessä, harjoittelupaikkojen hankinnassa ja perehdyttämisessä huolehditaan sukupuolten tasavertaisuuteen liittyvien kysymysten huomioinnista. Toteutusvaiheessa hankkeen toimia seurataan, arvioidaan ja ohjataan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin ja osallistujien yksilöllisiin tarpeisiin. Hankkeen arviointi tuottaa tietoa myös siitä, miten hyvin hanke pystyy vastaamaan eri sukupuolta olevien tarpeisiin ja toiveisiin sukupuolisuuden kohtaamisesta. Mallien kuvaamis- ja levittämisvaiheessa huolehditaan, että sukupuolisensitiivisyys välittyy toimintamallien kuvauksesta ja niiden toteutus tukee sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistumista. Hankkeen viestinnässä huomioidaan eri sukupuolten tavoittaminen ja tarpeet.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena on sujuvoittaa sote-korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneiden työllistymistä Suomessa. Hanke tukee sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Hankkeessa huomioidaan luonnonvarojen kestävyyden edistäminen maahanmuuttajien kouluttamisessa esimerkiksi kierrättämisen ja jätteiden turvallisen hävittämisen näkökulmasta. Hankkeen toiminnassa vähennetään matkustus- ja tulostustarvetta hyödyntämällä sähköisiä välineitä ja etäkokouksia ja verkossa tapahtuvaa koulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeessa huomioidaan luonnonvarojen kestävyyden edistäminen maahanmuuttajien kouluttamisessa esimerkiksi kierrättämisen ja jätteiden turvallisen hävittämisen näkökulmasta. Hankkeen toiminnassa vähennetään matkustus- ja tulostustarvetta hyödyntämällä sähköisiä välineitä ja etäkokouksia ja verkossa tapahtuvaa koulutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeessa huomioidaan luonnonvarojen kestävyyden edistäminen maahanmuuttajien kouluttamisessa esimerkiksi kierrättämisen ja jätteiden turvallisen hävittämisen näkökulmasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	6
Hankkeessa tuetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin kasvavalle sote-sektorille. Maahanmuuttajat työllistyvät usein työvoimapulasta kärsiville aloille kuten ikääntyvien palveluihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	7
Hankkeessa kehitetään useita erilaisia aineettomia palveluja maahanmuuttajille ja sote-alan työnantajille osaamiskartoituksista suomen kielen osaamisen vahvistamiseen ja harjoitteluihin. Maahanmuuttajat monipuolistavat osaamista työpaikoilla, mikä lisää innovaatioiden ja uudenlaisten aineettomien palvelujen syntymistä työpaikoilla.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeen tavoitteena on edistää sote-alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajien työllisyyttä ja erityisesti työllistymistä osaamistaan vastaaviin tehtäviin, mikä vahvistaa heidän työhyvinvointiaan. Moninaisuuden lisääntyminen työpaikoilla voi myös vahvistaa moninaisuusosaamista, vahvistaa vuorovaikutusta ja ymmärtämystä ihmisten välillä. Tämä voi edistää monenlaisten ihmisten mahdollisuuksia olla omana itsenään työpaikoilla. Maahanmuuttajat vahvistavat kulttuuri- ja kieliosaamista sote-palveluissa, mikä näkyy sote-palvelujen asiakkaille laadukkaampina palveluina ja voi edistää myös aiemmin heikommassa asemassa olleiden maahanmuuttaja-asiakkaiden parempaa kohtaamista.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Hankkeessa edistetään vähemmistöryhmänä olevien maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa vahvistetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla naisten asema myös erilaisten kulttuurien näkökulmasta ja toisaalta sote-alalla vähemmistönä oleviin miehiin kohdistuvat stereotyyppiset rooliodotukset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hanke kohdistuu korkeakoulutettuihin maahanmuuttajiin ja edistää maahanmuuttajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutuksessa ja työelämässä. Hankkeessa vahvistetaan maahanmuuttajien suomen kielen osaamista ja he verkostoituvat työnantajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa, mikä lisää työllistymisen ja jatkokouluttautumisen mahdollisuuksia. Nämä puolestaan vahvistavat myös taloudellista tasa-arvoa. Maahanmuuttajat monipuolistavat työpaikkojen osaamista mm. kieli- ja kulttuuriosaamisellaan, mikä puolestaan lisää moninaisten asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuutta tulla ymmärretyiksi. Työntekijöiden moninaisuuden lisääntyminen voi johtaa myös erilaisuuden hyväksymisen vahvistumiseen ja erilaisuuden hyödyntämiseen niin työpaikoilla kuin asiakaskohtaamisissa.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sote-siltahankkessa kehitetiin sujuva ja kustannustehokas prosessi sairaanhoitajan, kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) röntgenhoitajan, bioanalyytikon, suuhygienistin ja kätilön tutkinnon ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen liittyen sekä kuvattiin prosessi sosionomien osalta. Hankkeessa tuotetiin täydennyskoulutus moduulimalli, jonka avulla sote-korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneet saivat työllistymisen kannalta riittävän suomen kielen osaamisen (B2/YKI4) ja täydensivät ammatillista osaamistaan, vahvistivat työelämäverkostojaan, saivat työkokemusta ja referenssejä. Täydennyskoulutusmalli on käytettävissä ja hyödynnettävissä eri ammattikorkeakouluissa. Hanke on vahvistanut ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä. Hankkeen täydennyskoulutuksen jälkeen 51 sairaanhoitajaa sai laillistuksen Valviralta ja muilta Sote-aloilta 8 täydennyskoulutettua ( 2 kätilöä, 3 fysioterapeuttia, 2 bioanalyytikkoa ja 1 röntgenhoitaja)
SOTE-siltahankkeessa tehtyä täydennyskoulutusmallia voidaan SIMHE-toiminnassa ja tullaan hyödyntämään kahden vuoden ajan Career Boost-hankkeessa vuosina 2021-2022.
Hankkeen aikana tiedotettiin yli 100 maahanmuuttajien ohjaajaa hankkeen tavoitteen mukaisesti.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus