|
|
|
Hankekoodi: S21247
Hankkeen nimi: Hyvä Pomppu - nuoren pomppu elämään järjestötoiminnan kautta
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ESTERY-Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2253658-6
Jakeluosoite: Otto Mannisen katu 4
Puhelinnumero: 0453274774
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.estery.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Taavitsainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0453274774
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyvä Pomppu -nuoren hyvä pomppu elämään järjestötoiminnan kautta -hankkeen tavoitteena on, että nuorten osallisuus ja työllistymisvalmiudet lisääntyvät järjestö- ja kansalaistoimintamallien kautta. Hankkeessa tavoitteena on madaltaa nuorten syrjäytymisuhkaa ja tarjota tukea nuorille oman elämän suunnan löytymiseen. Nuoret otetaan mukaan kehittämään nuorten näköistä, kokeilevaa järjestötoimintaa yhteistyössä järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa tehdään näkyväksi järjestö- ja kansalaistoiminnan ja vahvistetaan järjestötoiminnan merkitystä. Hankkeen tuella autetaan järjestöjä kehittämään järjestötoimintaa kokeilevampaan ja ketterämpään suuntaan. Hankkeessa mukana olevia järjestöjä tuetaan omien toimintojen ja tehtävien tuotteistamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Järjestöjen mahdollisuuksia toimia ammatillisina oppimisympäristöinä sekä järjestötoiminnan opinnollistamista osaksi ammatillisia opintoja kehitetään yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hankkeen toimenpiteinä ovat mm. järjestötehtävien kokoaminen ja paketoiminen "järjestötoiminnan tarjottimeksi",työpajatoimintamallin kehittäminen järjestöihin, nuoria osallistavien toimintakokeilujen- ja mallien kehittäminen yhdessä nuorten kanssa ja järjestötoiminnasta tietoisuuden lisääminen nuorten parissa. Hankkeessa vahvistetaan nuorten hyvinvointia ja järjestöjen ennaltaehkäisevää toimintaa hankkeen läpileikkaavien teemoilla: mielen hyvinvointi, päihteettömyys ja elintapaohjaus. Hankkeen myötä nuorten ohjautuvuus ja toimijuus järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa lisääntyy. Järjestöjen profiili ja tietoisuus järjestötoiminnasta kasvaa nuorten parissa ja syntyy uusia nuoria osallistavia toimintamalleja. Järjestöjen toimintaedellytykset oppimisympäristöinä, toimintapaikkoina ja osallisuuden vahvistajina vahvistuvat. Järjestöissä toiminen voi tarjota nuorelle hyvän pompun elämään ja sen hallintaan.
1.Hankkeen kohderyhmä on nuoret, (alle 30-vuotiaat). Kohderyhmänä on nuoret, jotka eivät vielä ole löytäneet tai osanneet valita koulutuspaikkaa tai nuoret joiden syrjäytymisuhka on kasvanut. Kohderyhmänä myös nuoret joiden tilanne on suuntaa vailla, tutkinto suoritettuna, mutta sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin on vielä epävarmaa. Kohderyhmä tavoitetaan Ohjaamo Olkkarin, Essoten aikuissosiaalipalveluiden ja oppilaitosten kautta.
2.Hankkeen kohderyhmänä ovat opiskelijat ja vastavalmistuneet. Nuoret ovat mukana hankkeessa toimijoina, toiminnan ideoijina ja käytännön toteuttajina. He voivat olla mukana niin osallistajina ryhmätoiminnoissa kuin edistämässä opintojaan monimuotoisemmin esimerkiksi tekemällä kehittämis- ja opinnäytetöitä tai harjoitteluita järjestöissä.
3.Kohderyhmänä on Esteryn jäsenjärjestöjen keskeiset toimijat. Esteryyn kuuluu 45 sosiaali- ja terveysalanjärjestöä. Kohderyhmänä ovat myös hankkeeseen mukaan haluavat muut järjestöt ja niiden keskeiset toimijat.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat jäsenjärjestöt ja yhteistyökumppaneiden verkostot sekä hankkeeseen osallistuvien nuorten tukiverkosto. Välillisesti kohderyhmänä ovat myös hankkeen tapahtumiin, ryhmiin, tilaisuuksiin ym. osallistuvat alueen asukkaat. Kohderyhmänä myös Esteryn ulkopuoliset kolmannen sektorin toimijat, joihin esim. järjestö- ja kansalaistoimintaan aktivoituvat nuoret ohjautuvat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 151
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 228 882
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 211 858
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 82
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| luonto ja paikallisten luonnonkohteiden hyödyntäminen on yksi keskeinen teema hankkeessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| luonto ja paikallisten luonnonkohteiden hyödyntäminen on yksi keskeinen teema hankkeessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| luonto ja paikallisten luonnonkohteiden hyödyntäminen on yksi keskeinen teema hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Luonto ja paikallisten luonnonkohteiden hyödyntäminen on yksi keskeinen teema hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei oleellinen hankkeen toteutumisen kannalta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hanke toimii asianmukaisen kierrättämisen etiikan mukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei oleellinen hankkeen toteutumisen kannalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Hanke huomioi paikalliset toimijat ensisijaisina vaihtoehtoina kilpailutuksissa ja suorissa hankinnoissa. Nuorten työllisyyden edistäminen alueellamme. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on tuottaa aineettomia tuotteita ja palveluita nuorten hyvinvoinnin edistmiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 5 |
| Hanke pyrkii huomioimaan toiminnoissaan ekologiset logistiikan keinot ja liikkumisen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 6 |
| Hanke edistää vahvasti alueemme hyvinvointia sosiaali -ja terveysalajärjestöjen kautta, sekä välillisenä toimijana (Estery) maakunnallista sote-uudistuksessa. Hankkke erityistavoite on vahvistaa nuorten mielenterveyttä ja elämänhallintaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Syrjäytyneiden uhan alla olevien nuorten miesten asemaa pyritään vahvistamaan ja tätä kautta edistämään tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus on yksi hankkee vaikutuksia, kun kohderyhmän vahvuuksia toimia kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä vahvistetaan ja tuetaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 4 |
| Paikallinen kulttuuriympäristö huomioidaan ja hyödynnetään hankkeen toiminnoissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 5 |
| Vahvistetaan kohderyhmän osaamista luontoteeman ja luonnossa tapahtuvien toimintojen kautta. | ||
Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2018-31.12.2019. Kohderyhmänä olivat, 13-29 vuotiaat, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, opiskelijat sekä Esteryn jäsenyhdistykset. Osallistujia hankkeessa oli 95. Välillisesti erilaisten tapahtumien ja koulutusten kautta hanke tavoitti n. 1500 nuorta ja yhdistystoimijaa. Nuoret vapaaehtoiset tekivät yhteistyötä n. kolmenkymmenen eri yhdistyksen kanssa hankkeen toiminnan aikana. Päätavoitteena hankkeessa on, että nuorten osallisuus ja työllistymisvalmiudet lisääntyvät järjestö- ja kansalaistoiminnassa. Nuoret saavat tukea oman elämän suunnan löytämiseen. Elämänhallinta kasvaa järjestöjen huomassa ja järjestöt tarjoavat nuorille paikan johon kiinnittyä.
Hankkeen työmenetelmiksi muodostuivat nuorten kohtaaminen ja heidän lähtökohtien kuuleminen sekä sen mukaan toimiminen. Lisäksi työmenetelmänä oli toiminnan avoin viestintä, jossa viestintää tekemässä olivat vapaaehtoiset, opiskelijat tai kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat nuoret. Viestintäkanavista eniten käytetyimmät olivat Esteryn blogi https://estery.kotisivukone.com/blogi.html, sosiaalinen media ja Facebook https://www.facebook.com/esteryntuki/ sekä Instagram #hyväpomppu. Näistä Instagram osoittautui tehokkaimmaksi keinoksi tavoittaa nuoret osallistujat. Yhteydenottoja tai osallistujia hankkeeseen tuli Instagramin kautta kymmeniä.
Nuoria innostavimmaksi työmenetelmäksi nousi pakohuonetyöpajat, joissa rakennettiin osallistujien kanssa informatiivisia seikkailupelejä heidän ideoimallaan tavalla. Tähän toimintaan osallistuja kiinnittyi helposti, sai toteuttaa omaa vahvinta osaamistaan tai opetella uutta taitoa. Työpajat tarjosivat monenlaisien taitojen opettelemista aina viestinnästä, valokuvaamiseen, pelirakentamiseen tai toisten nuorten vertaisohjaamiseen. Näistä tehtävistä osallistujat saivat työtodistuksen tekemästään vapaaehtoistyöstä. Pakohuonetyöpajoihin linkitettiin yhdistystoimintaa, otettiin pelien sisällöksi Esteryn jäsenyhdistysten osaamista, esim. SPR tai tutustuttiin jäsenyhdistyksiin muutoin. Lisäksi työmenetelmistä tärkeäksi nousi työparityöskentely, eli vapaaehtoisen nuoren kanssa toimittiin työpareina, joko toisen nuoren tai hankkeen työntekijöiden kanssa. Niin yhdistyksiin, vapaaehtoistyöhön, työpajojen ideointiin ja toteutukseen mentiin yhdessä. Opiskelijat olivat merkittäviä työpareja toisille opiskelijoille ja esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleville nuorille. Opiskelijaharjoittelijoita Suomen Nuoriso-opistolta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta oli hankkeessa mukana koko hankkeen toiminnan ajan. Lisäksi osallistujat pystyivät vaikuttamaan hankkeen sisältöön mm. toivomalla ajankohtaisia koulutuksia, joilla olisi merkitystä heidän työllistymiseensä, ammattitaidon ylläpitämiseensä tai vapaaehtoisena toimimiseen. Näitä koulutuksia toteutettiin viestinnän, hygieniapassin, järjestyksenvalvonnan, mainosten tekemisen ja somemarkkinoinnin teemoilla. Koulutusten sisältö suunnattiin yhdistystoimijoille ja nuorille kohdennetuksi.
Hyvä Pomppu oli osallistujien kotipesä, josta pystyi turvallisesti hankkeen työntekijöiden tuella tutustua eri yhdistyksiin ja niiden toimintaan. Rohkeimmat lähtivät omatoimisesti yhdistysten matkaan, osa tarvitsi aina isomman joukon tuen ja innostuksen. Hankkeeseen muodosti nuorten vapaaehtoisten Pompputiimi, jossa mukana parhaimmillaan oli 25-30 nuorten toteuttamassa yhdessä pakohuonetyöpajaa. Nuorten palautteesta nousee merkityksellisyys siihen, miten heidät on kohdattu arvostaen ja osana yhteisöä. Osallistuja on voinut vaikuttaa ja ideoida toimintaa yhdistysten hyväksi. Hankkeessa on toimittu positiivisuuden kautta, kaikkien toimintakykyä kunnioittaen. Suuren tuen on antanut hyvän mielen Pompputiimi, jonka kautta on ystävystytty, saatu arkeen sisältöä ja mielekästä tekemistä, opittu uusia taitoja ja tutustuttu yhdistystoimintaan.
Haasteena koettiin se, että yhdistykset tarvitsevat edelleen nuoria mukaan toimintaansa, mutta vapaaehtoispohjalla poimivien yhdistysten resurssit ohjata tukea tarvitsevaa nuorta ovat rajalliset. Tässä Hyvä Pomppu -hanke toimi hyvänä kumppanina ja yhdistyksen tukena. Yhdistyksissä on paljon sellaisia työtehtäviä, joihin nuoren olisi helppo tarttua, mikäli se ei vaadi sitoutumista yhdistyksen perustoimintaan. Nuoria motivoi pop-up tyylinen vapaaehtoistoiminta, johon voi tulla mukaan omien resurssien sallimana Nuorten elämäntilanne muuttuu, vanhanaikainen yhdistystoiminta jäsenyyksineen ei ole se mitä nuori etsii. Nuoria motivoi hyvä porukka, jossa voi tuoda omia vahvuuksiaan toisten iloksi ja yhdessä tekemisen meininki. Lisäksi se, että arvostetaan ja kohdataan nuoret kunnioittaen, on tärkeää vapaaehtoistyöhön motivoidessa. Tuloksena yhdistyksille tuli erilaista, uutta tukea hankkeesta ja siinä toimivista vapaaehtoisista nuorista. Osa nuorista on jäänyt yhdistysten toimintaan mukaan vapaaehtoisina, mutta yleensä yhdistyksessä on tällöin palkattua henkilökuntaa ja säännöllistä toimintaa. Osallistujien ohjautuminen hankkeeseen tapahtui monien kanavien kautta. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret tavoitettiin joko etsivien nuorisotyöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, oman tai perheenjäsenten yhteydenottojen kautta. Tässä merkittävimmäksi yhteistyökumppaniksi nousi Ohjaamo Olkkari niin palveluohjauksen kuin yhteistyöverkoston luomisen kannalta. Opiskelijat tavoitettiin helposti oppilaitosten kautta. Esteryn jäsenyhdistyksiin oli luotu vahva verkosto jo aiemman ESR- rahoitteisen tuensiirtohankkeen avulla. Vahva yhteistyöverkosto oli rakennettu jo Hyvä Pomppu - hankkeen suunnitteluvaiheessa ja se laajeni edelleen hankkeen toiminnan myötä. Yhteistyöverkoston tuki oli merkittävässä asemassa hankkeen tavoitteiden toteutumisessa. Lisäksi Etelä Savon Ely- keskukselta saatu tuki ja hyvä yhteistyö edesauttoi hankkeen etenemistä tavoitteisiin.