RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21223, Etiäinen- koulutustarpeiden ennakointi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etiäinen -hanke tuottaa aikaisempaa paremmin hyödynnettävää ennakointitietoa yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden osaamistarpeiden määrälliseen ja sisällölliseen ennakointiin. Tavoitteena on monikanavainen - yritysten ja koulutusorganisaatioiden vuorovaikutusta tukevan - datan tuottaminen ja hyödyntäminen koulutustarpeiden ennakointiin. Aineiston kerääminen ja hyödyntäminen kytketään koulutusorganisaatioiden prosesseihin, jotta ennakointitieto saadaan nopeasti käyttöön. Prosesseihin kytkeytymällä tuetaan myös ennakointiin liittyvien valmiuksien kehittymistä koulutusorganisaatioiden henkilöstöllä. Organisaatioiden muutosvalmiutta vahvistetaan ottamalla ennakointi osaksi opetushenkilöstön työtä ja opiskelijoiden harjoittelua. Hanke vahvistaa oppilaitoksien tuottamaa asiakaskokemusta yritysasiakkailla ja opiskelijoilla (uraohjaus) tuottamalla molemmille ryhmille aikaisempaa paremmin toimintaympäristöä vastaavaa osaamista. Seurauksena on myös oppilaitosten yritys-/työelämäyhteistyön voimistuminen.

Hankkeen toteutuksessa selvitetään ensin organisaatioissa käytössä oleva ennakointitieto ja organisaatioiden ennakointiin liittyvät työvaiheet. Toisessa vaiheessa hankkeen toimenpiteiden kohdennusta tarkennetaan määrittämällä organisaatioiden tiedontarpeet. Seuraavana toimenpiteenä ovat tiedon keruun kokeilut, jossa kehitetään monikanavaisen datan keräämiseen liittyviä ratkaisuja. Tämän jälkeen tehdään tiedon soveltamisen kokeiluja, joissa kehitetään vuorovaikutusta ja soveltamista tukevia käytäntöjä. Lopuksi juurrutetaan hankkeessa kehitetty malli vakiinnuttaen se organisaatioiden prosesseihin mm. organisaatioiden välisten seminaarien avulla. Lisäksi toteutetaan mallin kytkentä maakunnalliseen ennakointiryhmään sekä intressiryhmien kanssa verkostoitumiseen.

Tuloksena syntyy monikanavainen datan keräämisen malli luotettavaan ennakointitietoon. Hankkeessa toteutetaan kysely, kerätään laadullista aineistoa sekä hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa. Ennakointiratkaisut rakennetaan organisaatioiden prosesseihin kytkeytyväksi kaksisuuntaiseksi tiedon soveltamisen malliksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmiä ovat konsorion oppilaitokset (opetushenkilöstö, opot ym. työelämäyhteistyöstä vastaavat toimijat). Henkilöstö on mukana kehittämisessä, jotta tieto ennakointitiedon hankinnasta ja soveltamisesta lisääntyy ja siirtyy käytäntöön eli koulutuksen ennakointiin (koulutussuunnitteluun.) Henkilöitä koulutusorganisaatioista on mukana 50.

Opiskelijat eivät ole varsinaista kohderyhmää, vaan ovat mukana esim. työelämäjaksojen aikana tiedon kerääjinä ja havainnoijina.

Yritykset ovat mukana mallin kehittämisessä, mutta eivät ole varsinaista kohderyhmää. Yritykset ovat mukana kehittämässä koulutuksen ennakointimallia. Yrityksiä pyritään saamaan mukaan noin 20.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat oppilaitosten opiskelijat, oppilaitosten strategiasta vastaavat toimijat, alueen yrityselämä sekä maakuntahallinnon toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 357 278

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 349 026

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 588

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 456 340

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että alueen yrityksillä on käytössään sitä osaamista, mitä he tulevaisuudessa tarvitsevat ja edistää sekä mies- että naisvaltaisten alojen tulevaisuuden työllisyyttä ja osaamista. Suomessa on vahvat stereotypiat poikien ja tyttöjen aloista. Opinnoissa naisten osuus tekniikan ja liikenteen, tietojenkäsittelyn ja luonnonvara-alan koulutuksissa on huomattavan pieni. Koko maassa tekniikan ja liikenteen alalla 18 prosenttia, Kymenlaaksossa samaa tasoa 17,6 %. Perinteiset ja usein stereotyyppiset käsitykset miesten ja naisten aloista sekä naisille ja miehille sopivista tehtävistä rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä, jäykistävät työmarkkinoita ja vaikeuttavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista - osaamisen ennakoinnilla. Ennakoinnilla pyritään edistämään myös sukupuolitietoisuutta, tämä pyritään ottamaan huomioon esim. oppilaanohjauksessa ja urasuunnittelussa (TYÖELÄMÄLEHTORI). Enemmistö alueen pitkäaikaistyöttömistä on miehiä. Yritysten tarvitsema työvoiman osaamisentarve muuttuu nopeastikin, eikä nykyinen työvoima voi aina vastata tarpeeseen. Tämä koskee etenkin miesvaltaisia aloja. Toisaalta Kymenlaakson alueella naisten työttömyys kasvaa nopeammin kuin miesten työttömyys, myös nuorissa ikäluokissa. Kymenlaakson alueella vuonna 2014 ammatillisen tutkinnon suorittaneissa naisia ja miehiä yhtä paljon. Sen sijaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa naisia lukumäärällisesti ja suhteellisesti (27%) enemmän kuin miehiä (21%). Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan naiset osallistuvat koulutukseen miehiä useammin. Tässä suhteessa erot ovat Suomessa suuremmat kuin muissa EU-maissa. Suomessa naiset osallistuvat koulutukseen huomattavasti miehiä useammin, Osaamisen ennakointi on myös sukupuolikysymys. Noin kolmannes yrittäjistä on naisia. Naisyrittäjien yritykset ovat pienempiä kuin miesten, naisten yritykset ovat useammin palvelualalla ja miesten rakennusalalla. Uudet naisyrittäjät lopettavat yritystoiminnan useammin ja nopeammin kuin miehet. Miehillä työllisyys vaihtelee enemmän suhdanteiden mukaan (miehet työskentelevät enemmän teollisuudessa, joka suhdanneherkempi). Hankkeessa vaikutetaan mm. oppilaitosten käytänteisiin ja toimintakulttuureihin sen suhteen miten eri sukupuolia huomioidaan eli tiedostetaan stereotypiat.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen aikana toteutettavissa toimenpiteissä kuten hankkeen eri työpaketteihin liittyvissä selvitystöissä ja ennakointiin liittyvien menetelmien kehittämisessä. Hanketoimijoita ohjataan kiinnittämään huomioita sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Sukupuolinäkökulman huomioimisella varmistetaan, että eri toimenpiteiden vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ovat positiivisia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei vahvisteta perinteisiä stereotypioita ja ennakkokäsityksiä liittyen esimerkiksi suuntautumiseen tietyille aloille tai tietyntyyppisiin tehtäviin. Toimenpiteiden seurannassa ja arvioinnissa kerätään tietoa molempien sukupuolien näkökulmasta ja toimintamallia kehitetään saadun palautteen perusteella. Myös ohjausryhmätyöskentelyssä pyritään siihen, että ohjausryhmä omalla toiminnallaan tukee sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	5
Hankkeessa pyritään ennakoimaan alueella tarvittavan työvoiman osaamista ja sitä kautta pitämään elinkeinorakenne kestävänä ja kehittämään sitä. Alueen kilpailukyvyn esteenä on se, ettei osaavaa työvoimaa ole oikeaan aikaan aloille, joille sitä tarvittaisiin. Työttömyysprosentin pienentäminen: hankkeen ennakointityökalujen avulla koulutettu työvoima vastaa alueen nopeastikin muuttuviin tarpeisiin entistä paremmin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	1
Hankkeessa pyritään ennakoimaan alueella tarvittavan työvoiman osaamista, mahdollistamaan ja kehittämään aineettomien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta.Välillinen vaikutus on alueen yritysten parantuneissa mahdollisuuksissa kehittää uusia palveluita ja innovaatioita koulutetun, rekrytoimansa työvoiman kanssa / avulla. Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja, koulutusta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	5
Suora hyvinvointivaikutus oppilaitoksista valmistuviin opiskelijoihin: heidän oppilaitoksista hankitulle osaamiselleen on alueella kysyntää, kun he valmistuvat. Suora vaikutus alueen yrityksiin: he saavat tarvitsemaansa osaamista/työvoimaa oikeaan aikaan. Hankkeen toimenpiteillä pyritään takaamaan, että alueella on osaavaa työvoimaa niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Työllisyys itsessään lisää hyvinvointia ja alueen kestävyyttä. Yksilötasolla työssä jaksaminen paranee kun yksilöllä on kokemus siitä, että oma osaaminen vastaa työn tarpeisiin. Hankkeen toimenpiteillä pyritään varmistamaan että alueen oppilaitoksista valmistuvilla on niitä taitoja, joita he tarvitsevat työelämään siirtyäkseen. Hyvinvoinnin edistäminen jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen, koska työ ja työntekijät kohtaavat.
Tasa-arvon edistäminen	0	3
Ennakointi on läheisessä yhteydessä tulevaisuuden suunnitteluun. Työelämän muutosten ja siitä johtuvien koulutustarpeiden muutosten ennakoinnin yhteydessä on mahdollista huomioida tulevaisuuden suunnittelua siten, että kiinnitetään huomiota myös työalojen sukupuolittumiseen ja niiden purkamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	1
Edistää eri ammattiryhmien tasavertaisuutta, kun pyritään ennakoimaan mitä osaajia kannattaa tulevaisuudessa kouluttaa ja miten eri koulutusaloja kannattaisi muotoilla/suunnitella/muokata, jotta heidän osaamisensa vastaisi alueen yritysten tarpeita.Koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon myös se, miten eri koulutusaloja markkinoidaan tuleville opiskelijoille.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -hankkeessa on ollut luoda Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointimalli, joka reagoi riittävän nopeasti yritysten ja muiden työnantajien osaamistarpeisiin ja kytkeytyy oppilaitosten omiin prosesseihin. Toimenpiteinä olivat ennakointitiedon ja organisaatioiden ennakointiin liittyvien työvaiheiden kartoitus, tiedontarpeiden määrittäminen, tiedon keruun ja soveltamisen kokeilut sekä ennakointitiedon soveltamisen mallin kehittäminen ja juurruttaminen. (Hankkeen yhteenvetoraportti, s. 18-21, osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3).

Ennakointitiedon ja organisaatioiden ennakointiin liittyvien työvaiheiden kartoitus piti sisällään mm. alkuvaiheen pilottihaastattelun, johon osallistui reilut 30 pääasiassa oppilaitosten edustajaa. Tiedontarpeiden määrittäminen hyödynsi pilottihaastattelua, hanketyöryhmän sen pohjalta tekemää ennakointitoiminnan SWOT-analyysiä sekä myöhempiä täydentäviä oppilaitoskohtaisia erillishaastatteluita. Tiedon keruun ja soveltamisen kokeilut piti sisällään pitkän aikavälin ennakointipilotointiin liittyen kolme tulevaisuuspajaa/verstasta, joihin osallistui keskimäärin noin 100 osallistujaa. Tulevaisuusverstaita tuki pilottihaastatteluiden jälkeiset kaksi Delfoi-haastattelukierrosta verstaalle lähtöaineksia antaen. Keskeisessä asemassa etenkin kolmannen verstaan suuntaamisessa millenniaalinäkökulmaan oli myös hankkeelle tehty palvelumuotoilun yamk-opinnäytetyö (https://www.theseus.fi/handle/10024/264823). Lyhyen aikavälin ennakoinnissa keskeistä olivat metallin, rakentamisen ja sosiaalialan työnantajien haastattelut ja haastettelun tulosten purkuun ja alan tulevaisuuden näkymiin ja toimenpiteiden tunnistamiseen keskittyneet ns. asiantuntijaraadit (10-20 hengen "toimialakohtaiset tulevaisuusverstaat"). Lisäksi pilotoitiin etenkin opiskelijoiden ennakointitiedon keräystä työelämäjaksoilta. Ennakointitiedon soveltamisen mallin kehittäminen ja juurruttaminen keskeinen työ tapahtui mm. toistamalla tulevaisuusverstaskonseptia, raportoimalla (hankkeella kymmeniä julkaisuja, mm. kaksi kirjaa, asiantuntija-artikkeleita), koulutuksella ja ennakointinyrkin, ennakointiryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa.

Tuloksena on koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteinen ennakointisopimus. Yhteistyö kattaa ennakointitiedon hankinnan, tietojen tulkinnan yhteisillä tulkintafoorumeilla sekä jatkotoimenpiteiden tunnistamisen ja toimeenpanon ennakointimallissa sovitulla tavalla. Ennakointitoimintaa toteutetaan lyhyellä (1–3 vuotta), keskipitkällä (4–5 vuotta) ja pitkällä (6 vuotta tai enemmän) aikavälillä. Lyhyen aikavälin ennakoinnissa pyritään vuosittain valitsemaan muutama toimiala (vähintään kaksi), joiden tilanteeseen paneudutaan yhdessä tarkemmin. Pitkän aikavälin ennakoinnissa ylläpidetään vuosittain tulevaisuusverstaskonseptia.

Toiminta jatkuu siten, että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen jatkuvan oppimiseen koordinaattori on koonnut Kymenlaaksoon ns. jatkuvan oppimisen tiimin, jossa ovat edustettuina noin 10 oppilaitoksen edustajat. Lyhyen aikavälin toimialakohtainen ennakointikäytäntö tuottaa tiimille ennakointitietoa. Syksyn 2020 aikana keskityttiin matkailu- ja ravitsemusalaan sekä logistiikka-alaan. Yhteensä 10 henkilöä neljästä eri oppilaitoksesta ja TE-toimistosta haastattelee työnantajia. Työnantajien haastatteluiden jälkeen tulokset purettiin toimialakohtaisessa asiantuntijaraadissa, joka tulkitsee tietoa ja pyrkii tuottamaan jatkotoimenpidesuositukset. Tulokset raportoidaan ja viestitetään kohderyhmälähtöisesti. Kevään 2021 kaksi toimialavalintaa on alustavasti tehty Ennakointiryhmässä.

Pitkän aikavälin ennakoinnissa yhtä selkeää vastuunottajaa ja koordinaatiotahoa ei hankkeen aikana saatu nimettyä. Lähiajan tulevaisuusverstaista pyritään päättämään Kymenlaakson ennakointinyrkin ja Ennakointiryhmän kanssa keskustellen ja sopien sekä luoden pysyvämpää toimintamallia. Tavoitteena on, että verstastoiminta on osa oppilaitosten toimintaa ja opiskelijat pyritään pilottiverstaiden tavoin osallistamaan myös jatkossa keskeisesti verstastoimintaan.

Hanke on antanut laajasti aineksia koulutuksen kehittämiseen. Esimerkiksi vuonna 2021 Kymenlaaksossa alkava Robotiikka ja tekoäly -insinöörikoulutus perustuu osittain Etiäinen-hankkeen tuloksiin. Etiäinen-hankkeen tukemana on tuotettu jatkohankehakemus Etukeno-nimiselle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on työllistää osallistujia Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille sekä kehittää uusia, innovatiivisia keinoja nopean työllistymisen edistämiseksi.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat