RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21222, Tolppa -toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa -hanke

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mielenvireys ry:n toteuttaman Tolppa-toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa -hankkeen (2018 - 2020) tavoitteena on parantaa työelämän ulkopuolella tai työttömänä olevien mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa luontoavusteisten menetelmien ja ryhmätoiminnan avulla. Niiden avulla luodaan uusia psykososiaalisen kuntoutumisen polkuja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Hankkeessa painotetaan elämänhallintaa ja sen mahdollisia puutteita, jotka monimuotoisuudessaan aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat siten elämänhallinnan puutetta ja ongelmia kokevien laaja joukko. Ongelmat voivat johtua työttömyydestä, koulutuksesta tipahtamisesta, mielenterveyden ongelmista, sairastumisesta tai elämän kriiseistä. Myös eläkkeelle siirtymiseen ja elämän murrosvaiheisiin yleisesti liittyy helposti yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemuksia. Toiminnan avulla kehitetään samalla osallistujien sosiaalisia valmiuksia. Osallistujien elämänhallinnan paraneminen on keskeinen tavoite ja sen toteutuessa luodaan uutta psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallia, joka on levitettävissä laajemmin useampien toimijoiden käyttöön. Toiminnallisuus ja sen tuloksena rakentuva toimintamalli edistävät ihmisten eteenpäin pääsyä. Mallissa keskeistä on yritysten, julkisen- ja kolmannen sektorin yhteistyö, jonka tuloksena syntyy psykososiaalinen kuntoutumisen polku, jonka avulla toimintakyvyn edistyminen tulee näkyväksi. Hankkeen juurruttamisen tavoitteena on, että ihminen pääsee eteenpäin ja hänen hyvinvointi ja elämänhallinta paranevat pitkällä tähtäimellä ja vahvistuvat pysyvästi. Toimintamalli rakentuu ihmisen eteenpäin pääsyn rinnalla.
Hankkeessa käynnistetään Green Care -toiminnan ympärille rakentuvia vertaisryhmiä osallistujien mieltymykset ja toiveet huomioiden. Ryhmien avulla vahvistetaan sosiaalista toimintakykyä ja saadaan keskusteluapua yksinäisyyttä kokeville. Toimintaan liittyy yksilö- ja ryhmäohjausta ja ryhmien toimintaan annetaan tukea laajasti. Tavoitteena on sosiaalisen median ja tietotekniikan luontevan käytön omaksuminen. Uusista välineistä voi kehittyä tärkeä osallisuuden tuki ja helpottaja niiden tultua toiminnan kuluessa aiempaa tutummaksi. Sosiaalisen median ja teknologian omaksumisella sujuvaksi toimintatavaksi on tärkeä merkitys myös palvelujen saatavuudelle niiden siirtyessä aiempaa enemmän verkkoon etäyhteyksien päähän tulevaisuudessa.
Tavoitteellisuutta seurataan itsearvioinnilla tiettyjen kriteerin pohjalta. Yksilö- ja ryhmätoiminnassa painotetaan vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden osuutta. Green Care -menetelmä jaetaan luontohoiva ja luontovoima osiin ja käsitteenä Green Care viittaa sellaisiin saavutettuihin hyvinvointivaikutuksiin, joista on näyttöä tieteellisten tutkimusten tulosten valossa. Käytettäviä menetelmiä on paljon ja niitä sovelletaan hankkeessa monipuolisesti. Suunnitelmiin kuuluu eläinavusteinen toiminta, josta esimerkiksi voi nostaa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan. Metsäkävely on Suomen mielenterveys ry:n yhtenä toimintamuotona. Luonnossa ja sen erilaisissa ympäristöissä tapahtuva toiminta metsäretkistä kalastukseen, hiljentyminen ja mind-fulness sopivat myös hyvin toiminnan piiriin. Toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvat hankkeessa mukana olevat henkilöt. Hankkeen lähtökohtana on toiminnallisuus, jolloin saadaan mukaan niitä henkilöitä, jotka eivät osallistu ja hyödy perinteisistä terapiatyyppisistä keskusteluista. Luonnossa tapahtuvien toimintojen lisäksi työpajoissa perehdytään luonnon myönteisiin vaikutuksiin elämänhallintaan, sekä annetaan valmiuksia Green Care -toiminnasta kiinnostuneille.
Hanke vastaa ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tulevaisuuden haasteisiin ja samalla SOTE:n vaatimuksiin palvelujärjestelmän uudistamisesta kansallisen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa ylittäen sektorirajoja ja vahvistaen arkea, verkostoja ja yhteisöjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella tai työttömänä olevat mielenterveyskuntoutujat, joilla on taustalla erilaisia elämänhallinnan ongelmia, yksinäisyyttä, sosiaalisten suhteiden puutetta ja toimintakyvyn heikentymistä. Ongelmat voivat johtua työttömyydestä, koulutuksesta tipahtamisesta, mielenterveyden ongelmista, sairastumisesta, kotoutumisen ongelmista tai moninaisista elämän kriiseistä. Myös eläkkeelle siirtymiseen ja elämän murrosvaiheisiin yleisesti liittyy helposti yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemuksia. Ihmiset ovat työiässä olevia henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen. Erityisenä kohderyhmä ovat yli 35 vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat mielenterveyskuntoutuja miehet. Toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuus korostuu siinä, ettei mukaan tulla minkään tahon velvoittamana. Siihen ei siten kuulu TE-toimiston ja tai sosiaalitoimen velvoitteita. Tästä syystä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Hankkeessa ei edellytetä ”diagnosoitua” mielenterveysongelmaa. Asiakkaat eivät tule kaupungin sosiaalitoimen lähetteellä. Mielenterveysongelman sijasta hankkeessa painotetaan asiakkaiden vahvuuksia ja elämänhallintaa, eikä sen mahdollisia puutteita, jotka monimuotoisuudessaan aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat siten elämänhallinnan puutetta ja ongelmia kokevien laaja joukko. Yhteistyö eri vapaaehtoistoimijoiden ja viranomaistahojen kanssa on hankeen onnistumisen kannalta avainasemassa. Päähakijan asiakkaiden lisäksi kumppaneiden kautta hankkeeseen saadaan osallistujia, toteuttajia ja osaamista. Kumppaneina ovat Ehyt ry, Oulun A-kilta ry, SPR Oulun osasto ry, Oulun seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Pohjois-Suomen somalialainen tukiyhdistys ry, Lintulammen asukasyhdistys ry, Turkan Ratsutila Oy ja Provesta Oy;n mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköitä. Asiakkaita ohjautuu hankkeeseen mukaan kaupungin alueellisten hyvinvointikeskusten, monikulttuurikeskus Villa Victorin, kuntalaisvaikuttamisen ja TE-toimiston koordinoimasta TYP-toiminnasta. Hankkeen toiminnassa on mukana mielenterveyskuntoutujien perheenjäseniä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen asumispalveluita tuottavat yritykset
Kumppaneiden lisäksi muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä opinto- ja harrastetoimintaa järjestävät tahot
Maakunnallisesta sote-palvelusta päättävät ja vaikuttajat, sekä mielenterveyden ammattilaiset
Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevät, päättäjät ja vaikuttajat paikallisesti, kuten Oulun kaupunki
Kohderyhmän omaiset, perheenjäsenet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 395 938

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 860

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 425 938

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 375 860

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 510

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tutkimus- ja tilastotietoja on analysoitu hankkeen osallistujatarpeen kartoittamiseksi. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisilla masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä syömishäiriöt ovat yleisempiä kuin miehillä. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana masennushäiriöjakson oli sairastanut 7 % naisista ja 4 % miehistä. Toisaalta Mielenvireys ry:n jäsenistön suurin kävijäryhmä on yli 35 vuotiaat miehet, jotka ovat kiinnostuneita toiminnallisuudesta. Naisia osallistuu enemmän keskusteluryhmiin, mutta myös heitä toiminnallisuus kiinnostaa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Keskeisimmät osallistujat hankkeessa ovat heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Erityisesti ikääntyvät mielenterveyskuntoutuja miehet. Toimintaa kehitettäessä huomioidaan erityisesti ne maahanmuuttajaryhmät, joissa miesten erityinen syrjäytymisriski sekä sukupuoleen liittyvät erityiskysymykset on tunnistettu ongelmallisiksi. Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana sekä miehiä että naisia. Esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneiden miesten toimintakyky on huonompi kuin naisilla. Tämä voi johtua siitä, että hoidon piiriin hakeudutaan naisia myöhemmin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke edistää osaltaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttaa segregaation purkamiseen,vaikkei se ole päätavoite. Samalla hanke myös edistää ikääntyneiden miesten ja mielenterveyskuntoutuja naisten osallisuutta ja asemaa työmarkkinoilla. Osallistujat voivat olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, joilla on tarvetta elämänhallinnan parantamiseen ja osallisuuden tukemiseen. Tuloksia arvioidaan hankkeen kestäessä että hankkeen lopussa muun muassa sukupuolinäkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	1
Hankkeessa on hevonen maatalouden töissä -teema, joka edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puutarhan hoito ja sadon korjaaminen on luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankkeessa on tiedostettu ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä pääoma.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Aihe ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke järjestää luontolähtöistä Green Care-toimintaa. Etäyhteyksien käytön lisääminen palvelujen käytössä voi vähentää päästöjen määrää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	7	5
Hanke edistää ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta järjestämällä tapahtumia lähialueiden luonnossa, tekemällä yhteistyötä ympäristöalan järjestöjen kanssa tietoisuuden lisäämiseksi luonnon monimuotoisuudesta. Hanke edistää ihmisen monikulttuurista luontosuhdetta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Ei ole suoranaista vaikutusta. Etäyhteyksien käytön lisääminen palvelujen käytössä voi vähentää päästöjen määrää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	6	5
Hankkeen toimintoja järjestetään Oulun seudun alueella olevissa Natura-kohteissa, joita on kaikkiaan 38. Näin alueet tulevat tutuksi kävijöille
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	3
Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Luonnossa tapahtuvat toiminnot eivät vaadi erityisiä lisävarusteita, toiminnoissa käytetään luonnon omia materiaaleja ja ravintokurssien raaka-aineet saadaan suoraan luonnosta. Opetellaan luontomateriaaleihin liittyviä kädentaitoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Ei suoranaista merkitystä. Luonnossa tapahtuviin toimintoihin liittyvät palautekeskustelut tapahtuvat nuotion ympärillä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	5
Hankkeessa on mukana maaseudulla toimiva yritys. Asumispalveluja tarjoavassa yrityksessä otetaan käyttöön Green Care toiminnan periaatteita. Ne monipuolistavat yritysten tarjoamia palveluja. Elinkeinorakenteen kehittäminen ei ole tämän hankeen olennainen osa, mutta hanke luo pohjaa luontoon ja maaseutuympäristöön liittyviin palveluihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Green Care toiminnasta saatavat kokemukset ja palvelujen kehittäminen edistävät aineettomien palvelujen käyttöä, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja osaaminen vahvistuvat.
Liikkuminen ja logistiikka	1	1
Ohjataan käyttämään julkisia kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan ottaen huomioon kohderyhmän tuomat haasteet.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	7
Hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hankkeen pääteemat. Hankkeen toimintaperiaatteet edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla.
Tasa-arvon edistäminen	9	8
Kohderyhmä tulee olemaan moninainen, joten ihmiset oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja jokaisella on oikeus osallistua. Hankkeen osallistujat ovat heikommassa asemassa olevia. Hanke kohdistuu sekä miehiin että naisiin. Hanke varmistaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden. Mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä ovat hankkeessa yhteiskehittäjiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	6
Hankkeessa mallinnettava hyvinvointikonsepti lähtee yhdenvertaisuuden periaatteesta siten, että kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamiseen. Etäyhteyksien käytön opettelu ylläpitää ja edistää ihmisten hyvinvointia. Julkiset palvelut ovat entistä enemmän digitalisoituneet. Palveluja tulee olla tarjolla nopeasti, ympärivuorokautisesti ja tehokkaasti internetissä, mutta osa asiakkaista tarvitsee tukea niiden hyödyntämisessä ja osa palveluista tulee tulevaisuudessa tarjota myös henkilökohtaisesti.
Kulttuuriympäristö	6	6
Toimintoja tapahtuu Oulun seudun paikallisissa ja valtakunnallisissa kulttuuriympäristöissä, tällöin opitaan tunnistaan ja arvostamaan paikallista kulttuuriympäristön moninaisuutta sekä itsensä sijoittamista kulttuuriseen jatkumoon.
Ympäristöosaaminen	9	7
Opitaan liikkumaan luonnossa ja aistimaan sitä myös kehollisesti. Rohkaistaan osallistujia liikkumaan luonnossa turvallisesti itseensä luottaen. Erilaisten taitojen oppimista ja omien kokemusten vahvistamista kuten kalastus- ja erätoiminta. Pyritään omassa arjessa pienentämään ekologista jalanjälkeä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tolppa – toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa -hankkeessa mukana olevat henkilöt ovat kerätyn palautteen ja opinnäytetöiden perusteella saaneet mielekkyyden kokemuksia, vertaistukea, osallisuutta, uusia mahdollisuuksia ja laajempia sosiaalisia suhteita sekä hyväksyntää. Hanke on parantanut ihmisten vuorovaikutustaitoja, edistänyt yhdessä tekemistä ja jaksamista. Se on aktivoinut ihmisiä lähtemään kotoa ja osallistumaan hankkeen toimintoihin, joten osallistujien säännöllinen päivärytmi ja elämänhallinta ovat parantuneet. Ihmiset ovat kokeneet, että hanke on edistänyt positiivista mielenhyvinvointia ja tuonut iloa sekä laadukasta elämää ongelmista riippumatta. Osallistujien omien voimavarojen tunnistaminen ja osallisuuden kokemukset ovat olleet tärkeitä. Toimimalla luontoympäristöissä on haettu merkityksellisyyden ja mielekkään toiminnan kokemuksia. Luonnon vaikutukset ovat tukenee elämänlaatua ja toimintakykyätukeviin vaikutuksiin, joiden tueksi on saatavilla myös paljon kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Toiminnassa mukana oleminen on edistänyt osallistujien itseluottamusta, oman arvon tunnetta, ihmisarvoa ja arvostuksen kokemista, jotka ovat edistäneet osallisuutta ja henkistä kasvua. Palautteiden perusteella ihmisten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat kohentuneet. Kuntoutumispolun rakentamisessa on ollut tärkeää asiakkaan läsnäolo ja tiivis yhteistyö kolmannen sektorin, yritysten sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Luonnossa tapahtuvat toiminnot ovat edistäneet asiakkaiden, toteuttajaorganisaatiota ja sen työntekijöiden osallisuutta sekä mukana olleiden opiskelijoiden osallisuutta. Hanke on tuonut esille tunneosallisuuden ja kuulumisen suurempaan ryhmään. Kunytoutumispolun rakentuminen on tapahtunut toiminnallisuuden avulla seinättömissä tiloissa.
Tolppa-hankkeen sosiaalipedagoginen hevostoiminta on täyttänyt sosiaalisen kuntoutuksen määrittelyn ja sosiaalipedagogiikan kriteerit. Toiminnassa ei ole kyse vain hevostelusta tai oleskelusta tallilla. Toiminta on ollut tavoitteellista, toiminnallista, elämyksellistä, yhteisöllistä ja prosessimaista. Sosiaalipedagogista hevostoiminta on vaikuttavampaa, koska toiminta on ollut säännöllistä ja pidempikestoista. Sosiaalipedagoginen hevostoiminnassa sosiaalisuus on tullut esille ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, yhteisöllisyytenä, ihmisten välisenä solidaarisuutena. Tietoisuusharjoitukset ovat kuuluneet Mielenvireyden toimintaan, mutta Tolppa-hankkeen myötä siitä on tullut säännöllistä
Hankkeessa on tapahtunut paljon asioita ja oivalluksia, joilla on ollut suuri merkitys ihmisen eteenpäin pääsyssä. Muutamat osallistujat ovat työllistyneet, osa on jatkanut opintoja ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, osa on valmistunut yliopistosta ja työllistynyt omalle alalleen. Muutamia osallistujia on kuntoutunut ja siirtynyt työelämän ulkopuolelta työnhakijaksi, on palattu töihin entiseen työpaikkaan, osa on työkokeiluissa. Asiakkaat ovat perustaneet palvelualan yrityksiä. Tietoisuus Green Care toiminnan merkityksestä on kasvanut julkisen ja yksityisen sektorin palvelualoilla. tietoisuustaitoja sekä siihen liittyen jooga ja mindfulness-harjoituksia.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat