RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21219, DigiMieli

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digimieli hankkeessa kehitetään ja tutkitaan täysin uudenlaisia nuorten mielen hyvinvointia ja työllistymistä tukevia monialaisia palveluita. Uudenlaisena tulokulmana on kehittää nuorten työvoimapalveluja tukevia mielenterveyspalveluja. Perimmäisenä tavoitteena on nuorten työllistymisvalmiuksien ja työllistymistilanteen parantaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Kehitystyössä voimavarana käytetään erityisesti digitalisaatiota ja uusia teknologioita, jotka mahdollistavat niin matalan kynnyksen työkalujen kuin niitä hyödyntävien palveluiden kehittämisen. Teknologisina kärkinä ovat mobiiliteknologia ja virtuaalitodellisuus (VR). Hankkeessa pureudutaan erityisesti nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen laatuun ja tarjotaan uusia keinoja tukea työvoimapalveluita matalankynnyksen mielen hyvinvointiin liittyvillä menetelmillä ja palveluilla. Hankkeessa keskitytään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, uraohjaukseen, työn sovittamiseen erityistarpeiden mukaan sekä työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan kohtaamisen edistämiseen. Keskeinen tavoite on myös edistää nuorten kanssa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja verkostojen kehittämistä.

Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevien työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön digitaalisten sovellusten tila/kehityssuunnat sekä kehitetään mahdollisuuksia kohdentaa ja yksilöllistää palveluja digitalisoinnin keinoin. Lisäksi työkalustoa täydennetään digitoimalla nuorten mielenterveystyössä käytettäviä perinteisiä työkaluja (esim. altistusterapia, käyttäytymisen aktivointi ja vaikuttavuuden seuranta). Hankkeessa tutkitaan pilottien avulla digisovellusten hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toimivuutta palvelujärjestelmässä. Pilotointia tehdään workshoptyyppisesti sekä osana palveluntuottajien olemassa olevia toimintoja täydentämällä niitä uusilla työkaluilla. Sovellusten ja uusien palveluiden kautta erikoissairaanhoidon tietotaitoa voidaan käyttää ennaltaehkäisevän toiminnan hyödyksi ja nuorten työmarkkinaedellytysten kehittämiseen, sekä mielenterveyspalveluja jo käyttävien nuorten työmarkkinaedellytysten ja yhteiskunnallisen osallistumisen edellytysten parantamiseksi.

Hankkeen tuloksena tuotetaan aineksia täysin uudenlaisten palveluiden ja tuotteiden lähtökohdaksi. Hankkeessa pilottitutkimusten tuotoksena syntyy hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä edistäviä palvelukonsepteja, joiden sisällöissä hyödynnetään digitoituja työkaluja. Pilotit tuottavat varhaisia prototyyppejä ja vaatimusmäärittelyitä uudenlaisten sovellusten lähtökohdaksi sekä evidenssiä soveltuvuudesta, hyväksyttävyydestä ja toimivuudesta niin mielenterveystyössä kuin yksilöllistetyissä työvoimapalveluissa. Pilottitutkimukset synnyttävät jo hankkeen aikana uutta sisältöä ja hyvinvointia työvoimapalveluiden sekä mielenterveyspalvelujen asiakkaille sekä heille palveluita tuottaville toimijoille. Kokeilut antavat uusia työkaluja ja näkökulmia erityisesti varhaiseen tunnistamiseen, vaikuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Kumppanina hankkeessa on Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian erikoisala sekä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), jonka toimijoina ovat kunta, TE-toimisto ja Kela. Lisäksi osallistumismahdollisuus tarjotaan työvoimaratkaisuja tuottaville henkilöstövuokra/välitysyrityksille ja muille toimijoille, jotka osaltaan voivat edistää nuorten työllistymisessä uudenlaisten työkalujen avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

-Nuoret, erityisesti syrjäytymisvaarassa ja haastavassa työllistymisasemassa olevat

-osatyökykyiset sekä työmarkkinoiden ulkopuolella ja työmarkkinoilla olevat henkilöt, joilla on suurentunut riski (pitkäaikais)työttömyyteen

-Työvoimapalveluiden tuottajat

-Mielenterveystyön palveluntuottajat

Lisäksi kohderyhminä ovat mielenterveystyön olemassa olevat asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat, joille tuotetaan keinoja saada oikeanaikaista ja ennaltaehkäisevää palvelua ja tätä kautta hyvinvointia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteiskunta: Onnistuneella syrjäytymisen ehkäisyllä on valtava kustannusvaikutus.

Satakunta: Hanke edesauttaa Satakunnan edelläkävijyyttä mielenterveyteen liittyvässä monialaisessa hyvinvointiteknologian ja palveluiden kehittämisessä, sekä toisaalta uudenlaisien työvoimapalveluiden kehittämisessä. Hanke parantaa alueen mainetta liittyen digitalisaation ja uuden teknologian hyödyntämiseen sekä monialaiseen verkoittuneeseen toimintaan.

SAMKin henkilöstö ja opiskelijat: Hanke kehittää osallistuvan henkilöstön osaamista myös oman toimialansa ulkopuolelta (monialaisuus). Opiskelijat saavat ammattitaitoisten opettajien myötä työelämässä vaadittuja osaamisia vastaavaa opetusta. Lisäksi hanke osallistaa opiskelijoita monialaiseen kehittämistyöhön ja tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Tämä kasvattaa työelämävalmiuksia ja madaltaa työllistymisen kynnystä opintojen valmistuttua. (yhteiskunnallinen vaikutus)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 472

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 149 853

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 076

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty toteuttavan organisaation omia asiantuntijoita (TkT Sari Merilampi, KT Andrew Sirkka, Psyk.esh TtM Minna Kahala). Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu henkilöihin. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus). Voidaan todeta, että tilastollisesti naisilla on miehiä enemmän mielenterveysongelmia. Eroa ei ole huomattavissa lapsilla, mutta jo nuoruudessa eroa alkaa syntyä. Mielenkiintoista on, että nuorisotyöllisyydessä ei kuitenkaan ole näin selvää eroa. Mielenterveyshaasteiden "hyväksyttävyys" voi olla yksi syy tähän, että miehiä emme tilastoista löydä yhtä helposti kuin naisia. Nuorisotyöttömien määrät Satakunnassa vuosi 2017 elok. 12 500. Valtakunnallisella tasolla <24 v miesten työttömyysaste oli 14,7% ja naisten 14,2%. Työttömyys on yhteinen haaste, johon hankkeessa luodaan uuseia ratkaisuja teknologian mahdollisuudet huomioiden ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Nämä työkalut ovat käyttökelpoisia sukupuoleen katsomatta ja niiden kehittämisessä molempien sukupuolten näkökulmat ovat tärkeät. Hankkeessa toteutetaan tasa-arvoista tiedonsiirtoa ja osallistamista. Työllistymisen problematiikka hankkeen kohderyhmässä on sukupuolineutraali. Naisten ja miesten mielenterveyshaasteista on kirjoitettu mielenkiintoinen artikkeli: (http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/mielenterveyshairioiden-esiintyvyyden-sukupuolierot/) Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt Masennushäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Väestötutkimuksissa naisilla todetaan masennushäiriödiagnoosi lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehillä. Äskettäin julkaistun Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana masennushäiriöjakson oli sairastanut 7 % naisista ja 4 % miehistä. Ahdistuneisuushäiriöistä paniikkihäiriö on naisilla yleisempi kuin miehillä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko ovat naisilla yleisempiä, mutta Suomessa näiden häiriöiden esiintyvyydessä ei ole havaittu sukupuolieroa. Pienillä lapsilla ei havaita sukupuolieroja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä, mutta nuoruusikää lähestyttäessä ne yleistyvät voimakkaasti tytöillä. Tytöt kehittyvät nopeammin kuin pojat niin kielellisesti, tunne-elämän säätelyn kuin fyysisen kehityksenkin osalta. Heidän kykynsä ymmärtää sosiaalisia suhteita ja kokea empatiaa kehittyy myös nopeammin kuin poikien. On esitetty, että samalla kun tämä nopeampi kehittyminen saattaa suojata tyttöjä käytöshäiriöoireilulta, se saattaa altistaa masennus- ja ahdistusoireille. Toisaalta tyttöjen ja poikien kasvatuksessa on myös edelleen eroja. Tyttöjä rohkaistaan tottelevaisuuteen ja muiden tahtoon mukautumiseen. Sen sijaan kiukun ilmaisemiseen ja tottelemattomuuteen suhtaudutaan ankarammin kuin poikien kohdalla. Tällainen kasvatusmalli voi johtaa heikkoon itsetuntoon ja taipumukseen syyttää itseä erilaisista vastoinkäymisistä, mikä puolestaan altistaa masennukselle. Tytöt ovat nuoruusiässä herkempiä monien ympäristötekijöiden vaikutukselle kuin pojat. Esimerkiksi äidin masennus ja kuormittavat elämäntapahtumat lisäävät enemmän tyttöjen masennusoireiden riskiä kuin poikien. On esitetty, että puberteettiin liittyvät hormonaaliset muutokset herkistäisivät tyttöjä ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksille. Toisaalta pojat saattavat samoja vaikeuksia kohdatessaan olla alttiimpia reagoimaan käytösoirein. Myös ihmissuhteiden ja niissä esiintyvien ongelmien vaikutus masennusalttiuteen on erilainen naisilla ja miehillä. Kansainvälisen WMH-tutkimuksen (Maailman terveysjärjestön World Mental Health -tutkimus) mukaan naisten ja miesten välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on kapenemassa niissä maissa, joissa naisten ja miesten perinteiset sukupuoliroolit ovat menettäneet merkitystään. Tutkimuksessa havaittiin, että nimenomaan maiden sisällä masennuksen esiintyvyyden ero naisten ja miesten välillä kapenee, mitä tasa-arvoisempi naisten ja miesten asema yhteiskunnassa on. Maiden välisiä eroja tasa-arvoistuminen ei selittänyt. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että yhteiskunnalliset erot vaikuttavat sukupuolieroon masennuksen esiintyvyydessä. Vastaavaa ilmiötä ei havaittu ahdistuneisuushäiriöissä. Suomi ei ollut mukana tässä tutkimuksessa. Vaikka väestötutkimuksissa naisten masennushäiriöt ovat poikkeuksetta olleet yleisempiä kuin miesten, on toisaalta myös havaittu, että masennusdiagnoosin saaneiden miesten toimintakyky on heikentynyt enemmän. Voisiko osasyy havaittuun sukupuolieroon masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä olla, että naiset kertovat oireistaan haastattelutilanteessa avoimemmin kuin miehet?

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistamisen menetelmänä hankkeessa käytetään erityisesti analyyttisiä menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisia tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa (ks. edellinen kohta). Nuorisotyöttömien määrät Satakunnassa vuosi 2017 elok. 12 500. Valtakunnallisella tasolla <24 v miesten työttömyysaste oli 14,7% ja naisten 14,2%. Työttömyys on yhteinen haaste, johon hankkeessa luodaan uuseia ratkaisuja teknologian mahdollisuudet huomioiden ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Nämä työkalut ovat käyttökelpoisia sukupuoleen katsomatta ja niiden kehittämisessä molempien sukupuolten näkökulmat ovat tärkeät. Hankkeessa toteutetaan tasa-arvoista tiedonsiirtoa ja osallistamista. Työllistymisen problematiikka hankkeen kohderyhmässä on sukupuolineutraali.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa hyödynnetään eri sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet sekä luodaan näistä lähtökohdista aivan uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Digitalisoitu materiaali vähentää "turhaa" kulkemista ja tulostamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Digitalisoitu materiaali vähentää "turhaa" kulkemista ja tulostamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	1
Digitoidut työkalut eivät tuota jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	2
Alueellisen osaamisen ja osaajien saaminen elinkeinoelämän käyttöön hankkeen työkalujen myötä vaikuttaa myönteisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	0
Hankkeen keskeisenä tuotoksena on uudenlaiset työkalut ja niiden mahdollistamat uudenlaiset palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	0
Hanke tuottaa keinoja erityisesti mielen hyvinvointiin ja terveen itsetunnon kehittämiseen työllistymisen esteiden poistamiseksi.
Tasa-arvon edistäminen	0	5
Hankkeen kohderyhmä on tasa-arvoisesti sekä naiset että miehet. Myös hanketoimijoina on sekä miehiä että naisia (hyvinvointi ja teknologia-alan toimijoissa on kumpaakin sukupuolta).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	0
Hanke edistää vajaakuntoisten työllistymisen tukemista ja osaamisen hyödyntämistä.
Kulttuuriympäristö	5	0
Hanke tuottaa digitaalisen kulttuurin uusia välineitä.
Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digimieli hankkeessa kehitettiin, pilotoitiin ja tutkittiin uudenlaisia digitaalisia välineitä osana nuorten mielen hyvinvointia ja työllistymistä tukevia palveluita. Perimmäisenä tavoitteena oli nuorten työllistymisvalmiuksien ja työllistymistilanteen parantaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Teknologisina kärkinä hyödynnettiin mobiiliteknologiaa ja virtuaalitodellisuutta (VR). Lisäksi kiinnitettiin huomiota hyvinvoinnin objektiiviseen mittaamiseen. Hankkeessa keskityttiin nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen ja matalankynnyksen mielen hyvinvointiin liittyvien menetelmien ja palveluiden yhteensovittamiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Keskeinen tavoite olikin edistää nuorten kanssa toimivien tahojen välistä yhteistyötä, hyvien käytänteiden jakamista ja verkostoitumista.

Hankkeessa kartoitettiin sekä olemassa olevien työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön digitaalisten sovellusten valikoimaa että kentän tarvetta. Yhteisiin tunnistettuihin tarpeisiin perustuen pilotoitiin olemassa olevia ratkaisuja. Lisäksi tarpeisiin kehitettiin runsaasti uusia työkaluja digitoimalla nuorten mielenterveystyössä käytettäviä perinteisiä työkaluja (mielikuvaharjoittelu/altistus, päiväkirjat, puheeksioton/palveluohjauksen työkalut, voinnin mittaaminen). Pilottien avulla tutkittiin digisovellusten hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toimivuutta palvelujärjestelmässä. Pilotointia tehtiin sekä kehittämistyön tueksi (asiakaslähtöisyys) workshoptyyppisesti sekä palvelumuotoilun ja teknologian jalkauttamisen näkökulmasta osana palveluntuottajien olemassa olevia toimintoja (pidemmät pilottijaksot). Sovellusten ja yhteistyön kautta eri toimijoiden tietotaitoa pystyttiin jakamaan ja siirtämään nuorten hyödyksi.

Hankkeen tuloksena saatiin konkreettisia demosovelluksia, kokemuksia niiden käytöstä sekä malleja uudenlaisten palveluiden kehittämiseksi ja teknologian jalkauttamiseksi. Keskeinen tulos oli myös hankkeen toiminnan aikaansaama verkostoituminen, joka luontaisesti jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Lisäksi hankkeen tuloksista tuotettiin julkaisuja, joiden kautta tuloksia pystytään levittämään edelleen.

Hankkeessa kehitettiin demosovelluksia, jotka ovat julkisesti saatavilla (www. tukee.fi/tyokalupakki): mieliala-, uni- ja syömispäiväkirja, Spriral -tavoitteenasettelupelin mobiiliversio, MyGoals, MPH ja Selfi -palveluohjaustyökalut, fiilismittari, Älä tuu likel -sovellus). Lisäksi tuotettiin paljon sisältöä virtuaalilaseille. Myös tämä materiaali on pyynnöstä saatavilla. Hankkeen aikana tarjottiin mahdollisuus objektiivisten mittareiden pilotoimiseen ja hankkeen päätyttyäkin pilotointia on mahdollista jatkaa MeWeT-kodin kautta (Sataedu, joka oli hankkeessa aktiivisena yhteistyökumppanina). Kehitystyön tuloksena syntyi myös muita aihioita, jotka voidaan jatkokehitystyössä hyödyntää (tavoitteiden asettelu ja -seuranta työkalu, SomeBody app, skeema app). Lisäksi hankkeessa tuotettiin sovellusten käyttöä tukevaa videomateriaalia.

Hankkeessa pilottitutkimusten tuotoksena syntyi lukuisia malleja hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä edistävistä palveluista, joiden sisällöissä digitoituja työkaluja hyödynnetään. Yksityiskohtaisten mallien sijaan kehitettiin yleishyödyllinen teknologiasisältöisen palvelun malli, jota voidaan käyttää uusien palveluiden rakennusmallina. Palvelu- ja toimintamalleja on kuvattu hankkeen tuottamissa julkaisuissa, jotka ovat julkisesti saatavilla. Hankkeessa tuotettiin myös tietoa erilaisten työkalujen soveltuvuudesta, hyväksyttävyydestä ja toimivuudesta niin mielenterveystyössä kuin työvoimapalveluissa. Näitä kokemuksia on myös jaettu hankkeen julkaisuissa.

Pilottitutkimukset synnyttivät jo hankkeen aikana uutta sisältöä (kokeilut) työvoimapalveluiden sekä mielenterveyspalvelujen asiakkaille sekä heille palveluita tuottaville toimijoille. Kokeilut antoivat uusia työkaluja ja näkökulmia erityisesti varhaiseen tunnistamiseen, vaikuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Hankkeen toimintaan pystyttiin osallistamaan laajasti eri alojen ihmisiä ja organisaatioita julkiselta sektorilta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta (mm. työvoimapalveluiden, ammatillisen kuntoutuksen, nuorisotyön, erikoissairaanhoidon, teknologian kehittämisen ammattilaiset) sekä kohderyhmään kuuluvia nuoria. Yhteistyö jatkuu myös hankkeen päätyttyä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot