|
|
|
Hankekoodi: S21217
Hankkeen nimi: Isän näköinen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.7.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Suomen Setlementtiliitto r.y.
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0116640-8
Jakeluosoite: Sturenkatu 11 A
Puhelinnumero: 0469226837
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: HELSINKI
WWW-osoite: http://www.setlementti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mona Särkelä-Kukko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Järjestöjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3413258
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen Setlementtiliitto Ry:n ja Miessakit Ry:n ”Isän näköinen” (1.3.2018-31.7.2020) on ESR- yhteishanke. Hanke on valtakunnallinen ja tarkemmat toiminta-alueet ja alueelliset painopisteet määräytyvät hankkeen alkuvaiheessa tehtävän alue ja toimijakartoituksen pohjalta. Hanke liittyy sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen, osallisuuden kasvattamiseen ja välillisesti osaltaan myös työelämävalmiuksien parantamiseen. Hanke toteutetaan usean ELY-keskuksen talousalueella ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävää. Tässä projektissa verkotetaan eri toimijat vahvan kumppanuuden periaatteella yli sektorirajojen; kunta-, yritys-, ja järjestöyhteistyönä.
1. Projektin tavoite
Hankkeen yleistavoitteena on vahvistaa edelleen miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena vanhempana ja kasvattajana. Hankkeen kautta vähennetään stereotypisia ennakkoasenteita ja herätetään yhteiskunnallista keskustelua isien roolista vanhempana. Erityisenä tukipalveluiden painopisteenä hankkeessa ovat isät, joiden vanhemmuuden rooli on muuttunut/muuttumassa esimerkiksi työttömyyden, mielenterveys-/päihdeongelmien, eron tai leskeyden myötä. Kohderyhmään kuuluvat myös esimerkiksi maahanmuuttajaisät, romanitaustaiset isät sekä iältään nuoret, tuen tarpessa olevat isät.
Hanke vahvistaa konkreettisen isätyön lisäksi tieto-taitoa isien kanssa tehtävästä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä mallintaa ja juurruttaa menetelmiä isien parempaan huomioimiseen mm.tulevissa maakunnallisissa sote- palveluissa, erityisesti perhekeskuksissa. Alkukartoituksen ja tarvittavien uusien ryhmätoimintojen kautta on tavoitteena levittää jo olemassa olevia, paikallisia työvälineitä, laajempaan valtakunnalliseen käyttöön. Hyvien käytäntöjen jakamisen kautta voidaan alueellisesti rakentaa tarpeiden mukaisia tehokkaampia tukipalveluja isien kohtaamiseen.
Hankkeen tavoitteisiin päästään neljän osatavoitteen avulla:
1) kartoittaa ja kehittää alueellisen ja valtakunnallisen verkostotyön avulla isien tasavertaista kohtaamista ja
tukimuotoja erityisesti niille isille, joita palvelut eivät vielä tavoita.
2) hanke tavoittaa kohderyhmän isiä ryhmätoiminnoissa sekä kokemusasiantuntijoina sekä pilotoi ja vahvistaa yhteisöllisiä vertaistoimintoja hankkeen eri paikkakunnilla uusien ja myös jo olemassa olevia palveluja hyödyntäen
3) hankkeen eri paikkakunnilla järjestetään näkyviä tapahtumia sekä erilaisia verkostotyökampanjoita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tapahtumat ja kampanjat suunnitellaan yhdessä paikallistoimijoiden sekä mm. LAPE-foorumeiden kanssa.
4) hanke järjestää ammattilaisverkostolle ja oppilaitoksille täsmäkoulutusta ja tuottaa menetelmiä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta sosiaali- ja terveysalalle, huomioiden mm. LAPE-uudistustyön
2. Projektin toimenpiteet
Ensimmäiseen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat alueiden olemassa olevien toimintojen kartoittaminen ja yhteensaattaminen, toimijaverkoston rakentaminen sekä eri tahojen roolien selkeyttäminen palvelukentässä.
Toisen osatavoitteen toimenpiteitä ovat kohderyhmän isien tavoittaminen, ryhmätoimintojen vahvistaminen, uusien tarvittavien vertaisuuteen pohjautuvien ryhmätoimintojen käynnistäminen (hankehenkilöstön, isien kokemusasiantuntijuuden sekä verkoston avulla) ja toimintojen näkyväksi tekeminen. Kolmannen osatavoitteen toimenpiteet ovat viestintäsuunnitelman ja -verkoston rakentaminen ja sekä täsmäkampanjoinnin suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä sidosryhmien kanssa.
Neljänteen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat koulutussuunnitelman laatiminen sekä ammattilaisryhmille ja opiskelijoille suunnattujen koulutusten järjestäminen. Tähän liittyvät myös kuntien/maakuntien sosiaali- ja terveysalan hallinnon ja henkilöstön erillistapaamiset ja isätyön suunnitelmat. Hankkeen lopuksi toteutetaan tarvittavat kohderyhmän kokemusasiantuntijahaastattelut sekä menetelmäoppaan/verkkoportaalin laatiminen.
3. Projektin tulokset
1) Hankkeen kampanjoiden ja tapahtumien kautta yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on aktiivisempaa ja asia on noussut selkeästi useammin myös poliittiseen keskusteluun. Hanke on toiminut asiantuntijana useissa eri foorumeissa ja ko. teema on huomioitu myös sosiaali- ja terveysalan palvelujen julkaisuissa ja uudistustyössä. Hanke on verkottanut vanhemmuuden parissa työtä tekeviä sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että erityisesti paikallisesti yhteen. Hankkeen toimenpiteillä on tavoitettu suoraan ja välillisesti tuhansia henkilöitä.
2) Isät kohderyhmänä: hankkeen eri paikkakunnilla toimii erilaisia kohderyhmän huomioivia isäryhmiä. Uusien, hankkeessa pilotoitavien, ryhmätoimintojen kautta on tavoitettu yhteensä noin 100 kohderyhmän isää. Näiden ryhmien toiminnasta ja tuloksista tarkemmat tiedot on koottu sekä hankkeen omaan verkkosivustoon että hankkeseen osallistuvien organisaatioiden nettisivuille. Ryhmätoiminnalle on laadittu yhteinen viestintä- ja levityssuunnitelma. Sekä uusia että jo olemassa olevia isäryhmiä on markkinoitu aktiivisesti, varsinkin maakuntien sosiaali- ja terveystoimijoille ja sidosryhmille. Ryhmien ja tuen jatkuminen on taattu vertaisohjaajakoulutuksen, olemassa olevien toimintojen roolien selkeyttämisen ja kattavan aluetoimijakartoituksen avulla. Toimintaa on kehitetty yhdessä sote-uudistukseen (LAPE) liittyvien toimijoiden ja muutosagenttien kanssa - yhdistäen isätoimintaa ja -suunnitelmia tuleviin perhekeskuksiin.
3) Ryhmätoimintojen, verkostotyön ja kokemusasiantuntijahaastattelujen kautta on laadittu valtakunnallinen menetelmäopas "Isyyspakkaus" isien tavoittamiseksi, tukemiseksi sekä isätoimintaan sitouttamiseksi. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiiivisen oppaan avulla isien kanssa töitä tekevät tahot ovat paremmin tavoittaneet kohderyhmän miehiä ja saaneet luontevan työvälineen omaan työhönsä. Menetelmäopas on saatavilla sekä paperisena että ladattavissa internetistä. Hankkeen toteuttajat toimivat julkaisun jakelijana hankkeen jälkeen. Menetelmäoppaan osia hyödynnetään myös kohderyhmän isien tukemisessa esimerkiksi Väestöliiton verkkomahdollisuuksia hyödyntäen.
4) Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta on järjestetty koulutusta sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstölle ja opiskelijoille. Hankkeen laatima koulutuskokonaisuus on vakiintunut osaksi palvelujärjestelmää. Koulutusten kautta on tavoitettu yli 2000 henkilöä. Koulutusten myötä organisaatiot ovat myös laatineet osaksi arkityötään isätyönsuunnitelmia isien tasavertaisempaan kohtaamiseen ja tukemiseen.
5) Monialaisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kautta on tavoitettu kohderyhmän isiä enemmän ja sitä kautta on tukipalveluja vahvistettu erityisesti mm. neuvoloissa, te-palveluissa, sosiaalityössä, vankiloissa ja mt- ja päihdepalveluissa. Yhdessä ammattilaisverkoston kanssa on vahvistettu työmenetelmiä, joilla on paremmin vastattu haasteisiin, joita arjenhallintaan tai perheeseen liittyvien asioiden yhteensovittaminen tuottaa kohderyhmän isille. Nämä sisällöt tarkentuvat hankkeen aikana.
ISÄT
- Moninainen isyys (esimerkiksi maahanmuuttajaisät, romanitaustaiset isät, mt-/päihdekuntoutujat, vankilaisät, sateenkaari-isät)
- Muuttuva isyys (esimerkiksi eronneet/eroamassa olevat alle 6-vuotiaiden lasten isät, yksinhuoltaja/lähivanhempi, leski, työttömät)
- Nuori isyys (esimerkiksi taloudellisissa tai sosiaalisissa haasteissa olevat alle 25-vuotiaat varus-/siviilipalvelusmiehet ja opiskelijat)
AMMATTILAISVERKOSTO
- sosiaalityö; aikuissosiaalityö, lastensuojelu
- terveydenhoito: neuvolat, perhetyö, mt-/päihdeyksiköt
- mies-/isä-/perhetyötä tekevät järjestöt, hankkeet ja muut tahot
- maahanmuuttajatyötä tekevät ammattilaiset
- te-palvelut ja muut työttömien kanssa työskentelevät tahot
- rikosseuraamusvirasto ja vankilatyö
- puolustusvoimien sosiaalikuraattorit sekä opiskelijahuoltotyö
- poliittiset tahot; kuntien perusturvalautakunnat sekä maakuntauudistusryhmät (LAPE-työryhmät)
- sosiaali- ja terveydenhoito-oppilaitosten opiskelijat ja opettajat
- kasvatusalan henkilöstö, opettajat ja opiskelijat, erityisesti varhaiskasvatuksen painotuksella
- isien lähiverkostot
- muut vanhemmuutta tukevat hankkeet
- toiminnan sisällön sidosryhmät (urheiluseurat, metsästysseurat yms)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 999
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 496 541
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 559 999
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 567 103
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 2200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Työelämän ja yrittäjyyden edistäminen mm. yksilön työelämässä suoriutumisessa sekä esimerkiksi maahanmuuttajaäitien työllistämisen edistämisessä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Vanhemmuuden tukeminen ja erityisesti isien tasavertaisen vanhemmuuden tukeminen lisää yksilön hyvinvoinnin lisäksi lasten ja mm. lasten äitien hyvinvointia. Välilliset vaikutukset ovat valtavia ja tulokset pureutuvat lainsäädäntöön ja yleiseen yhteikunnalliseen asenneilmapiiriin, ehkäisten myös miesten syrjäytymistä työelämästä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 5 |
| Tasavertainen vanhemmuus ja asennekasvatuksellinen ilmapiiri vähentää stereotypioita ja edistää molempien sukupuolten osallistumismahdollisuuksia lasten elämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 10 |
| Interventioiden ja valtakunnallisen hanketyön kautta voidaan maakunta- ja soteuudistuksen kautta mahdollistaa toimivat käytännöt ja lainsäädännöt tulevaisuudessa. Vertaisuuden, sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyyden ja monitoimijuuden kautta vahvistetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi palvelujen yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuus ovat hankkeen keskeisiä kohteita ja tuloksien kautta yhteikunnan kulttuuriympäristöä luodaan avoimemmaksi, tasavertaisemmaksi ja suvaitsevammaksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Isän näköinen oli Setlementtiliiton ja Miessakkien yhteinen ESR-hanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa edelleen miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena vanhempana ja kasvattajana. Hankkeen kautta oli tarkoitus mm. vähentää stereotypisia ennakkoasenteita ja herättää yhteiskunnallista keskustelua isien roolista vanhempana. Erityisesti kohteena olivat isät, joiden vanhemmuus oli muuttunut tai muuttumassa esimerkiksi työttömyyden, mielentrveys- tai päihdeongelman, eron tai leskeyden myötä. Kohderyhmään kuuluivat myös esimerkiksi maahanmuuttajaisät ja romanitaustaiset isät sekä iältään nuoret, tuen tarpeessa olevat isät.
Hankkeen keskeisimmät toimet liittyivät verkostotyöhön, isien ryhmätoimintaan, tapahtumien ja painotuotteiden tekemiseen sekä isoimpana osana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille järjestettyihin koulutuksiin. Lisäksi isien kohtaamista kehitettiin erilaisissa organisaatioissa isätyön suunnitelman avulla Oulussa, Järvenpäässä, Kuopiossa ja Muuramessa.
Hanke toteutti yhteensä 84 koulutusta Helsingistä Rovaniemelle ja näissä osallistujia oli yhteensä 2120. Koulutuksissa käsiteltiin muun muassa miesten ja isien hyvinvoinnin haasteita, isien tukemista palveluissa isäerityisen työotteen avulla, isyyden tukemista muutos- ja kriisitilanteissa ja samalla esiteltiin sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen työote. Kouluksia järjestettiin laajasti ympäri Suomea, Helsingistä Rovaniemelle asti. Hankkeen aikana huomattiin, että erityisesti maahanmuuttajaisille palveluita on hyvin vähän ja siksi hankkeen aika toteutettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa useampia maahanmuuttajaisille suunnattuja ryhmätoimintoja. Maahanmuuttajaisien lisäksi hanke järjesti ryhmätoimintoja työttöminä oleville, rikostaustaisille ja asunnottomille isille. Isien ryhmätoiminnoissa mm. liikuttiin luonnossa, sovellettiin (voimaannuttavaa) kuvausmenetelmää, tehtiin ruokaa ja ennen kaikkea keskusteltiin isyydestä erilaisilla tavoilla.
Verkostot kokoontuivat hankkeen aikana 18 kertaa ja näissä oli 218 osallistujaa. Verkostoissa saimme vietyä hankkeen asioita ja teemoja eteenpäin ja saatoimme isien kohtaamisen ammattilaisia yhteen jakamaan ideoita ja ajatuksia. Hankkeen aikana kirjoitettiin Isätyökirja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoilla sekä asiasta kiinnostuneille. Isätyökirja pitää sisällään keskeisimmät hankkeen koulutuksen sisällöt, ryhmätoimintojen esittelyä sekä isätyön suunnitelman esittelyn, joka on täydennetty laajalla lähdeaineistolla. "Kohtaa isä" -huoneentaulu laadittiin Jyväskylän verkostopäivässä syksyllä 2019, johon osallistui myös kokemusasiantuntijana isä ammattilaisten kanssa. Huoneentaulu on tarkoitettu isiä kohtaaville ammattilaisille, jotta he muistavat isien osallisuuden ja kannustamisen isyyteen.
Hanke järjesti koulutusten lisäksi neljä seminaaria, jokaisella hankepaikkakunnalla ja näissä oli 182 osallistujaa. Seminaarit myös striimattiin ja tallennettiin, ja tallenteet ovat katsottavissa hankkeen nettisivuilla ja Setlementtiliiton Youtube-kanavalla myös hankkeen jälkeen. Seminaareissa käsiteltiin isyyden erilaisia teemoja asiantuntijoiden avaamina. Seminaareihin osallistui myös kokemusasiantuntijaisiä ja sen lisäksi he osallistuivat myös Isätyökirjan sisältöihin vaikuttamalla sekä muutamiin koulutuksiin osallistumalla. Hankkeen aikana tehtiin neljän organisaation kanssa yhteistyötä isätyön suunnitelman tekemisen kanssa. Isätyön suunnitelman keskiössä on isien osallistaminen palveluiden kehittämiseen, siten että isien kohtaaminen ja osallisuudesta tulisi systemaattisempaa ja sitä seurattaisiin vuosittain. Isätyön suunnitelman ideana oli juurruttaa isien kohtaaminen ja osallisuus organisaatioiden keskiöön.
Hankkeen aikana koulutuksissa, verkostoissa, ryhmätoiminnoissa ja seminaareissa huomattiin, että isistä pitää puhua myös jatkossa. Isät jäävät hieman sivuun kokoajan, ellei isä itse ole aktiivinen. Isien huomiominen ja aktiivinen osallisuus vaativat laaja-alaista työskentelyä. Hankkeen teemoja kommentointiin myös niin, että koulutusta voisi järjestää isille itselleen ja myös äideille, ei pelkästään ammattilaisille ja opiskelijoille.