|
|
|
Hankekoodi: S21186
Hankkeen nimi: VERTTI - Verkostoista intoa ja palveluilla uudistumista
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Pohjoisranta 11A
Puhelinnumero: 0294505000
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivikki Kuoppakangas
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 327 1283
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on 1) tunnistaa yritysten kehittämis-, osaamis- ja kohtaamistarpeet sekä edistää pienten yritysten verkostojen kehittymistä, jotta ne voivat yhdessä vastata asiakkaiden tarpeisiin palvelumuotoilun keinoin, 2) tuottaa mikro- ja pienyrityksille yksilöllistä, prosessimaista yrittäjätukea sekä ennakoivia yrittäjä-/yrityslähtöisiä palveluja, jotka auttavat yrittäjiä ja heidän henkilöstöään toimimaan yhteiskunnallisessa murroksessa, 3) kehittää konseptiaihioista pilotoinnin ja kokeilujen kautta palveluita yksilölliseen yrittäjätukeen ja 4) luoda yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli laajemmin hyödynnettäväksi.
Toiminta
Toiminta kohdistuu yksin- ja pienyrittäjiin ja heidän henkilöstöönsä. Hankkeeseen rekrytoidaan 50 yritystä eri toimialoilta. Hankkeessa kehitetään yksilöllisen yrittäjätuen prosessimallia yksin- ja pienyrittäjille, jonka osana testataan kolmea yksin- ja pienyrittäjätukea tarjoavaa palvelukonsepti-aihiota eteenpäin valmiiksi konsepteiksi –osaamisklinikka, yrittäjäluotsi ja minicamp. Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia verkostoissa tapahtuvan palvelumuotoilun avulla, joka osaltaan tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Yksilöllisen yrittäjätuen prosesseissa edistetään luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Konseptien avulla tuetaan yritysten tuottavuutta ja koko henkilöstön hyvinvointia kehittämällä liiketoimintaa ja aineettomien palveluiden ja tuotteiden palvelumuotoilua asiakaslähtöisellä yhteiskehittämisellä verkostoissa
Tulokset
Tulokset näkyvät 1) yrityksille suunnattuina valmiina konsepteina, jotka tukevat sopeutumista muuttuvaan liiketoimintaympäristöön, 2) verkostomaisina yhteiskehittämisen toimintamalleina palvelumuotoilussa 3) parantuneena yrityksen koko henkilöstön työhyvinvointina. Edellä mainitut muutokset edistävät mikro- ja pienyritysten mahdollisuuksia toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Lisäksi hankkeen tuloksena on liiketoiminnan kehittämiseen yrityksissä laajemmaltikin hyödynnettävä Yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli yksin- ja pienyrittäjille.
Hankkeen kohderyhmänä ovat mikroyritykset ja pienet yritykset, jotka kokevat heillä olevan tarvetta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, erityisesti osaamisen kehittämiseen monipuolisesti ja verkostoitumiseen liittyen. Hankkeen kohderyhmänä ovat yrittäjät, jotka ovat kehittämismyönteisiä edelläkävijätarvitsijoita. Hankkeeseen rekrytoidaan erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole juurikaan olleet kehittämistoimenpiteiden piirissä.
VERTTI –hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työelämän kehittäjäorganisaatiot sekä sellaiset toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä palvelukonsepteja. Erityisesti yrityskehittäjät ja yritysneuvontaa tekevät organisaatiot voivat hyötyä testatuista palvelukonsepteista. Näiden lisäksi tärkeitä välillisiä kohderyhmiä ovat mm. elinkeinoyhtiöt, TE toimistot, ELY–keskukset ja paikalliset yrittäjäyhdistykset. Koska VERTTI –hankkeen toimenpiteiden kautta tuetaan työhyvinvoinnin kehittymistä osallistuvissa yrityksissä kokonaisvaltaisesti, tärkeitä kohderyhmiä hankkeen tulosten kannalta ovat myös hyvinvointialan kehittäjätahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Hanke tuottaa myös laajasti tietoa eri toimialojen mikro- ja pienyritysten liiketoiminnan haasteista, kehityskohteista ja vahvuuksista tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tueksi. Näin ollen välillisenä kohderyhmänä ovat koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia opetuksessaan esim. yrittäjyyskasvatuksessa ja yrittäjyysopinnoissa, sekä esim. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun porin yksikön Liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman opintosisältöjen suunnittelussa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 391 407
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 933
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 521 876
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 485 244
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Yrityksiä tuetaan yhteiskehittämiseen jossa kestävä kehitys huomiodaan osana palvelumuotoilua. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Yritysten liiketoimintaprosessien kehittäminen edistää resurssien tehokasta käyttöä ja siten mahdollistaa materiaalien käytön optimoinnin ja jätteiden vähentämisen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 9 |
| Hankkeessa edistetaan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia verkostoissa tapahtuvan palvelumuotoilun avulla. Verkostojen hyvinvointi ja uusien palveluiden kehittäminen edistävät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä alueen elinkeinorakenteen suotuisaa kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on tukea yritysten verkostoissa tapahtuvaa palvelumuotoilua. Mikro- ja pienyrittäjistä suuri osa on tietointensiivisiä palveluyrityksiä, joiden tarjoamat tuotteet ovat aineettomia palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Vaikutus neutraali | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa yrityksille tarjotaan pitkäkestoista yksilöllistä tukea liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Hanke lisää siten hyvinvointia sekä suoraan työhyvinvoinnin edistämisen kautta että välillisesti liiketoiminnan kehittämisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa yrityksille tarjotaan yksiköllistä tukea kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Yksilöllisen yrittäjätuen prosessissa huomioidaan työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus, mahdolliset jouston tarpeet työn sekä perheen yhteensovittamiseksi ja huomioidaan siten sukupuolten tasa-arvo. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Yrityksen koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
VERTTI-hankkeen tavoitteena oli:
1) tunnistaa yritysten kehittämis-, osaamis- ja kohtaamistarpeet sekä edistää pienten yritysten verkostojen kehittymistä, jotta ne voivat yhdessä vastata asiakkaiden tarpeisiin palvelumuotoilun keinoin,
2) tuottaa mikro- ja pienyrityksille yksilöllistä, prosessimaista yrittäjätukea sekä ennakoivia yrittäjä-/yrityslähtöisiä palveluja, jotka auttavat yrittäjiä ja heidän henkilöstöään toimimaan yhteiskunnallisessa murroksessa,
3) kehittää konseptiaihioista pilotoinnin ja kokeilujen kautta palveluita yksilölliseen yrittäjätukeen ja
4) luoda yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli laajemmin hyödynnettäväksi.
Yrittäjien kehittämis-, ja osaamistarpeita kartoitettiin ja heidän verkostoitumista edistettiin monella tapaa. Kehittämis- ja osaamistarpeita kartoitettiin yrittäjien ja yritysvalmentajien keskinäisissä tapaamisissa sekä yrittäjien ryhmätapaamisissa. Tällaisia tapaamisia järjestettiin hankkeen aikana hieman yli 400. Yrittäjille järjestetyissä työpajoissa, palvelumuotoilutilaisuuksissa, leiri- ja ryhmätapaamisissa edistettiin yrittäjien verkostoitumista, keskusteltiin sekä kuultiin asiantuntija-alustuksia yrittäjyydestä ja työhyvinvoinnista.
Hankkeessa pilotoitiin kolme pitkäkestoisen yrittäjätuen konseptimallia, jotka olemme nimenneet palvelukokonaisuuksiksi sähköisessä julkaisussa. Yhdessä konseptissa (Yrittäjäluotsi) painotus oli yrittäjien ja valmentajien yksilötapaamisissa. Konseptissa painotettiin erityisesti aidon dialogin muodostamista yrittäjän ja valmentajan (luotsin) välille. Keskeistä konseptissa olisi, että luotsi toimi tukena yrittäjän oppimisprosessissa. Pitkäkestoista tukea tarjoavan luotsin koettiin tarvitsevan erityisesti kykyä rakentaa aitoa dialogia yrittäjään ja kykyä elävän tavoitehakuisen prosessin ohjaamiseen. Luotsin on osattava myös haastaa yrittäjää, auttaa tätä näkemään toiminnan lopputuloksia sekä tukea yrittäjää määrätietoisessa toiminnan kehittämisessä.
Toisessa konseptissa (Minicamp) järjestettiin yrittäjien ryhmätapaamisia painottaen yrittäjien vertaistukea ja yhteiskehittämistä. Konseptin keskeinen havainto oli, että yrittäjien vertaistuki ja yhteiskehittäminen onnistuvat parhaiten silloin, kun yrittäjäryhmässä vallitsee luottamuksellisuus ja hyvä ryhmähenki. Tärkeäksi havaittiin myös, että yrittäjät saavat olla mukana suunnittelemassa tapaamisten sisältöä. Toistuvat ryhmätapaamiset todettiin hyväksi alustaksi kehittää uusia ajatuksia yritysten toiminnasta sekä varmistaa näiden ajatusten käytännön toteuttaminen.
Kolmannessa konseptissa (Osaamisklinikka) yhdistettiin ryhmä- ja yksilötapaamisia. Yksilötapaamisissa panostettiin ennen kaikkea osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Yrittäjille tarjottiin välineitä hallita paremmin erilaisia muutostilanteita. Ryhmätapaamisissa paneuduttiin edellä esitettyjen seikkojen lisäksi osaamiskumppanuuksien luomiseen ja yhteiskehittämiseen.
Näiden konseptien kokemusten pohjalta rakennettiin yksilöllisen yrittäjätuen prosessimalli, jota yrityspalveluja ja yritysvalmennusta tuottavat tahot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Mallin lähtökohtana on yrittäjän ja yrityksen yksilölliset tarpeet, resurssit ja tilannetekijät, joiden pohjalta lähdetään pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, jossa prosessin johto on yrittäjällä. Kartoitettaessa yrittäjien tarpeita, resursseja ja tilannetekijöitä on otettava huomioon yrittäjän persoona, perhe, verkosto, resurssit, liiketoimintaympäristö, strategia, tuotteet/palvelut ja asiakkaat. Lähtökohtien kartoittamisen jälkeen pitkäkestoisen yhteistyön kautta yrityspalvelua tuottava taho voi innostaa yrittäjiä ja nostaa esiin uusia näkökulmia ja kehittämisajatuksia sekä kannustaa yrittäjiä kokeiluun. Yrittäjäpalvelun tuottaja voi myös auttaa yrittäjää juurruttamaan uusia toimintatapoja ja toimintamalleja osaksi yrityksen arkipäiväistä toimintaa. Prosessimallissa yhdistyvät yrittäjien yksilö- ja ryhmätapaamiset. Siinä missä yksilötapaamisissa paneudutaan yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin, ryhmätapaamisissa keskitytään verkostojen synnyttämiseen ja vertaisoppimiseen. Ryhmä- ja yksilötapaamisia yhdistämällä yrittäjiä pystytään tukemaan kokonaisvaltaisesti.
Hankkeen konkreettisina tuloksina olivat sähköinen julkaisu, jossa muun muassa kuvataan palvelukokonaisuudet (Minicamp, Yrittäjäluotsi ja Osaamisklinikka) ja yksilöllisen yrittäjäpalvelun prosessimalli. Julkaisussa myös avataan yrittäjien verkostoitumista ja työhyvinvointia sekä tuodaan esille yrittäjien kokemuksista hankkeesta. Yrittäjien ja valmentajien kokemuksista koostettiin myös kaksi videota julkiseen levitykseen. Hankkeen kokemusten pohjalta tehtiin myös kolme podcastia, jossa keskusteltiin muun muassa verkostoista, yrittäjien työhyvinvoinnista, sekä tehokkaan pitkäkestoisen tuen elementeistä.