|
|
|
Hankekoodi: S21162
Hankkeen nimi: Ruokajonosta osallisuuteen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.11.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Sininauhaliitto r.y.
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0217042-5
Jakeluosoite: Opastinsilta 7 A
Puhelinnumero: +358400620149
Postinumero: 00520
Postitoimipaikka: HELSINKI
WWW-osoite: http://www.sininauhaliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Lund
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505223906
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa kehitetään ruoka-aputoiminnan yhteyteen toimintamalleja, joilla lisätään ihmisen osallisuutta omassa elämässään, paikallisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Osallisuus omaan elämään merkitsee kykyä tunnistaa omia tarpeita, toiveita ja tavoitteita sekä tehdä itseään koskevia rakentavia ja vastuullisia päätöksiä. Osallisuus paikallisessa yhteisössä tarkoittaa liittymistä osaksi yhteisöä, kuten järjestön toimintaan, toisiin ihmisiin, yhteisiin tavoitteisiin ja jonkin toiminnan kehittämiseen. Osallisuus yhteiskunnassa tarkoittaa kiinnostusta yleisistä asioista ja suuntautumista yhteiskunnan palveluihin, koulutukseen ja/tai työelämään.
Hankkeen tavoitteena on
1 Edistää ruoka-apua saavien ihmisten liittymistä paikallisyhteisöön ja yhteiskunnallisiin palveluihin sekä suuntautumista koulutukseen ja/tai työelämään verkostomaisen toimintamallin avulla.
2 Kehittää ja mallintaa käytäntöjä, jotka luovat ruoka-avun saajille luontevia ja toimivia väyliä kohti osallisuutta omaan elämään, paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan.
3 Vaikuttaa huono-osaisuutta ja sen vähentämistä koskevaan paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon.
4 Tutkia ja arvioida hankkeessa kehitettyjen toimintakäytäntöjen vaikutuksia kohderyhmän osallisuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin sekä selvittää hankkeen vaikuttavuutta paikallisena ja yhteiskunnallisena muutosvoimana.
Hankkeen toimenpiteinä kehitetään paikalliset/alueelliset järjestöjen, seurakuntien, julkisen sektorin ja ruoka-apuun liittyvien yritysten kehittäjäverkostot ja erilaiset osallistavat ja järjestölähtöiset toimintamallit, joiden avulla huono- osaisuus ja osattomuus vähentyvät ja ihmiset pääsevät syrjästä osallisuuteen. Paikallisen/alueellisten kehittäjäverkostojen ja osallistavien toimintamallien avulla ruoka-apua hakevat, syrjäytymisriskissä olevat ihmiset tunnistetaan ja heitä ohjataan liittymään paikallisyhteisöön ja palvelujärjestelmän piiriin. Verkostojen avulla ihmisten eteneminen myös työelämään ja koulutukseen helpottuu.
Hankkeen toimenpiteinä kehittäviä, osallistavia toimintamalleja ovat esimerkiksi työllistymiseen ja/tai koulutukseen ohjaavat ja ohjautumista tukeva toiminta, kuntouttavat ja valmentavat vertais- ja pienryhmät, vapaaehtoistoimintaja virkistys, kotiin vietävä tuki, IT-teknologiaan perustuva toiminta ja matalan kynnyksen palveluohjaus. Kullakin hankealueella paikallisiin tarpeisiin kehitetyt toimintamuodot kokeillaan, kuvataan ja mallinnetaan hankkeen jälkeistä toimintaa ja levittämistä varten. Kehittämistyössä huomidaan ikä- ja sukupuolinäkökulmia.
Hankkeen tuloksena syntynyt paikallinen/alueellinen, verkostomainen toimintatapa ja ihmisiä osallistavat, järjestölähtöiset toimintamallit otetaan käyttöön useimmissa Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä ja valtakunnallisen ViaDian yhteisöissä syntyneitä paikallisia/alueellisia, verkostomaisia toimintatapoja ja ihmisiä osallistavia, järjestölähtöisiä toimintamalleja otetaan soveltaen käyttöön Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä ja valtakunnallisen ViaDian yhteisöissä. Hankkeessa syntynyttä arviointi- ja tutkimustietoa levitetään ja hyödynnetään huono-osaisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa alueellisesti ja valtakunnallisesti julkisen ja kolmannen sektorin toimissa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat köyhyyden ja siihen liittyvien tekijöiden vuoksi yhteiskunnassa syrjään jääneet ihmiset, jotka ovat / voivat olla vaikeasti tavoittettavia. He eivät välttämättä asioi missään viranomaispalveluissa. Nämä ihmiset tarvitsevat sekä välitöntä ruoka-apua että pitkäjänteistä mahdollisuutta osallisuuteen omassa lähiyhteisössään ja sen kautta mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä.
Kohderyhmään kuuluvat mm. taloudellisista vaikeuksista kärsivät, ylivelkaantuneet, vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja rikosseuraamuksen piirissä olevat sekä kulttuuritaustansa vuoksi vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat. Kohderyhmänä ovat lisäksi nuoret lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet, jotka ovat puutteellisen elämänhallinnan vuoksi vaarassa syrjäytyä.
Kohderyhmät ja heidän erityispiirteensä voivat poiketa toisistaan maaseuduilla ja kaupungeissa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja samalla paikallisten / alueellisten kehittäjäverkostojen jäseniä ovat Sininauhaliiton jäsenjärjestöt sekä seurakunnat ja kunnat, jotka koordinoivat paikkakunnilla ruoka-aputoimintaa tai ovat yhteistyötahoina ruoka-avun järjestäjien kanssa avun piirissä olevien ihmisten asioissa.
Koska ruoka-avun piirissä on runsaasti työttömiä ja vaikeasti työllistyviä, koulutuksensa keskeyttäneitä, päihde- ja mielenterveyspulmia kokevia ja kuntouttavaa toimintaa tarvitsevia ihmisiä, ovat välillisiä kohderyhmiä myös hankealuiden kuntien/kuntayhtymien sosiaali-, terveys-, päihde-, mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut, Rikosseuraamuslaitos ja vankilat, TE-toimistot ja Ely-keskukset sekä paikalliset ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös ruoka-apua lahjoittavat yritykset ym. tahot.
LOKAKUU 2019 Jatkoaikahakemus
Ruoka-aputoimijat valtakunnallisesti sekä kaikki osallisuudesta kiinnostuneet
KESÄKUU 2020 2. Jatkoaikahakemus
Vertaisarvioidun akateemisen artikkelin kohderyhmänä on akateeminen yleisö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 842 858
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 828 001
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 849 827
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 834 970
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 151
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Toiminta vähentää ruoan joutumista jätteeksi ja lisää ruoan raaka-aineiden monikäyttöä, kun yhteisöissä opastetaan osallistujia ruoan valmistamisessa. Osana yhteisöllistä toimintaa valmennetaan osallistujia tietoisuuden lisäämiseen kestävästä kehityksestä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 1 |
| Työn ohjausta ja arviointitietoja kerätään mahdollisuuksien mukaan sähköisesti ja ohjausmatkoihin käytetään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Osallistujia valmennetaan osallistumaan tapahtumiin ja toimintaan, jotka eivät rasita luontoa ja kuormita ilmaa tarpeettomasti | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 2 |
| Käytetään uusiomateriaaleja, lajitellaan jätteet ja perehdytetään osallistujia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 2 |
| Perehdytään kestävän kehityksen toimintaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Lajitellaan jätteet ja opastetaan osallistujia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Ruoka-aputoiminta perustuu kauppojen ylijäämäelintarvikkeiden hyötykäyttöön ja edistää elintarvikkeiden hävikin pienentämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ole. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Hyödynnetään lähiruoan käyttöä ja opastetaan ruoka-avun piirissä olevia käyttämään sitä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Tuotetaan toimintamalleja, jotka lisäävät osallisuuden ulkopuolelle jääneiden osallistumismahdollisuuksia, koulutusta ja työllistymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 1 |
| Verkottunut ruoka-aputoiminta toiminnan oheistuotteena vähentää kuljetuskustannuksia ja kuljetustarvetta ja lisää ekologisuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävät toimintamallit edistävät monipuolisesti kohderyhmän hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Heikossa asemassa olevien kokemus tasavertaisuudesta kansalaisina lisääntyy | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 7 |
| Hanke edistää kaikkein heikommassa asemassa olevien yhdenvertaista kohtelua ja mahdollisuuksia tasavertaisempaan elämään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Uudet toimintamallit vaikuttavat palvelurakenteisiin, kehittävät monipuolistaen kulttuuriympäristöä ja erilaisista kuluttuuritaustoista tulevien kansalaisten kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Osana hanketta osallistujien ympäristötietoisuus lisääntyy ja koheneva elämänhallinta vaikuttaa välillisesti myös ympäristöosaamiseen. | ||
Ruokajonosta osallisuuteen -hanke oli Sininauhaliiton valtakunnallinen hanke, joka alueellista toimintaa oli Turussa, Kangasniemellä, Joroisissa, Helsingissä, Keravalla, Lahdessa, Keuruulla, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa. Hankkeen toteuttajatahoina olivat Sininauhaliiton lisäksi jäsenyhteisöt, muut järjestöt ja seurakunta.
Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen tarkoituksena oli edistää erityisesti ruoka-apua saavien ihmisten liittymistä paikallisyhteisöön sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään. Tämän toteuttamiseksi tavoitteena oli kehittää ruoka-aputoiminnan yhteyteen osallisuutta tukevia toimintamalleja, joiden avulla syntyisi luontevia ja toimivia väyliä osallisuuteen. Hankkeen kohderyhmänä olivat yhteiskunnassa syrjään jääneet ihmiset, jotka ovat usein julkisen avun ulottumattomissa. Kohderyhmät poikkesivat toisistaan maaseudulla ja kaupungeissa.
Hankkeen tuloksena syntyi erilaista osallisuutta lisäävää toimintaa ruoka-avussa asioiville. Kehittämistyön tuloksena syntyi kahdeksan osallisuutta lisäävää toimintamallia, jotka on siirrettävissä muualle ja joiden tiedot löytyvät Sininauhaliiton internet-sivuilta. Lisäksi vahvistetiin alueellisia verkostoja syrjäytymisen vastaiseen työhön. Alueellisia verkostoja käynnistettiin ja tuettiin lähes jokaisella toteuttajapaikkakunnalla ja osa jatkaa toimintaansa edelleen kuten pääkaupunkiseudulla toimiva MargIt-verkosto, joka työskentelee marginaaleissa elävien digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Hankkeen aikana kohdattiin yli 200 ihmistä, joista neljännes ei suostunut täyttämään ESR-henkilötietolomakkeita. Haasteena oli saada kohderyhmää mukaan toimintaan. Luottamuksellisen suhteen luominen vei aikaa ja onnistui vain tutustumalla toteuttajatahon kävijäkuntaan. Tueksi tähän kehitettiin Osallisuuden muruset- korttipakka, joka sisältää 14 helposti toteutettavaa pienimuotoista ryhmätoimintaa.
Alueellinen kehittämistoiminta toteutui keväästä 2018 vuoden 2019 loppuun. Ensimmäisen hankevuoden aikana toteuttajataho vaihtui kolmella paikkakunnalla ja vaihdoksilla oli vaikutusta kehittämistyön käynnistymiseen sekä hankkeen osallistujamäärään. Vuoden 2020 tavoitteena oli hankkeen tulosten levittäminen ja juurruttaminen sekä hankkeesta kerätyn tutkimusaineiston analysointi ja tutkimusjulkaisun tuottaminen. Hankkeen toimintamallien juurtumisen arviointia haittasi koronaviruksen aiheuttama pandemia, jolla oli vaikutuksensa myös tulosten levitämiseen.
Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä -julkaisu julkaistiin hankkeen loppuseminaarin yhteydessä syksyllä 2020. Julkaisussa arvioidaan hankkeen onnistumista ja tutkitaan ruoka-aputoiminnan osallistavia mahdollisuuksia. Moni hankkeen toimintaan osallistuneista koki mielekkään tekemisen ja yhdessäolon hyödylliseksi itselleen.