|
|
|
Hankekoodi: S21126
Hankkeen nimi: Höntsä - silta eteenpäin!
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 28.2.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhi Dahlman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406628913
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeessa tavoitteena on kehittää monialainen Höntsä-toimintamalli, joka perustuu iloa tuottavaan, osaamisesta riippumattomaan, kaikille avoimeen matalan kynnyksen Höntsä-toimintaan arjen toimintaympäristöissä. Höntsä-mallissa nuorista lähtevää toimintaa vahvistetaan monialaisella ohjaajuudella ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Toiminta sijoittuukin eri organisaatioiden ja alojen rajapinnoille: oppilaitosten, 3. sektorin ja julkisen sektorin yhteistyöhön yhdistäen nuorisotyön, kulttuurin, liikunnan, oppilaitosten sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalojen toimijat, tiedon ja osaamisen.
Toiminnalla kasvatetaan opiskelumotivaatiota sekä tuetaan nivelvaiheita. Kohderyhmänä ovat erityisesti 16-25 -vuotiaat nuoret.
Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot ovat Höntsäklubit, Höntsä coach –koulutukset sekä tutkija-kehittäjäkollektiivi. Syntyvä Höntsä-toimintamalli konseptoidaan käytännön työkaluiksi otettavaksi käyttöön vaihtelevissa toimintaympäristöissä sekä levitetään ja juurrutetaan valtakunnallisesti käyttöön.
Hankkeen toteuttavat Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Urheiluopisto Kisakeskus, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Suomen Nuorisoseurat ry, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 16-25-vuotiaat koulutuksen ja työelämän nivelvaiheissa ja siten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä koulutuksessa olevat nuoret, joilla on haasteita opiskelumotivaatiossa ja oman paikan löytämisessä esimerkiksi uudella opiskelupaikkakunnalla tai muista elämänhallinnan tai elämänsuunnan etsimiseen liittyvistä syistä johtuen. Erityisesti keskitytään toisen asteen opiskelijoihin, mutta myös muita otetaan mukaan. Edellä mainittu kohderyhmä osallistuu Höntsäklubitoimintoihin eri puolilla Suomea (ks. TP 2, kohdassa 6.1.)
Kohderyhmiä hankittaessa tunnistetaan ja pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan muun muassa eri kulttuuritaustoista tai muihin erityisryhmiin kuulumisesta johtuva kohonnut syrjäytymisriski. Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmän rakenteesta johtuen toimenpiteet kohdistuvat etenkin erityistä tukea tarvitseviin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin (ks. tarkemmin kohta 13.1.). Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu pääasiassa hankkeen osaoteuttajaoppilaitoksissa opiskeleviin nuoriin.
Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntien ja muun julkisen sektorin, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten ja 3. sektorin toimijat, jotka työskentelevät tai toimivat nuorten parissa. Tässä hankkeessa he osallistuvat Höntsä coach-koulutuksiin (ks. TP 3) sekä toimivat Höntsäklubien vetäjinä (ks. TP 2). He ovat joko ikäryhmältään ja elämäntilanteeltaan vertaisia (16-25 vuotta) tai työnsä/toimensa puolesta mukana olevia ja siten iältään yli 25-vuotiaita henkilöitä.
Kohderyhmien hankinnassa hyödynnetään hanketoimijoiden olemassa olevia verkostoja (ks. tarkemmin osatoteuttajien lomakkeet). Hankkeen valmisteluvaiheessa on muun muassa neuvoteltu paikallisten kulttuuri- ja liikuntaseurojen, oppilaitosten sekä muiden 3.sektorin toimijoiden kanssa alustavasti yhteistyöstä. Kuntien kanssa (mm. Oulu ja Pieksämäki) on jo sovittu yhteistyöstä. Lisäksi on neuvoteltu tiedotusyhteistyöstä mm. opiskelijajärjestöjen kanssa. Kohderyhmien tavoittamisessa merkittävä rooli on myös Höntsä coacheilla ja coach-koulutuksilla (ks. tarkemmin kohta 6.1.).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen osaprojektien pilotointialueilla sekä Höntsä-coach-koulutuksiin osallistuvien henkilöiden toiminta-alueilla olevat organisaatiot ja niiden työntekijät (mm. kunnat, oppilaitokset, 3. sektorin toimijat, yritykset, seurakunnat, TE-keskukset, Ohjaamot), joiden toimintaan hanke ja siinä kehitettävät mallit tuovat uusia mahdollisuuksia. Erityisesti oppilaitoksia myö osallistetaan kehittämistyöhön. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien nuorten perheet. Hankkeella on myös merkittävää alueellista vaikutusta alueilla joilla toimintaa toteutetaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 942 109
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 884 820
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 103 829
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 036 444
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 745
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hanke on valtakunnallinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja valtakunnalliseen toimintaan. Hankkeessa olevan höntsätoiminnan keskiössä ei ole kestävän kehityksen teemat, mutta tarvittaessa niitä nostetaan esiin myös kohderyhmille hyvän elämän eväinä. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hanke on valtakunnallinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja valtakunnalliseen toimintaan. Hankkeessa olevan höntsätoiminnan keskiössä ei ole kestävän kehityksen teemat, mutta tarvittaessa niitä nostetaan esiin myös kohderyhmille hyvän elämän eväinä. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeessa toteutetaan höntsätoimintojen osana myös aktiivista luonnossa ja elinympäristössä tapahtuvaa toimintaa (esim. kokemusliikuntaa). Näiden toimintojen järjestämisessä huomioidaan ympäristö, sen kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Kuten edellä mainittu, valtakunnallisessa hankkeessa tullaan fyysisen liikkumisen lisäksi käyttämään myös paljon digitaalisia kohtaamisen ja tiedonsiirron välineitä. Höntsätoiminnassa huomioidaan myös vesiin, maaperään ja ilmaan liittyvät asiat toimintoja organisoitaessa. Nämä eivät ole kuitenkaan hankkeen päätavoitteena. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Höntsätoimintoja organisoitaessa huomioidaan tarvittaessa Natura-kohteet, mutta nämä eivät ole hankkeen päätavoite. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Höntsätoiminnot ohjaavat nuoria peruselämänhallinnan välineisiin. Jokapäiväinen asia materiaalisuus ja niistä syntyvät jätteet koskettavat peruselämänhallinnan asioita. Tämä ei ole hankkeen päätavoite, mutta höntsätoiminnoissa pyritään ohjaamaan nuoria huolehtimaan omista sekä ympäristön asioista peruselämän tukipilareina. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole vahvasti läsnä hankkeen toimenpiteissä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Tämä on yksi keskeisimmistä hankkeen päämääristä: kehittää paikallisella tasolla monialaisen ja verkostoihin yhdistyvän höntsätoiminnan kautta alueellisia toimijoiden verkostoja ja alojen rajapinnoilla operoivia toimintamalleja, jotka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä myös paikallisen elinkeinorakenteen vahvistumiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Tämä on yksi keskeisimmistä hankkeen päämääristä: tuottaa ja kehittää aineettoman höntsätoiminnan kautta nuorille pääomaa oman elämän hallintaan. Hankkeessa mallinnetaan höntsätoimintaa esim. palvelumuotoilua tai muuta vastaavaa tapaa hyödyntämällä, jolloin mallit ovat siirrettävissä ja levitettävissä sekä kehitettävissä erilaisissa toimintaympäristöissä. Siten palvelukonseptointi on keskeinen osa hankkeen tulosten syntyä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke on valtakunnallinen ja sen toteuttaminen edellyttää myös paljon liikkumista. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja valtakunnalliseen toimintaan. Sekä kokoustoimintaa että mm. asiantuntijavaihtoa voidaan toteuttaa digitaalisesti. Kuitenkaan hankkeen tuloksissa liikkumisen ja logistiikan ratkaisut eivät ole keskiössä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu hankkeen päätavoitteisiin. Höntsä-toimintamallin avulla pyritään edistämään nuorten hyvinvointia ja sitä kautta oman elämän ja tulevaisuuden suunnittelua ja hallintaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta toiminnassa pyritään vaikuttamaan siihen, että sekä naisilla että miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet yhteiskunnan jäsenenä olemiseen ja elämässä pärjäämiseen sekä hankkeen toimintaan osallistumiseen (huomioiden kohdassa 12 esitetyt tavoitteet sukupuolijakaumasta). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Tämä kuuluu hankkeen tavoitteisiin, sillä päämääränä on samanlaiset osallistumisen ja elämän mahdollisuudet matalan kynnyksen toiminnan avulla yhteiskunnallisesta asemasta tai kulttuuritaustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan edistä kulttuuriympäristön vaalintaa, mutta koska sen päämääränä on alueellisen aktiivisuuden lisääminen, on toiminnassa välillisesti otettava huomioon myös kulttuuriympäristö sekä mahdollista hyödyntää sen mahdollisuuksia Höntsä-toiminnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan edistä ympäristöosaamisen lisäämistä, mutta toiminnassa välillisesti otetaan huomioon myös ympäristö sekä kaupunkiympäristöihin että luontoon sijoittuvassa Höntsä-toiminnassa. | ||
Hankkeessa toteutettiin valtakunnallinen Höntsä -toimintamalli lisäämään liikettä ja luovaa toimintaa oppilaitoksiin, yhdistämään ohjauskäytännöissä liikunnan ja kulttuurin ohjaamisen parhaat käytännöt ja vahvistamaan osallisuuden kokemuksia 16-25-vuotiaiden arjessa. Lisäksi Hyvinvointi- ja urahöntsässä kehitettiin Oppilaitosmalli ohjeistamaan toisen asteen oppilaitoksia toteuttamaan toimintaa, jolla voidaan vähentää opiskelun keskeyttäminen ja siitä johtuvaa nuorten syrjäytymistä. Keskeisinä periaatteina ovat olleet nuorista lähtevä toiminta, monialainen ja vahvistava ohjaajuus, eri sektoreiden yhteistyö ja paikalliset toimintaympäristöt.
Nuorista lähtevää toimintaa on hankkeessa toteutettu järjestämällä ammattioppilaitoksissa nuorten itsensä ohjaamaa ja heidän toiveistaan lähtenyttä matalan kynnyksen toimintaa Oulussa OSAOn kampuksilla, Pieksämäellä Seurakuntaopistossa ja Esedussa sekä Helsingissä mm. Ammattiopisto Liven opiskelijoille. Toimintaa kokeiltiin järjestää myös aktivoimalla nuoria some-kanavien välityksellä, mutta tämä ei houkutellut kovin runsaasti nuoria mukaan. Helsingin Jäähallilla järjestettiin Liikkuva Opiskelu -ohjelman kanssa yhteistyössä ja Hyvinvointi virtaa viikon päätapahtumana Höntsä-Fest 2018, jossa yli 500 nuorta kokeili erilaisia vapaa-ajan harrastuksia, pelasi pipolätkää ja osallistui pohtimaan, kuinka ilmastonmuutosta voisi torjua omilla elintavoillaan ja valinnoillaan. Toisen asteen opiskelijat toimivat omien harrastusten esittelijöinä ja ohjaajina.
Höntsä-toimintamalli sisältää kolme eri kohderyhmille suunniteltua monialaista ja nuorta vahvistavaa, fasilitoivaa ohjaajakoulutusta rakenteineen ja harjoitteineen. Liikuntapuolen valmentajuuden ja kulttuuriharrastusten ohjaajuuden keskeisiä käytäntöjä yhdistettiin nuorisotyölliseen otteeseen ja pedagogisesti korkeatasoiseen ohjaajuuteen. Nuorille vertaisohjaajille, harrastetoiminnan ohjaajille ja nuorten kanssa työskenteleville ohjausalan ammattilaisille kohdennetut ohjaajakoulutukset koottiin hankkeen verkkojulkaisuun, Höntsä-oppaaseen (www.hontsaopas.fi) kaikkien vapaasti käytettäväksi. Aineistoja on myös levitetty oppilaitoksiin ja nuorisotaloille lähettämällä niihin hankkeessa toteutettuja pelejä (Elämän twister, ammattikorttipakka ja Höntsä-peli), oppaita ja vinkkivideoita.
Hankkeessa on lisätty eri toimijoiden ja toimialojen alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä ja verkostoitumista kolmen verkkoseminaarin (2.9.2020, 7.10.2020 ja 27.1.2021), nuorisoalan tapahtumien (NUORI 2020 -messut, Nuorisotutkimuspäivät) ja alueellisten koulutusten ja tilaisuuksien avulla. Kolmannen sektorin harrastetoimijoita ja oppilaitoksia on verkotettu yhteistyöhön ja julkisen sektorin rahoittamille toimijoille (esim. Ohjaamot, Liikkuva Opiskelu -ohjelma, Opot) on järjestetty koulutuksia ja levitetty hankkeen aineistoja laajalti. Hankkeessa on julkaistu runsaasti erilaisia artikkeleita, blogitekstejä, opinnäytetöitä ja mielipidekirjoituksia.
Eri puolilla maata, myös hankepaikkakuntien ulkopuolella on toteutettu Höntsäklubeja ja -Coach-koulutuksia nuorten omissa arjen toimintaympäristöissä (oppilaitoksissa, vapaa-ajalla asuntoloiden yhteydessä ja asuinalueiden läheisissä ulkoliikuntapaikoissa). Toiminta on lisännyt liikettä ja luovaa nuorten arkeen. Osallistujilta on saatu pääasiassa varsin positiivista palautetta.