![]() |
![]() |
Hankekoodi: S21112
Hankkeen nimi: Arjessa alkuun
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Martat Ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0276841-9
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 11
Puhelinnumero: 050 5123492
Postinumero: 40640
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.martat.fi/keski-suomi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati-Erika Timperi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505123492
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Keski-Suomen Martat ry yhteistyökumppaninaan Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry ja Jyväskylän kaupunki kehittää yhteistyössä toimintamallin, jossa kotitalousneuvonnan ja käsityötoiminnan avulla maahanmuuttajien kotoutuminen ja jatkossa myös työllistymisen mahdollisuudet paranevat.
Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanaiset ja heidän perheensä.
Kokeilussa halutaan tarjota maahanmuuttajanaisille ensimmäinen askel kodin ulkopuoliseen arkeen uudessa maassa. Seuraava askel voi olla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta. Tavoitteena on maahanmuuttajien sekä heidän perheidensä arkielämän helpottuminen ja arjenhallinnan taitojen vahvistuminen,
sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, arjen sanojen oppiminen, sosiaalisten taitojen kohentuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen.
Tällä hankkeella tavoitellaan maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista.
Tavoitteena on myös verkostoituminen alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta hankkeen jälkeen yhteistyöverkosto on jo jatkoa varten olemassa.
Sosiaalisen kuntoutuksen menetelminä käytämme kotitalousneuvontaa, pienryhmätoimintaa ja neuvonnallisia kotikäyntejä. Maahanmuuttajat osallistuvat kerran viikossa 7-8 viikon ajan 8-10 hengen pienryhmätapaamiseen marttojen kotitalousneuvojan kanssa tai JST:n ohjaajan kanssa yhteensä 8 kertaa.
Hankkeessa tavoitetaan 32-40 maahanmuuttajanaista. Hankkeen aikana heidän arjentaidot vahvistuvat ja he osaavat mm. käydä itsenäisesti kaupassa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja pitää huolta kodin puhtaudesta. Heidän suomenkielen sanastonsa karttuu, sosiaaliset taidot kehittyvät, itseluottamus karttuu ja he voivat tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.
25-65 -vuotiaat maahanmuuttajanaiset ja heidän perheensä.
Toiminnassa mukana olevat yhteistyötahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 15 390
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 4 902
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 16 840
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 6 352
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän
Kunnat: Jyväskylä
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 11 ja Matarankatu 6B
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 39
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
Kotitalouksien jätemäärää vähentämällä ja oikeita valintoja tekemällä voimme vaikuttaa luonnonvaroihin (esim. öljy - muovikassit/kestokassit) | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
Kotitalouksien jätemäärää vähentämällä ja oikeita valintoja tekemällä voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
Jätteiden lajittelulla voimme vaikuttaa. Myös valitsemalla Itämeren ruokavalion eli appelsiinien sijaan suomalaisia marjoja jne. Valitsemalla kodin puhdistusaineet oikein. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen on myös taloudellisesti kestävää ja kotitalouksien kierrätysosaamiseen panostamalla pyrimme jätteen 100% kierrätykseen. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
Hankkeessa kehitetty palvelutuote on saatavilla hankkeen päättymisen jälkeen. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
Hanke edistää osallistujien ja heidän perheidensä hyvinvointia. Kyseessä on uudenlainen palvelukokonaisuus. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 7 | 3 |
Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon sukupuolinäkökulma. Maahanmuuttajanaisten asema ja itsenäisyys vahvistuvat. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 3 |
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan maahanmuuttajanaisiin, sillä heidän työmarkkinatilanteensa on yleisesti haastava.Maahanmuuttajanaiset pääsevät hankkeen myötä paremmin osaksi yhteiskuntaamme. Kokemuksia ja kehitettyä palvelua voidaan hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen. | ||
Kulttuuriympäristö | 2 | 1 |
Suomalaisen kulttuurin edistämistä. | ||
Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
Naisten ja heidän perheidensä ympäristöosaaminen lisääntyy. |
Hankkeen tavoitteena oli yhteistyössä Jyvässeudun Työllistämisyhdistys JST:ry ja Jyväskylän kaupungin kanssa kehittää toimintamalli, jossa kotitalousneuvonnan ja käsityötoiminnan avulla maahanmuuttajien kotoutuminen ja jatkossa myös työllistymisen mahdollisuudet paranevat.
Hankkeen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajanaiset ja heidän perheensä.
Kokeilussa tarjottiin maahanmuuttajanaisille ensimmäinen askel kodin ulkopuoliseen arkeen uudessa maassa. Seuraava askel voisi olla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta. Tavoitteena oli maahanmuuttajien sekä heidän perheidensä arkielämän helpottuminen ja arjenhallinnan taitojen vahvistuminen, sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, arjen sanojen oppiminen, sosiaalisten taitojen kohentuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen.
Hankkeella tavoiteltiin maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista ja siinä osallisien osalta onnistuimmekin. Tavoitteena oli myös verkostoituminen alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Sosiaalisen kuntoutuksen menetelminä käytimme kotitalousneuvontaa ja pienryhmätoimintaa. Maahanmuuttajat osallistuivat kerran viikossa pienryhmätapaamiseen marttojen kotitalousneuvojan kanssa tai JST:n ohjaajan kanssa.
Hankkeessa pyrittiin tavoittamaan 32-40 maahanmuuttajanaista, mutta tavoitimme 13 naista, sillä ryhmien kokoaminen oli ennakoitua vaikeampaa ja JST ry:n osalta ryhmien kokoaminen ei onnistunut toivotulla tavalla.
Hankkeen aikana osallitujien arjentaidot vahvistuvat ja he osaavat mm. käydä itsenäisesti kaupassa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja pitää huolta kodin puhtaudesta. Heidän suomenkielen sanastonsa karttui, sosiaaliset taidot kehittyivät ja itseluottamus kasvoi.
Hankkeen kohderyhmä hyötyi suuresti hankkeesta arjen taitojen lisääntymisen myötä ja näemme selkeän tarpeen kehittää maahanmuuttajanaisille suunnattua toimintaa edelleen.