|
|
|
Hankekoodi: S21097
Hankkeen nimi: Tuottava rannikkoseutu
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kalajoen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0185924-7
Jakeluosoite: Kalajoentie 5
Puhelinnumero: 08-46911
Postinumero: 85100
Postitoimipaikka: Kalajoki
WWW-osoite: http://www.kalajoki.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Miia Himanka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-4691246
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on uudistaa työpaikkoja pk- ja mikroyrityksissä vastaamaan kansainvälisen kaupan ehtojen kiristymiseen ja alueen suurhankkeiden asettamiin vaatimuksiin. Hankkeen avulla alueen yrityksissä otetaan käyttöön parannetut johtamisjärjestelmät ja uudistetut toimintamallit. Näin hankkeella edistetään yritysten työhyvinvointia ja kannattavuutta selkeämpien prosessien ja vastuumäärittelyjen avulla.
Hankkeen toimenpiteet koostuvat kohderyhmälle räätälöidyistä valmennuksista, yritysryhmätyöpajoista ja yrityskohtaisesta kehittämisestä. Hankkeen lopputuloksena 50 yrityksessä otetaan käyttöön uudet johtamisjärjestelmät ja parannukset olemassa oleviin toimintamalleihin niin, että yrityksen resurssit, vastuut, valtuudet, työnkuvat, prosessit, viestintä ja palvelut edistävät työhyvinvointia ja osaamista. Toiminnan selkeytymisen ja tehostumisen kautta työhyvinvoinnin lisäksi myös kannattavuus paranee.
Hankkeen epäsuorina tuloksina on yritysten parantunut mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tarjouskilpailuihin ja toimitusketjuihin, kun alueen pienten yritysten osaaminen on kansallisesti korkealla tasolla. Lisäksi mahdollisuudet yritysten kasvuun ja kehittymiseen ovat parantuneet.
Hankkeella muutetaan yritysten ajatusmalleja ja yrityskulttuuria työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointi on lopputulos siitä, että resurssit, vastuut, valtuudet, työnkuvat, prosessit, viestintä ja palvelut ovat kunnossa. Hankkeen toteutuksessa keskitytään työhyvinvointia edistäviin juurisyihin eli systemaattiseen johtamisjärjestelmien ja toiminnan kehitystyöhön. Suunnitellussa toteutuksessa yritysten työntekijät otetaan aktiivisesti mukaan kehitystyöhön ja haetaan selkeyttä tekemiseen ja viestintään.
Hankkeen toteuttajina ovat Kalajoen kaupunki / Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus ja Raahen kaupunki / Raahen seudun yrityspalvelut. Hanke on toimialariippumaton.
Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset ja niiden henkilökunta toimialasta riippumatta. Toimet voivat kohdistua aina valmistavista yrityksistä palvelusektorille. Vuoden 2008 laskusuhdanteen jälkeen hankkeella kuvattu toiminnan kehittäminen on useissa yrityksissä jäänyt tuuliajolle, hankkeen puitteissa uudistetaan olemassa olevia toimintamalleja. Kohderyhmiä tarkastellessa tulee huomioida, että hankkeen päällimmäisenä painopisteenä ei ole uusien työpaikkojen synnyttäminen, vaan uudistaa työpaikkoja, luoda kilpailukykyä ja parantaa kannattavuutta.
Alustavien kartoitusten perusteella tiedetään, että osallistujien toimialat tulevat olemaan monipuolisia, joka mahdollistaa avoimen ajatustenvaihdon ja uudenlaisten alan ulkopuolisten näkemysten esiintuonnin hankkeen työpaketeissa. Hankkeen maantieteellisenä rajauksena ovat Raahen ja Ylivieskan seutukunnat.
Hankkeella on kaksi välillistä kohderyhmää:
1) Toteuttavat organisaatiot ja kunnat. Hankkeen avulla osaaminen ja tietoisuus nykypäivän vaatimuksista kasvaa näiden kohderyhmien osalta. Aikaisemmissa hankkeissa on mm. havaittu tilanteita, joissa konsultit ja yrityskehittäjätahot eivät välttämättä ole osanneet ottaa huomioon standardien tuomia johtamisjärjestelmävaatimuksia riittävän tarkasti. Tällaiset tilanteet ovat saattaneet aiheuttaa jopa puolen vuoden viiveen yrityksen liiketoiminnan käynnistämiseen. Koulutukset järjestetään avoimina tilaisuuksina, joihin myös näiden tahojen on mahdollista osallistua. Hankkeen puitteissa voidaan myös valmentaa soveltuvin osin toteuttavien organisaatioiden henkilöitä.
2) Suuremmat pk-yritykset (ja suuryritykset), joille annetaan mahdollisuus osallistua hankkeen valmennuksiin. Tämä tulee mahdollistaa, koska ko. kohderyhmässä on erityisosaamista ja pienille toimijoille halutaan tarjota matala kynnys verkostoitua suurempien toimijoiden kanssa. Isojen toimijoiden mukanaolon on aikaisemmilla hankkeilla ja toimenpiteillä huomattu houkuttelevan pk-yrityksiä mukaan toimintaan ja lisäävän hankkeen näkyvyyttä ulkopuolisille tahoille. Suuryritykset voivat olla mukana kuulemassa ja kommentoimassa hankkeen tapahtumissa ja valmennuksissa (Työpaketti 1), tarvittaessa niiden edustajia voidaan myös käyttää mahdollisesti valmentajana hankkeella mukana oleville yrityksille. Suuryritykset eivät osallistu hankkeen muihin työpaketteihin.
Välillisten kohderyhmien toiminnan on suunniteltu olevan pienimuotoista hankkeen kokonaisuuteen nähden.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 496
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 469
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 318 121
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 088
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan
Kunnat: Alavieska, Oulainen, Raahe, Merijärvi, Siikajoki, Sievi, Kalajoki, Ylivieska, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Toimintojen tehostumisen kautta luonnonvarojen kuormitus vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 3 |
| Tehostumisen myötä energian kulutus vähenee tuotettua yksikköä kohden. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Ympäristöjohtamisen kautta näihin pieni vaikutus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 1 |
| Ympäristöjohtamisen kautta näihin pieni vaikutus. Lähinnä pienennetään riskiä isojen katastrofien osalta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 5 |
| Toimintojen tehostumisen kautta materiaalien tarve ja jätemäärät vähenevät. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta suoraan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Projektilla tavoitellaan voimakkaasti alueellisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Johtamisjärjestelmien teossa syntyy uusia tuotteita ja palveluja (esimerkiksi riski- ja mahdollisuusanalyyseissä mahdollisuusosio on tarkoitus kääntää, eli olemassa oleva riski uudeksi mahdollisuudeksi/palveluksi). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Ei suoranaisesti tavoitella logistiikkaan liittyviä asioita, mutta toimintatapojen uudistamisella saattaa olla logistiikan kannalta myönteisiä vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen yhtenä päätavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen kohdeyrityksissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Tasa-arvon edistäminen ei ole projektin varsinainen tavoite, mutta saattaa tulla sivutuotteena kohdeyritysten johtamisjärjestelmiä uudistettaessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Tämä ei ole projektin varsinainen tavoite, mutta saattaa tulla sivutuotteena kohdeyritysten johtamisjärjestelmiä uudistettaessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 3 |
| Ympäristöjohtaminen on nouseva teema. Tämä tulee vaikuttamaan. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää alueella toimivien pk- ja mikroyritysten johtamisjärjestelmiä ja toimintoja. Hankkeen erityisenä painopisteenä oli yritysten johtamisjärjestelmien systemaattinen kehittäminen. Näihin tarpeisiin on hankkeessa vastattu ennen kaikkea yrityskohtaisella kehittämistyöllä, mutta myös koulutuksia järjestämällä ja vertaisoppimisen keinoin.
Hankkeen toimilla autettiin yrityksiä uudistamaan tai luomaan laatu-/johtamisjärjestelmiään. Tällä uudistamistyöllä yritykset mm.
-varmistavat viranomaisvaatimusten täyttymisen (mm. ympäristöjärjestelmä ISO14001 ja Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä ISO45001)
-mahdollistavat uusien asiakkaiden saamisen entistä vaativammissa työkohteissa
-tehostavat omia sisäisiä prosesseja tuottavuuden parantamiseksi
-kehittävät tiedonkulkua ja varmistavat ajantasaisen tiedon saatavuuden organisaation sisällä
Hanke organisoi laadun kehittämisen työpajoja molemmissa seutukunnissa vertaisoppimisen ja Problem Based Learning –menetelmällä.
Hanke järjesti koulutuksia, joissa avattiin perusstandardien (ISO9001 ja ISO45001) sisältöä ja ydinkohtia. Lisäksi järjestettiin koulutuksia sisäisestä auditoinnista, lean-työskentelystä, kestävän matkailu laatutyöstä ja ympäristöjärjestelmistä. Alueen suurhankkeen etenemiseen liittyen järjestettiin useita lyhyitä koulutus- ja infotilaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Hankkeessa syntyi alueellinen palvelumalli, mikä koostuu uuden tiedon tuomisesta alueelle, vertaisoppimisesta sekä valmentavasta yrityskohtaisesta neuvonnasta.
Hankkeen aikana syntyi kokemusta erittäin pitkäkestoisesta konsultoivasta neuvontaprosessista, jossa saadaan aikaan parhaimmillaan hyvin vaikuttavia tuloksia. Luottamuksen kasvaessa yrityksen edustajien ja neuvojan välillä, päästään paremmin käsiksi yritystoiminnan kipeämpiin solmukohtiin ja yhdessä aikaansaadut ratkaisut voivat sikäli olla vaikuttavampia ja pitkäkestoisempia.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi