RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21073, PALKO - työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1481499-6

Jakeluosoite: Lundinkatu 8

Puhelinnumero: 0108367700

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.posintra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Topi Haapanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407082012

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää työttömien tai työttömyyden ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistymistä Porvoon ja Loviisan seudulla. Hanke toteutetaan kaksivuotisena kehittämishankkeena ajalla 1.9.2017 - 31.8.2019 ja kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyys- tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt Porvoon ja Loviisan alueilla. Hankkeessa tavoitellaan 75 henkilön osallistumista toimenpiteinä toteutettavien palvelukokeilujen piiriin ja heistä 50% työllistymistä tai ohjautumista koulutukseen tai muiden palvelujen piiriin hankkeen tuloksena. Toissijaisena tavoitteena on parantaa julkisten ja yksityisten työllistämis- ja koulutuskentällä toimivien organisaatioiden yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kohdekunnissa Porvoossa ja Loviisassa.

Keskeisenä toimenpiteenä hankkeessa ovat työllistämisen palvelukokeilut, joita toteutetaan hankkeen aikana 4-6 kpl ja joiden suunnitteluun osallistetaan myös kohderyhmää. Kehittämisen syklissä pyritään ketteryyteen ja kokeilevuuteen. Työllistämisen ja koulutuksen kentällä toimivat organisaatiot muodostavat hankkeessa palveluverkoston, jolla on keskeinen rooli paitsi palvelukokeilujen toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä, myös kokeiluissa opittujen kokemusten siirtämisessä osaksi olemassa olevia palvelurakenteita tulevaisuudessa.

Hankkeen tuloksena
Porvoossa ja Loviisassa toteutetaan yhteensä 4-6 työllisyyden palvelukokeilua yhteistyössä alueen työllisyys- ja koulutuspalveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa
Palvelukokeiluihin osallistuu 75 kohderyhmään kuuluvaa ja heidän työllistymisensä tai koulutukseen pääsemisen edellytykset paranevat
50% kokeiluun osallistuneista työllistyy tai ohjautuu koulutus- tai muiden palvelujen piiriin hankkeen aikana tai lyhyellä aikavälillä sen seurauksena
Tuloksena syntyy artikkeleita/julkaisuja, joihin on dokumentoitu osallistujien ja palveluverkoston toimijoiden kokemuksia ja tietoa kokeiluista. Julkaisujen tuella hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä ja levitettävissä myös pidemmällä aikavälillä hankkeen päätyttyä.

Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena Porvoon ja Loviisan alueilla työllisyys- ja koulutuspalveluja tarjoavien organisaatioiden toimialat ja sektorirajat ylittävä yhteistyö vahvistuu. Toimijat oppivat kokeilevaa ja kehittävää palvelusuunnittelua ja saavat uusia työkaluja, minkä seurauksena organisaatioissa on edellytyksiä kehittää uusia, innovatiivisia palveluja työllisyyden kentällä tulevaisuudessa. Joustavamman, asiakaslähtöisemmän ja toimivamman yhteistyön ansiosta alueen työllisyydellä on pitkällä aikavälillä paremmat edellytykset kehittyä positiiviseen suuntaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensimmäisenä kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyys- tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt Porvoon ja Loviisan alueilla. Erityinen huomio hankkeessa kohdistetaan niihin kohderyhmiin, jotka kuntakohtaisesti iän ja sukupuolen perusteella muodostavat suurimman työttömien joukon. TEM:in 31.12.2016 julkaiseman työnvälitystilaston mukaan kuntakohtainen työttömyystilanne oli seuraava:

Miehet alle 30v.Porvoo 408 henkilöä
Naiset alle 30v.Porvoo 227 henkilöä
Miehet yli 54 v.Porvoo 319 henkilöä
Naiset yli 54 v.Porvoo 318 henkilöä

Miehet alle 30v.Loviisa 88 henkilöä
Naiset alle 30v.Loviisa 70 henkilöä
Miehet yli 54 v.Loviisa 168 henkilöä
Naiset yli 54 v.LOviisa 132 henkilöä

Porvoossa alle 30 -vuotiaita ja yli 54-vuotiaita työttömiä on lähes yhtä paljon. Porvoon tilastoissa näkyy erityispiirteenä kuitenkin nuorten miesten työttömyys, joka nousee haasteeksi myös valtakunnallisissa tutkimuksissa (EVA 2017.) Loviisassa sen sijaan korostuu yli 54-vuotiaiden työttömyys suhteessa työttömien kokonaismäärään (458, joista 300 henkilöä on yli 54-vuotiaita). Nämä seikat huomioidaan hankkeessa yhdessä muiden paikallisten erityistarpeiden kanssa. Erityistarpeiksi on mm. oppilaitosyhteistyön kautta tunnistettu esimerkiksi koulutusalakohtaiset työllistymis- tai koulutuksen keskeyttämishaasteet toisella asteella, sekä korkeasti koulutettujen työttömyys.

Hankkeen toisena keskeisenä kohderyhmänä ovat ensimmäiselle kohderyhmälle erilaisia palveluja tuottavat toimijat ja organisaatiot kuten Porvoon ja Loviisan kaupungit, työllisyys-ja koulutuspalveluja tarjoavat organisaatiot julkisella ja yksityisellä sektorilla, kolmannen sektorin toimijat sekä potentiaaliset työllistävät yritykset alueella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat palveluja tuottavaan verkostoon kuuluvien organisaatioiden johto ja työntekijät, potentiaaliset työllistävät yritykset ja niiden henkilöstö sekä muut sidosryhmät ja yhteistyökumppanit, jotka toimivat työllistämisen ja koulutuksen kentällä. Välillistä kohderyhmää edustavat myös Haaga-Helian ja muiden osallistuvien oppilaitosten opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 997

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 398

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 996

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 864

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Loviisan

Kunnat: Porvoo, Loviisa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmisteluvaiheessa on toteutettu toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Vallitsevan tutkimustiedon ja asiaa koskevien tilastojen perusteella voidaan todeta, että hankkeen kohderyhmässä on enemmän miehiä suhteessa naisiin. Hankkeen toimien aikana arvioidaan aktiivisesti, tarvitsevatko miehet ja naiset erilaisia palveluja työllistyäkseen. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia tarkkaillaan ja niihin reagoidaan, mikäli muutokset sitä edellyttävät.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan tavoitteellisesti hankkeen aikana naisten ja miesten näkökulmasta paikalliset erityispiirteet huomioiden. Toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan mahdolliset miesten ja naisten työttömyyden taustalla vaikuttavat erilaiset syyt ja palvelujen räätälöinnin tarve eri sukupuolille. Myös palveluverkoston toimijoiden osalta pyritään arvioimaan osallistuvien miesten ja naisten osuutta ja sen merkitystä kohderyhmän palveluille ja tuloksiin pääsemiselle.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikkakin toiminnassa huomioidaan miesten korkeampi työttömyysaste, erityisesti Porvoossa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen arvojen pohjalta. Tämän kautta edesautetaan jokaisella osa-alueella luonnonvarojen säilyvyyttä ja niiden kestävää hyödyntämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Lähialueella työllistäminen edesauttaa pitkällä aikavälillä hiilijalanjäljen pienentämistä. Hankkeen toimenpiteet vähentävät siten välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, vaikkakin vaikutus on pieni.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden tai luonnon monimuotoisuuden suhteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen (eikä kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -alueelle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota paperittomuuteen keskittämällä dokumentointi, arkistointi ja julkaisut digitaaliseen muotoon aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Hankkeen tilaisuuksissa kiinnitetään huomiota kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole mahdollisuutta suoraan vaikuttaa käytettävissä olevien energiamuotojen valintoihin mukana olevissa organisaatioissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	7
Hankkeen tavoitteet tukevat kohdealueiden elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Hankkeessa syntyvät yhteistyö ja osaaminen jää palveluverkostossa mukana oleviin organisaatioihin ja hyödyttää alueiden elinkeinoelämää pitkällä aikavälillä. Hankkeessa pyritään tunnistamaan tietyillä aloilla olevat kasvun esteet, jotka johtuvat osaavan työvoiman puutteesta ja kokeiluissa nämä tarpeet pyritään huomioimaan. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia työvoimaresursseja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa kehitetään palveluverkosto työllisyyspalveluja tuottavista tahoista yhdessä ja tehdään erilaisia kokeiluja edistämään työnhakijan ja työnantajan kohtaamista.
Liikkuminen ja logistiikka	1	3
Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin minimoimaan liikkumisesta ja logistisesta kuormittavuudesta aiheutuvia haittoja. Hankkeessa pyritään lisäämään kohderyhmän työllistymistä lähialueille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	6
Hanketoiminta edistää kohderyhmän hyvinvointia. Ihmisten työllistyminen vaikuttaa yksilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin pitkällä aikavälillä ja vahvistaa välillisesti hyvinvointia myös alueellisesti syrjäytymisriskien vähentyessä. Palveluverkoston toimijoiden omien palvelujen kehittäminen lisää hyvinvointia työyhteisöissä.
Tasa-arvon edistäminen	6	7
Hankesuunnitelmassa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten, eri -ikäisten ja erilaisiin erityisryhmiin kuuluvien tarpeet seuraamalla toimintaympäristöstä nousevia tarpeita. Mm. Porvoon osalta tehdään erityisiä satsauksia nuorten miesten mukaan saamiseen hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta mahdollistamalla kohderyhmälle osallistuminen heihin kohdistuvien työllistämistoimien suunnitteluun. Tavoitteisiin pääseminen hankkeessa kohderyhmän työllistymisen osalta lisää suoraan osallistujien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkkittävää vaikutusta kohdealueen kulttuurympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	1
Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta kohderyhmän ympäristöosaamiseen muutoin kuin lähialueella työllistymisen positiivisten vaikutusten ymmärtämisessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella haettiin ratkaisua työttömien ja työttömyys- tai syrjäytymisuhan alla olevien työllistämisen edistämiseen Porvoo-Loviisa alueella. Taustalla oli tarve vahvistaa alueella orastavaa positiivista työllisyyskehitystä paikallisiin haasteisiin tarttumalla sekä tarve panostaa strategisempaan yhteistyöhön palveluiden tuottajien verkostossa ja organisaatioiden välillä yli sektorirajojen.

Hankkeen tavoitteena oli edistää työttömien tai työttömyyden ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistymistä Porvoon ja Loviisan seudulla ajalla 1.9.2017 - 31.8.2019 toteuttamalla 4-6 työllisyyden palvelukokeilua Porvoon ja Loviisan alueilla. Hankkeessa tavoiteltiin 75 kohderyhmään kuuluvan työllistymisen tai koulutukseen pääsemisen edellytysten paranemista ja 50 % osallistuneen ohjautumista työhön, koulutukseen tai muihin palveluihin. Toissijaisena tavoitteena on parantaa julkisten ja yksityisten työllistämis- ja koulutuskentällä toimivien organisaatioiden yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kohdekunnissa Porvoossa ja Loviisassa.

Hankkeen toimenpiteet ja tulokset toteutuivat hyvin. Työllisyyden palvelukokeiluja toteutettiin ja mallinnettiin hankkeen aikana 4 kpl. Kokeiluissa sovellettiin kohderyhmän tarpeisiin soveltuvia erilaisia valmennusmenetelmiä ja niiden sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin verkoston yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamista. Palvelukokeilut nimettiin seuraavasti: Työhakupalvelua verkoston voimalla; Työ ja tekijät kohtaamaan; Vertaistuella ja valmennuksella työhön sekä Työnhakija omalla polulla. Mallit kuvattiin e-julkaisuun ”Hyvää työnhakua”, joka on vapaasti hyödynnettävissä verkossa.

Hankkeessa palveltiin noin 100 asiakasta. Hankkeessa kehittynyt valmentava ja yksilöllinen lähestymistapa koettiin osallistujien palautteiden perusteella palvelevan asiakkaita hyvin. Asiakkaat toivat useissa keskusteluissa esille kokemuksen kuulluksi tulemisesta omassa tilanteessaan. Työhön, koulutukseen tai muihin palveluihin ohjautui kokonaisarvion perusteella tavoiteltu 50 % asiakkaista.

Työllistämisen ja koulutuksen kentällä toimivat organisaatiot muodostivat hankkeessa palveluverkoston, jolla oli keskeinen rooli paitsi palvelukokeilujen toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä, myös kokeiluissa opittujen kokemusten siirtämisessä osaksi olemassa olevia palveluja. Hankkeen vaikutuksesta alueen toimijoiden yhteistyö tiivistyi ja sen pohjalta on suunniteltu uusia toimia alueen työllisyyden edistämiseksi. Monet toimijat ovat saaneet hankkeen järjestämien kehittämistoimien myötä työkaluja oman toiminnan kehittämiseen ja siten valmiuksia vastata paremmin asiakkaidensa tarpeisiin työllisyyskentän muuttuessa.

Keskeisenä oivalluksena vahvistui kokeilujen aikana käsitys paitsi verkoston yhteistyön merkityksestä, myös henkilökohtaisen valmennuksen ja yksilöllisen, räätälöidyn tuen merkityksestä asiakkaalle.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke